Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Sekoko 
Päivämäärä:   23.11.20 19:36:15

Tässä kävi yksi päivä niin hassu tilanne hevosen kanssa että ajattelin kysyä onko muilla vastaavia kokemuksia.

Kyseessä ihan ratsastuskouluhevonen, johon minulla ei erityisempää suhdetta. Minulla on usein tapana hiukan jutustella/kuiskutella hevosille rauhallisesti kaikenlaisia juttuja. No nyt kuiskailin tälle hevoselle sen syödessä rauhassa heiniään, että olen muuten raskaana - mutta homma vielä ihan alussa jnejne. Jutustelin ja kysyin että mitäs mietit siitä ja mennäänhän sitten ihan rauhakseen. Niin heppa nosti pään heinistä, koski ihan hellästi alavatsaa turvalla ja hörähti hiukan??!

Oliko se sattumaa vai voiko ne ymmärtää? Ainakin itse jäin käytännössä vollottamaan moneksi minuutiksi tätä :D

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Hessu 
Päivämäärä:   23.11.20 19:42:53

Uskon että ne saattaa vaistota raskauden. Mun koira ei päästänyt silmistään kun olin raskaana.

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Voi 
Päivämäärä:   23.11.20 19:47:36

Ei se puhetta ymmärtänyt, mutta kyllähän eläimet haistavat ja vaistoavat kaikenlaista :)

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Uu 
Päivämäärä:   23.11.20 21:33:46

Kyllä ne tietävät kuka on raskaana<3
Kai hormonit tuoksahtaa. Minun villihevoseni muuttui tätiratsuksi kun tulin raskaaksi... synnytyksen jälkeen palasi ennalleen:)

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Uu 
Päivämäärä:   23.11.20 21:35:32

Ja vauvan kun näki ekan kerran niin pää alhaalla piiiiitkä ja rauhallinen puuuuuuhhhh<3 <3 <3

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Mirra 
Päivämäärä:   23.11.20 23:25:54

Juu ei ne puheessa piittaa, mutta kyllä ne tietää...!

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.11.20 00:11:29

Voih ne tietää paljon, kun niitä vain lukee.

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   24.11.20 00:33:47

lH0evoset lukevat ajatuksemme kuin sarjakuvina, siksi itseäni ärsytti kun heppa ihan varmaan tiesi mitä tahdoin ratsastaessa, muttei ollut tietääkseenkään.. ;D

Luin vastaavasta ja siinäkin heppa itse kertoi kirjoittajalle, että hän edellyttää ratsastajalta jämptimpää ja osaavampaa toimintaa, eikä aio totella, ennen kuin avut ovat tasan kohdallaan.

Mutta kyllä sen tietää ihmisistäkin, että jotkut traumat, ihan pienetkin, voivat 'estää näkemästä', joten syyt voi olla huonoon käytökseen todella syvällä hepallakin, ihan varsa-ajoista asti pitäisi tietää historia ongelmaksi luokiteltavien hevostenkin kohdalla. :)

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: 1ssu 
Päivämäärä:   24.11.20 18:43:19

ne voi tietää enemmän kuin me luullaan. ainakin hevosilla on parempi kuulo ja varmaan myös hajuaisti kuin ihmisillä. en ole ikinä hevosten aisteihin niin kovin
perehtynyt.

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.11.20 19:29:06

Kyllähän naisen hormonitoiminta muuttuu ihan valtavan paljon raskaaksi tulon myötä. Luulisi, että se on parempinenäisen eläimen haistettavissa. Sitä en sitten kyllä tiedä kuinka hyviä hevoset ovat haistamaan, mutta kyllähän ne ihmisen tunne- ja kehonkieltä lukevat kuin avointa kirjaa. Ehkä sinun painon jakautumisessakin oli siinä hetkessä jotain, miten seisoit, kannoit itsesi siinä hetkessä? Varjelitko asennossasi ehkä vatsaasi vähän? Arvailuilla mennään, mutta mun oma kokemus ja tulkinta eri tilanteista on, että hevoset ymmärtävät valtavan paljon siitä mitä me ihmiset viestimme. Ei sanoja (ne kun on meille toisillemmekin osoitettuna niin täynnä hölynpölyä muutenkin), mutta kaikkea muuta, äänenpainoja, asentoja ja liikekieltä, tunnetiloja ja kaikkea sitä millä nuo välittyvät. Tuntuu, että usein hevoset lukevat ihmisistä sen, mitä ihminen oikeasti viestii, eikä sitä mitä ihminen sanoo;D

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: Et 
Päivämäärä:   24.11.20 20:26:53

Olen nähnyt kun hevonen päällään keinutti lastenvaunuja joissa oli vauva :D Se oli todella suloista. Oli siis hevosen omistajan lapsi kyseessä.

  Re: Hevosten ymmärrys

Lähettäjä: määki 
Päivämäärä:   25.11.20 19:23:29

Minulle kävi kerran niin, että vanhahko tammahevonen tarhassa tönäisi minut vahingossa nurin, kun pelästyi ulkopuolista asiaa. Tamma pakeni paikalta, mutta palasi nopeasti takaisin. Istuin edelleen maassa. Tamma tuli nuuhkimaan minua, tönäisi kevyesti turvallaan ja hörähti kuin kysyäkseen, sattuiko pahasti tai anteeksi pyytääkseen. Hyvin hellästi ja varovaisesti teki tämän. Kun nousin ylös ja taputtelin tammaa, että ei tässä sen kummemmin toki käynyt, tamma palasi tyytyväisenä muun porukkansa luo.
Tietysti olisi järkevää ajatella, että tamma kävi vain ihmettelemässä epätavallisesti maassa olevaa ihmistä ja kerjäämässä. Mutta se ei ikinä muulloin tullut oma-aloitteisesti luokse eikä kerjännyt muutenkaan. Vieläkin tämä on hellyyttävä muisto.

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.