|
Lähettäjä: qtewr
Päivämäärä: 18.9.20 23:00:01
"Lähettäjä: jepjep
Päivämäärä: 18.9.20 21:55:45
Kaksi känniläistä sekoilee, ihan normisettiä. Jollei Salminen olis julkkis niin asia olis unohdettu jo aikapäiviä sitten."
Onko sinulla omakohtaista kokemusta?
Oletko ollut seksiaalisen hyväksikäytön kohteena niin että tekijänä on ollut julkkis? Tai edes tavis?
Minä olen itse ollut uhri ja tekijä oli ihan noukkis. Ei ollut edes asuinpaikkakunnallaan mikään tunnettu vaan täysin tavis. Ja asiaa ei todellakaan unohdettu. Siitä tehtiin useita rikosilmoituksia vuosien päästä, kun selvisi että uhreja ei ole vain yhtä, kahta tai kolmea. Ja yksikään ei ollut unohtanut asiaa vuosien saatossa. Enkä törmännyt keneenkään, joka olisi sanonut "Kyllä se minuakin kopeloi mutta mitä sitten?" Mutta kun juorut oikeudenkäynnistä levisivät pitkin kyliä niin saimme kuulla melkoista paskaa, vähättelyä ja haukkumista siitä että olemme vain rahan perässä. Ihan ymmärrettävästä syystä asiakirjat on julistettu salaisiksi 40 vuoden ajaksi.
Eikä oikeuteen todellakaan lähdetty rahankiilto silmissä. Hävetköön sellaiset jotka tuollaista väittävät. On todella nöyryyttävää kertoa poliiseille ja oikeudessakin oikein yksityiskohtaisesti miten tapahtumat etenivät, miltä se tuntui, kerro oikein hitaasti ja tarkasti miten tapahtumat etenivät, miltä se tuntui kun sinua kopeloitiin, missä käsi liikkui, mitä muuta hän teki, miltä se tuntui kun hän liikutti kättään rinnoillasi ja puristeli niitä, kuinka hitaasti hän hengitti ja miltä se tuntui, kun hän suuteli kaulaasi? Mitä sinä ajattelit, kun hän kommentoi rintojasi? Tuntuiko sinusta hyvältä, kun hän hoki "sinulla on ihanat tisulit?"
Ei kukaan lähde asianomistajana nöyryytämään itseään tuollaiseen prosessiin. Eikä varsinkaan jos vastapuolena on julkkis! Siitähän kirjoitellaan lehdissä vielä vuosienkin päästä. Kun itse haluaisi vain unohtaa kaiken, ja joudut kerta toisensa jälkeen selittämään "Se laittoi kätensä häpykummulleni ja puristeli housujen läpi ja suuteli poskelle ja kaulalle. Minä en voinut liikkua. En voinut puolustautua. En päässyt pois. En saanut henkeä ja raajani vääntyi jos yritin liikkua." Ja syytetty naureskelee. Ja syytetyn asianajaja kyselee hyökkäävänä, jopa raivoten (joku jttu että syytetyn asianajaja huutaa asianomistajille? Ei voi käyttää normaalia äänenvoimakkuutta?) ja meitä syytellen "No miksi sinä et vain käskenyt häntä lopettamaan? Miksi et poistunut tilanteesta? Miksi annoit hänen jatkaa? Miksi et vain sanonut että lopeta? Miksi sinä et kertaakaan edes yrittänyt poistua tilanteesta ?" Ja puheenvuorossaan kertoo "Yksikään asianomistajista ei kieltänyt syytettyä koskemasta heihin. Yksikään asianomistajista ei pyytänyt syytettyä lopettamaan. Yksikään asianomistajista ei yrittänyt poistua tilanteesta. Kaikki tapahtui täydessä yhteisymmärryksessä, koska yksikään asianomistajista ei sanonut että syytetyn pitäisi lopettaa. Kertaakaan syytetty ei sanallisesti kommentoinut asianomistajien ulkonäköä". (Vaikka jokaisen tisulit, pylleröt, peppuposket, reidet ja vyötärö oli kuulemma arvosteltu. Ja sanottu, kuinka ihanaa olisi upottaaa käsi/penis rintojen/reisien/pyllyposkien/haarojen väliin.)
Ja me uhrit emme välttämättä olleet koskaan edes tavanneet toisiamme! Ja silti kaikilla oli todella yhteneväiset tapahtumankulut.
Syytettyhän saa valehdella niin paljon kuin haluaa, asianomistajien pitää puhua totta.
Ja Suomessa pitää kaikki todisteet toimittaa ennen oikeudenkäyntiä, ja tutkintavaiheessa. Eli syytetty sai valehdella, mutta meillä ei ollut lupaa näyttää todisteita siitä että hän valehtelee, kun emme olleet tajunneet tehdä sitä jo tutkintavaiheessa. (Kun ei tajuttu että hän valehtelee asiasta.) Tai siis tämä koski yhtä henkilöä. Ja kun kysyin asianajajalta että miksi emme voisi todistaa syytetyn valehtelevan, kun se asia löytyy ihan internetistä ja on helppo todistaa, niin hän vastasi ettei niin saa tehdä, tässä vaiheessa ei voi enää tuoda uutta todistusaineistoa esiin. Tuli todella hölmö olo ja tosiaankin tuntui siltä että uhrilla ei ole mitään oikeutta.
Ja kun hovioikeuteen yksi syytettyä puolustamaan kutsuttu todistikin yhtäkkiä häntä vastaan, eli kertoi että kyllä hänellekin on kertaalleen ehdotettu että "Kyllä sinunkin pimppisi minulle kelpaisi", niin tuo koko todistuslausunto katosi papereista. Pöytäkirjaan oli merkitty ennen oikeudenkäyntiä että tuo henkilö on todistamassa, mutta oikeudenkäynnin jälkeisessä raportissa tuosta todistajasta tai todistajanlausunnosta ei mainita sanaakaan. Vaikka se olisi nimenomaan todistanut, että mies käyttäytyi asiattomasti.
Nuorin jota hän kopeloi oli 13 v, vanhin 18 v. Siis niistä jotka tekivät rikosilmoituksen. Tekijä uhreja 30+ vuotta vanhempi. Todellista uhrien määrää en tiedä, mutta jälkeenpäin kuulin eräältä ihmiseltä että häntä on myös ahdisteltu ja hänen yhtä kaveriaan myös, mutta heillä molemmilla niin pahat traumat asiasta etteivät yksinkertaisesti kyenneet tekemään rikosilmoitusta koska eivät halunneet puhua asiasta sanaakaan. Tuo joka minulle kertoi, on käynyt terapiassa asian vuoksi.
Eli te jotka väitätte että kyllä se rikosilmoitus tehtäisiin samana päivänä tai viimeistään seuraavana, onko teillä kokemusta asiasta? Helppohan minunkin olisi sanoa että "kyllä minä tekisin näin jos tapahtuisi noin" mutta tositilanteessa sitä saattaakin jähmettyä tai vetäytyä kuoreensa, kun tajuaa ettei yksinkertaisesti kykene puolustautumaan. Nuo tilanteet voivat oikeasti olla jopa vaarallisia. Toisesta ei koskaan tiedä. Eikä asiasta välttämättä halua puhua. En olisi minäkään puhunut, ellei poliisi olisi soittanut ja kertonut että asiasta on tehty rikosilmoitus ja minun nimeni kerrottu, ja nyt halutaan tietää että olenko ollut uhri vai tulenko todistamaan syytetyn puolesta. Ja tuossa vaiheessa tapahtumista lähes 10 vuotta aikaa.
Jos naisille kerron asiasta, he ymmärtävät miksi tilanne ei ole sopiva ja se ei ole pelkkää läppää että mies vähän runkuttaa, sormettaa ja puristelee. Mutta miehet hyvin usein ihmettelevät, että mitä ihmeellistä tuossa on ja miksi naiset niin suuttuvat siitä, jos heitä vähän runkkaa tai raiskaa. Eräs kaverimies joskus oli luonani yötä, nukkui patjalla eri huoneessa ja aamulla tuli minun huoneeseeni ja kömpi peittoni alle. Käskin mennä muualle ja hän kömpi päälleni makaamaan kun minä olin mahallani ja alkoi heijata siinä. Ja kun käskin hänen häipyä, niin hän nauroi että mitä tuossa nyt muka oli. Leikkiä se vaan.
Eikä todellakaan miehiltä kannata kysyä "Mitä jos minä tulisin sinun päällesi makaamaan?" Se ei todellakaan olisi sama asia. Mutta toki jos olisin 200-kiloinen enkä 50-kiloinen, niin ehkä sitten joku mies saattaisi ymmärtää, miten oksettavaa se olisi kun alkaisin runkuttaa ja kopeloida väkisin jos en herättäisi siinä väkisin maattavassani mitään seksuaalisia himoja eikä hän pääsisi altani pois. Mutta kun yleensä miehet miettivät "Mitä ihmeellistä tuossa on?" -tilanteissa sellaisia naisia, joiden haluaisivat kopeloivan heitä. Iso ero.
|