Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.6.22 17:17:05

Jaksamaan jonkun vaikean ajan yli? Olen ite miettinyt sitä. Olen kyllä ihan toimintakykyinen, ja vastuuntuntoinen. Mulla on aina ollut myös eläimiä.

Toisaalta tekis mieli hankkia se eläin kun on elämä hyvin ja on onnellinen, ja osais nauttia siitä uuden perheenjäsenen huumasta, mut toisaalta se saattais piristää jo ihan nytkin. Jos oisin niin "masentunut" ettei eläin kiinnostais niin tuskimpa siitä silti haaveilisin.

Ja kissa tai koira hankinnassa. Kumpiakin on ollut. Kissasta on seuraa ja tykkään niistä, ne yleensä menee siinä sivussa ja niiden hoito tuntuu helpolta. Koira taas vähän muuttaa elämää kun saa ravata ulkona mut äkkiä siitäkin tulee se normaali.

Lähettäjä: hn 
Päivämäärä:   30.6.22 17:19:05

Ei, otin koiranpennun vaikeaan aikaan ja se rasitti vain lisää ja aiheutti ahdistusta (riittämättömyys). Aiemmat koirat on olleet voimavaroja, mutta toki olivat jo aikuisia vaikeina aikoina.

Lähettäjä: Tiku82 
Päivämäärä:   30.6.22 17:27:29

Eläimiä on ollut aina mutta vaikeana aikana jouduin vähentämään niiden määrää (hevoset, vuohet, lampaat). Jos ei olisi ollut eläimiä entuudestaan niin eläimen hankkiminen olisi varmasti ollut vikatikki.

Tosin kun masennus oli kaikista vaikeimmillaan ja ihan tosissani suunnittelin ajavani autolla kallioleikkaukseen niin otin aina koiran mukaan kyytiin niin sen vuoksi en tehnyt mitään hätiköityä. Tuo yksi koira oli muutenkin terapiakoira minulle, mutta se oli jo iällä ja kokenut monessa asiassa.

Lähettäjä: Kipusisko 
Päivämäärä:   30.6.22 17:28:18

Ei kannata ottaa vielä silloin kun on vaikeaa. Jos pääset lomahoitajaksi tai jonkun koiran vakioulkoiluttajaksi niin sellaiseen kannattaa tarttua. Kyllä sen huomaa, kun eläimen seura alkaa piristää ja on valmis oman hankintaan.

Oma on rakkaampi, mutta myös monin verroin vaativampi kuin hoitoeläin. On eri asia sairastua niin, että rinnalla on oma tuttu lemmikki, kuin sairastua ja ottaa sen päälle uusi (vieras) lemmikki. Se ei välttämättä edes tunnu omalle eikä sen kanssa huvita mikään, jos voimat on vähissä.

Tiedät silti itse paremmin. Moni ottaa vajaakuntoisena eläimiä ja pärjää oikein hyvin. Lemmikit on parasta terapiaa.

Lähettäjä: h 
Päivämäärä:   30.6.22 17:56:33

Ei ole. Enemmän sitä vaikeina ja väsyttävinä aikoina miettii että voi huoh kun nuo pitäisi jaksaa ruokkia/ulkoiluttaa/siivota vessalaatikot/ynnä muuta. Kertaakaan eivät ole kuitenkaan jääneet hoitamatta.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   30.6.22 23:42:35

Ei kannata. Otin, sillä koira on ollut aina. En huomioinut tarpeeksi omaa mielialaa (melankolinen, ahdistunut). Alkuun kaikki meni hyvin. Sitten koira osoittautuikin haastavaksi yksilöksi. Kaikki on hankalaa eikö helpolla muuksi muutu. Koira on toki rakas, mutta sen ongelmat vie voimia. Jos koira olisi rotutyypillinen yksilö, niin elämänlaatu olisi parantunut. Nyt se on heikentynyt, kunnes saadaan ongelmat ratkottua.

Lähettäjä: Nä 
Päivämäärä:   1.7.22 02:11:53

Ei ole omia eläimiä, mutta välillä ärsyttää jo etukäteen, jos olen lupautunut hoitamaan ystävän koiraa/koiria. Tuntuu siltä, että se viikonloppu on jo valmiiksi pilalla, vaikka toisinpäin kääntäen saan olla yksin ja tehdä mitä haluan (kotona mies ja teini-ikäiset lapset). Mutta silti se vastuu ja ajatus lenkille lähtemisen pakosta ärsyttää, koska se ei tapahdu mun omilla ehdoilla.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   1.7.22 06:05:18

” Ei kannata. Otin, sillä koira on ollut aina. En huomioinut tarpeeksi omaa mielialaa (melankolinen, ahdistunut). Alkuun kaikki meni hyvin. Sitten koira osoittautuikin haastavaksi yksilöksi. Kaikki on hankalaa eikö helpolla muuksi muutu. Koira on toki rakas, mutta sen ongelmat vie voimia. Jos koira olisi rotutyypillinen yksilö, niin elämänlaatu olisi parantunut. Nyt se on heikentynyt, kunnes saadaan ongelmat ratkottua.”

Tämä. Erityisesti jos itsellä ahdistusta, stressiä ym, niin jos eläin osottautuu vaikka araksi, ahdistuvaksi, niin hlvetti on valmis.

Lähettäjä: k 
Päivämäärä:   1.7.22 06:51:17

Ota huomioon, että eläin voi myös sairastua. Jaksatko tilanteessasi huolehtia sen lääkärikäynneistä ja hoidosta? Tai mitä jos se menehtyy, romahtaako oma vointisi entisestään?

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   1.7.22 08:25:40

No on se auttanut, mutta hankala/kuormittava elämäntilanne ei kyllä ole hyvä syy ottaa koiraa.

Mulla on ollut yksi ja sama koira yli 10 vuotta. Onhan sen turkkiin itkut itketty ja yhtä lailla naurettu. Se on pakottanut minut ulos ja liikkumaan, vaikka aina ei ois jaksanut. Ja pitänyt rytmiä.

Tosin mulla ei ole mitään kovempaa masennusta tai vastaavaa ollut, enemmänkin sydänsuruja ja muita suruja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.7.22 08:41:59

Ei ole auttanut, päinvastoin.
Meillä kissat ei ole mitään helppoja sivussa meneviä vaan aiheuttavat stressiä ja harmia sen sijaan että vähentäisivät sitä.
Elämä olisi niiin paljon helpompaa ilman noita?!

Lähettäjä: juu 
Päivämäärä:   1.7.22 08:44:17

Ei. Minua stressaa ja ahdistaa eläinten ottaminen ja niistä vastaaminen.

Lähettäjä: Pöö 
Päivämäärä:   1.7.22 09:01:45

Minua on auttanut. Läheisten menettämisen jälkeen eläimet vetivät arkeen kiinni. Ensimmäisellä kerralla tuli uusi eläin, toisella kerralla eläimet muuttivat luokseni vainajan luota.

Lähettäjä: Jj 
Päivämäärä:   1.7.22 14:53:38

Minä ostin pirskuleen kalliin hevosen. Se piti liikkeellä vaikean ajan yli eikä joutunut sietämään märyjäni kotona kuten koira/kissa olisi joutunut.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   1.7.22 20:22:50

Mun entinen kissa ainakin auttoi. Sen tajusi vähän viiveellä, että kissan tultua en ollut kärsinyt niin syvistä masennuksista. Se oli mun kuomaseni - olento joka sai mut ymmärtämään mitä tuo sana tarkoittaa.
Jo sitä ennen auttoi naapurin kissa jota en hankkinut, se tuli omasta tahdostaan ja asui luonani puolitoista vuotta. Hyvin läheinen henkilö oli kuollut ja kaveripiiri hajonnut, ilman sitä kissaa olisin ollut täysin yksin.

Lähettäjä: Paras apu 
Päivämäärä:   1.7.22 21:16:38

Ostin hevosen vuosi tyttäreni kuoleman jälkeen. Ja kyllä, on auttanut. Luin Hesarista pakinan, en muista kirjoittajan nimeä, mutta hän sanoitti sen, miltä minusta tuntui. Jotenkin näin: "Tyttäreni kuoleman jälkeen en hakenut tukea ihmisiltä. Olin lohdun tavoittamattomissa. Ihminen ei voinut minua auttaa - hevonen voi." Ja auttaa edelleen, joka päivä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.7.22 22:24:33

Sanoisin, että jos omat ongelmat johtuu siitä, että päivästä puuttuu runko ja rytmi, niin eläimen hankkimisesta voi olla apua tähän. Ja näin itselläni ainakin oli, kun nuorena aikuisena hankin hevosen.