Lähettäjä: Kiinnostunut 
Päivämäärä:   11.4.21 18:15:58

Siis ihmistä, jolla on eristäytyvä persoonallisuushäiriö. Millaisia he ovat? Kiinnostaa miten tuo ilmenee tosielämässä, ja miten sellaisen erottaa esimerkiksi ujosta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.4.21 18:21:05

As-ihmiset

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   11.4.21 18:46:15

Yks työkaveri on. Elää yksin, käy yksin kalassa tai kaupassa mutta ei viihdy muiden seurassa. Sen näkönen mies ettei tarttis koskaan lähteä baaristakaan yksin muttei ole koskaan ollut naimisissa tms. Ikää yli 50.

Lähettäjä: Kehvatsu 
Päivämäärä:   11.4.21 19:02:33

Uskoisin tuntevani!
Tuntenut tämän ihmisen melkein koko elämäni, mutta en koskaan oppinut oikeasti tuntemaan, antaa niin vähän itsestään. Juuri sellainen ihminen, jonka ilme tuskin värähtäisikään vaikka edessä suunnilleen tapettaisiin joku, niin äärimmäisen vähän ilmaisee itseään. Ei sanoin, ei elein. Tekee yötyötä, ei lainkaan kiinnostunut parisuhteista, ystäviä en tiedä onko tällä ihmisellä ollenkaan.

No mikäs siinä, jotkut ovat tyytyväisiä hyvin vähäisellä ihmiskontaktilla. Se heille suotakoon!

Lähettäjä: $ 
Päivämäärä:   11.4.21 19:59:41

Mistä tällaisen persoonallisuushäiriön tunnistaa? Missä raja siis menee?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.4.21 20:02:18


Lähettäjä: -
Päivämäärä: 11.4.21 18:21:05

As-ihmiset

^ Ja millä perusteella as- ihmiset ovat eristäytyviä? As- ihmiset voivat olla hyvinkin ekstroverttejä ja seuranhaluisia.

Stereotypiat taas.

Lähettäjä: jp 
Päivämäärä:   11.4.21 20:06:23

Onko eristyneisyyteen taipuvaisuuskin nykyisin persoonallisuushäiriö?

Isäni viihtyi omissa oloissaan, ja olen perinyt saman ominaisuuden. Osaan kyllä olla muiden ihmisten kanssa enkä ole erityisen ujokaan. Viihdyn kuitenkin erinomaisesti yksin tai muunlajisten ystävieni kanssa (koirat, hevoset).

Lähettäjä: dwayne 
Päivämäärä:   11.4.21 20:08:16

Kaikki muut persoonallisuudet, paitsi normaali persoona, ovat häiriöitä, ja normaalia persoonaa ei ole olemassakaan.

Kaikki me olemme häiriintyneitä.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   11.4.21 20:26:05

Itse olen, mutta olen myös ujo. Ystäviä vain yksi, siihenkin pidän yhteyttä enimmäkseen sähköisesti. Voin olla vaikka vuosia näkemättä yhtään ketään. Olen erittäin taipuvainen ahdistukseen ja masennukseen, mutta herkästi minusta saavat muut kylmän ja etäisen kuvan. Oikeastaan se ei minua enää edes kiinnosta, koska lähinnä ärsyttää sellainen, että omia kuvitelmiaan pidetään aivan täysinä faktoina. Lisäksi harrastan kaikenlaista eskapismia ja uppoudun mielelläni fiktioon, viihdyn myös luovien harrastusten parissa ja kirjoitan mielelläni runoja ja maalaan.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   11.4.21 21:04:58

"Onko eristyneisyyteen taipuvaisuuskin nykyisin persoonallisuushäiriö?"

Eristäytynyt persoonallisuushäiriö on muutakin kuin vain yksin viihtymistä. Oma häiriöni kumpuaa lähinnä epäluottamuksesta muihin ihmisiin. Olen luovuttanut ihmisten suhteen, totaalisesti. Kasvoin väkivaltaisen alkoholisti-isän kanssa ja olin koulussakin kiusattu, ja lopulta sitten opin, että eristäytyminen on paras keino suojella itseään ihmisten pahuudelta. Saa nähdä tuleeko minusta koskaan työkykyistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.4.21 21:26:06

Eräs työkaverini, miespuolinen. On naimisissa ja lapsiakin. Suhtautuu ihmisiin epäilevästi. Seurallinen lähinnä kun haluaa tietää, mitä on meneillään organisaatiossa ja miten se häneen vaikuttaa. Jäyhäkasvoinen, jäykkä tyyppi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.4.21 21:32:20

Minä olen. En tykkää ihmisistä, koska en luota ihmisiin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.4.21 21:46:35

millä perusteella as- ihmiset ovat eristäytyviä? As- ihmiset voivat olla hyvinkin ekstroverttejä ja seuranhaluisia.

Stereotypiat taas.

Kuule se on ihan yleisenä "oreena" sisäänpäinkääntyneisyys heillä, etenkin miehillä

Lähettäjä: jp 
Päivämäärä:   11.4.21 23:48:38

"Olen luovuttanut ihmisten suhteen, totaalisesti. Kasvoin väkivaltaisen alkoholisti-isän kanssa ja olin koulussakin kiusattu, ja lopulta sitten opin, että eristäytyminen on paras keino suojella itseään ihmisten pahuudelta."

Minusta tämä ei ole häiriö, vaan realismia. Varsinkin, kun on paljon tekemisissä muiden lajien kanssa (omalla kohdallani koirien ja hevosten), huomaa ihmisen sisäsyntyisen kehittymättömyyden ja taipumuksen pahuuteen. Kuten mainitsin, tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa, joidenkin kanssa oikein hyvinkin, mutta en enää hämmästy, jos ihmiset käyttäytyvät ikävästi. En silti suhtaudu ihmisiin epäluuloisesti, vaan aina kohteliaasti ja positiivisesti. Mieluummin odotan heiltä hyvää, mutta en toisaalta sitten pety enää kauheasti, jos niskaan tuleekin jotain muuta.

Useimmat ihmiset ovat pohjimmiltaan vallanhaluisia ja primitiivisiä, vaikka helposti koettavat kätkeä alkukantaiset taipumuksensa erinäisten selitysten taakse. Joka paikassa pitää olla hierarkia, ja omaa roolia koetetaan pönkittää ja asemaa nostaa.

Olen pahoillani siitä, että sinulla on ikäviä lapsuuden kokemuksia. Oma lapsuuteni oli tasapainoinen, ja koti oli onnellinen. Ehkä siksi huomaan epäbalanssin ja väkivaltaisuuden joissakuissa muissa ihmisissä aika herkästi ja olen oppinut karttamaan sitä viihtymällä yksinkin (tai paremminkin eläinystävieni kanssa). Hyvää jatkoa sinulle.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.4.21 23:52:53

"Kaikki muut persoonallisuudet, paitsi normaali persoona, ovat häiriöitä, ja normaalia persoonaa ei ole olemassakaan."

Höpsis. Häiriö on häiriö vasta, kun oireista on haittaa. Jos vain viihtyy yksin ja onnellinen niin, ei kyse ole mistään häiriöstä.

Lähettäjä: Linnikka 
Päivämäärä:   12.4.21 00:22:22

Tarkoitettiinko tässä nyt eristäytyvää persoonallisuushäiriötä sairastavaa vai muuten vaan erakoituvaa ihmistä?

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   12.4.21 01:10:07

Olen ainakin itse erakoituva tällä vauhtia. Pari ihmistä oikeastaan elämässä. Voin samaistua muiden samanlaisten kirjoituksiin. Suurinosa ihmisistä niin itsekkäitä, enää ei mikään edes yllätä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.4.21 01:38:02

Lähettäjä-

Päivämäärä11.4.21 21:46:35

millä perusteella as- ihmiset ovat eristäytyviä? As- ihmiset voivat olla hyvinkin ekstroverttejä ja seuranhaluisia.

Stereotypiat taas.

Kuule se on ihan yleisenä "oreena" sisäänpäinkääntyneisyys heillä, etenkin miehillä

^ Tutustuppa aiheeseen vähän syvemmin. Ableistia vetää mutkia suoriksi tuollaisilla stereotypioilla.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   12.4.21 02:02:08

Minä taidan olla. Muita ihmisiä tapaan töissä, mutta yritän järjestää elämääni niin että joskus tulevaisuudessa sielläkään ei tarvitse käydä. Kukaan ei varsinaisesti tunne minua tai tiedä mitä vapaa-ajalla teen tai millainen sosiaalinen piiri minulla on (olen töiden ulkopuolella tekemisissä vain yhden ihmisen kanssa) joten kukaan ei kai voi tällaiseen topiciin ilmoittaa tuntevansa minua.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   12.4.21 02:26:19

Töitä teen siis sen takia, että vaikka pystyisinkin rahoittamaan nykyisen varsin askeettisen elämäni sosiaalituillakin, niin koen että ylimääräinen raha lisää merkittävästi riippumattomuutta muista ihmisistä. Ja vaikka olenkin tyytymätön siihen että joudun käydä töissä, niin olen myös tyytymätön muuhun elämääni eikä kotona vietetty aika saa minua sen paremmalle tuulelle kuin töissä käyminenkään. Mielihyvää en saa oikein mistään joten on aika samantekevää mitä teen tai en tee.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   12.4.21 07:20:02

Minulla on perhe ja vietän mielelläni aikaa heidän kanssa, joten en tiedä, lasketaanko. En mielelläni käy missään kahvilla ihmisten kanssa tai tapaa vieraita. Tuttuja voin nähdä joskus. Miehen kanssa unelmoidaan yhdessä omakotitalosta päättyvän, pitkän tien päässä, jonne ei eksyisi ketään ulkopuolisia. Nykyinen talo on paikassa, jossa kaiken maailman ihmiset ulkoilevat ja lenkkeilevät pihamme ohi, vaikka maalla asummekin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.4.21 08:47:36

Itseni. Lisäksi on pari muutakin persoonallisuushäiriötä (vaativa ja estynyt).

Näistä ainoa omasta mielestäni elämää haittaava on vaativa, mutta senkin kanssa on oppinut elämään. Tietysti olen äärimmäisen introvertti, ja säännölliset ihmiskontaktit uuvuttavat.

Korona-aika on ollut todella rentouttavaa, kun eristäytyminen onkin yhtäkkiä sitä vastuullista toimintaa. Mielelläni pidän yli 2 metrin välin muihin ihmisiin sittenkin, kun pandemia joskus menee ohi.

Kavereita on, mutta yhteyttä pidän harvoin. Saattaa mennä useampi kuukausi etten edes huomaa, että olen ollut yhteyksissä vain perheeseeni. Noin yleensä en pidä ihmisistä (lajina) yhtään, mutta muutamasta yksilöstä pidän

Lähettäjä: jopo 
Päivämäärä:   12.4.21 09:34:37

Tuli mieleen tuosta, kun joku mainitsi Tinderin, että lausuvatko suomalaiset sen yleensä tinder vai tainder?

Olen vissiin aika eristäytyvä persoona, kun en ole kuullut sitä livenä. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.4.21 09:43:17

Samaistun kolmoispisteen kertomaan täysin, minulla tosin diagnosoitu vain vaativa persoonallisuus, enkä haluaisi pitää yhteyttä edes perheeseeni. :)

"Tuli mieleen tuosta, kun joku mainitsi Tinderin, että lausuvatko suomalaiset sen yleensä tinder vai tainder?"

No todella toivon, ettei edes suomalainen lausu "tainder". Toiveeni tosin on varmasti turha, lausuuhan suomalainen myös esim. erisnimen Ian "aian" :'D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.4.21 09:46:33

Toinen - taitaa itse olla tietämätön noista asioista

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.4.21 09:47:19

As on sama asia kuin asperger

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.4.21 10:24:17

Luin kuvauksen ja kuulostaa aivan minulta :D Mutta vastaus: en taida tuntea.

Lähettäjä: Mippi 
Päivämäärä:   12.4.21 10:47:32

Nimim. jp kirjoitti viisaasti, vähän samaan tapaan ajattelen itsekin. Periaatteessa pidän joistakin ihmisistä ja tuttavapiirini on laaja, mutta vuosien varrella yhä useampi ihminen on käyttäytynyt niin oudosti, manipuloivasti ja omaa etua tavoitellen että en oikein enää jaksa uskoa ihmisten hyvyyteen. Useampi läheiseksi päästämäni ihminen on jollain tapaa seonnut, kadonnut, suuttunut (?) tai yrittänyt hyötyä minusta joten ei ole ihan helppoa uskoa ihmisten vilpittömyyteen.

En yhtään ihmettele että jotkut haluavat eristäytyä, itse en voi työn ja harrastusten vuoksi.

Lähettäjä: ttt 
Päivämäärä:   12.4.21 10:57:26

Kaikkeen sitä nykyään onkin persoonallisuushäiriö. Tämänkin häiriön kuvaus sopii ainakin kolmasosaan suomalaista. Näillä kriteereillä jokaisella olisi saletisti jokin persoonallisuushäiriö. Mielenkiintoista olisi kuulla kuvaus häiriöttömästä persoonasta:D

Lähettäjä: B 
Päivämäärä:   12.4.21 11:30:34

Eron häiriöttömässä ja häiriöllisessä persoonassa: häiriötön kykenee halutessaan muodostamaan terveitä ihmissuhteita, käymään töissä, selviytymään arjesta, eikä hänen luonteensa jarruttele häntä elämässä, vaikka miten hankala tyyppi olisikin. Jos "luonne" aiheuttaa jatkuvia yhteentörmäyksiä ja tekee elämästä hankalaa, kannattaa miettiä persoonallisuushäiriön mahdollisuutta..

Itse en kyllä erottelisi tätä millään tapaa Aspergerin syndroomasta tai joissain tapauksissa masennuksesta. Hassua, että tämä on oma diagnoosinsa

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.4.21 11:41:02

^ Ei se ole hassua. Ihminen voi olla eristäytyvä ilman as- piirteitä. Aspergeri voi olla aspergeri ilman tippaakaan eristäytyviä luonteenpiirteitä. Masentunut voi myöskin olla erittäin seuranhakuinen. Eristäytynyt voi olla eristäytynyt vaikka mieliala on kunnossa.

Olisi todellakin hassua jos se ei olisi oma diagnoosinsa.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   12.4.21 12:52:04

Ja tää korona on kyllä niistäkin ihmisistä joita pidän läheisinä paljastanut itsekkäitä piirteitä. Esim. He näkevät useampaa kaveria kutsuen kylään, juostaan kaupoilla ja muissa jutuissa. Toki ymmärrän että hankala on päättää että näenpä nyt vain yhtä ihmistä ja kyläilen vain hänen luonaan. Tämä läheinen ystäväni nyt altistui koronalle. Mutta jatkaa samanlaista menoa heti nyt kun karanteeni loppuu. Periaatteessa voisikin nähdä mutta kun ei tunnu onnistuvan kontaktien minimointi millään.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   12.4.21 14:07:34

"Tämänkin häiriön kuvaus sopii ainakin kolmasosaan suomalaista"

Totta on että kaikenlaista sitä nykyään diagnosoidaan, mutta huomioi kumminkin se, että kyseessä on häiriö vain silloin kun ihminen itse kärsii tilanteestaan.

Lähettäjä: jopo 
Päivämäärä:   12.4.21 19:47:04

"No todella toivon, ettei edes suomalainen lausu "tainder".

Finder lausutaan kuitenkin fainder. :)
Kind lausutaan kaind.
Mind lausutaan maind.
Bind lausutaan baind.
Jne.

Joten miksi se lausutaan tinder eikä tainder? Kiinnostaa. Onko sinulla tiedossasi perusteluja?

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   12.4.21 19:54:58

Miten sanot Kinder-muna?

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   12.4.21 19:56:44

Kinder on saksaa ja tarkoittaa lapsia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.4.21 20:01:28

"Joten miksi se lausutaan tinder eikä tainder? Kiinnostaa. Onko sinulla tiedossasi perusteluja?"

Perusteluja, siis kielitieteellisiä? No, englanti on pitkälti monisukuisista lainasanoista koostuva, niin kirjoitus- kuin ääntämisasultaan hyvin epäsäännöllinen kieli. Eli vastaus kysymykseen miksi jokin sana englannissa äännetään tietyllä tapaa, on sanan etymologiassa. Sanan kirjoitusasusta ei voi suoraan päätellä sen oikeaa ääntämistapaa, eikä korvakuulolta voi päätellä minkään sanan kirjoittamistapaa. Se pitää vain tietää. :)

Lähettäjä: B 
Päivämäärä:   12.4.21 20:02:11

Ei se ole hassua. Ihminen voi olla eristäytyvä ilman as- piirteitä. Aspergeri voi olla aspergeri ilman tippaakaan eristäytyviä luonteenpiirteitä. Masentunut voi myöskin olla erittäin seuranhakuinen. Eristäytynyt voi olla eristäytynyt vaikka mieliala on kunnossa.

Tuon persoonallisuushäiriön oirekuvauksessa vain mainitaan sellaisia piirteitä, jotka voivat kieliä myös masennuksesta (ja joillakin masennus nimenomaan saa myös eristäytymään muista, vaikkakaan ei kaikilla). Esimerkkinä vaikeus saada mielihyvää mistään ja totaalinen kiinnostuksen puute ketään ihmisiä, asioita tai ylipäätään mitään kohtaan.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   12.4.21 20:14:00

Mä olen alkanut eristäytymään ihmisistä koska olen kokoajan kipeä. Lähti siitä että suu haisi niin pahalle ja nyt vaikka proppuiset haisevat nielurisat on poistettu niin olen vaan niin väsynyt ja säryissä kokoajan ettei tee mieli olla kenenkään kanssa tekemisissä.