|
Lähettäjä: Toivoton
Päivämäärä: 9.8.20 23:17:55
Alustukseksi voin kertoa, että olen seurustellut mieheni kanssa nyt neljä vuotta, ja kihloissa oltu reilu vuosi. Minä olen nyt 27 -vuotias ja mieheni 31. Yhdessä olemme asuneet hieman vajaa 2 vuotta.
Näiden vuosien aikana olen tutustunut mieheni kaksoisveljeen, joka on kaikin puolin ihan mukava kaveri. Tulemme juttuun ihan hyvin ja näin, tässä veljessä ei ole sinällään mitään vikaa, ja minusta on hauskaa viettää aikaa hänen ja mieheni kanssa. Se, mikä tässä alkaa olla ongelmallista on se, että nykyään tämä veli tulee mukaan lähes kaikille niin pienille kuin pidemmillekin matkoille, mihin nyt sitten satumme menemäänkin. Aluksi oli ihan kiva reissata hänen kanssaan satunnaisesti, mutta viimeaikoina olen todella alkanut kaivata kahdenkeskisiä reissuja oman mieheni kanssa, ilman muita.
Miehelleni ei tunnu olevan mikään ongelma, vaikka veljensä seilaa matkassamme, päin vastoin, hän usein reissuja suunnitellessa ilmaisee, että veljensähän voisi sitten tulla mukaan. Olen kyllä maininnut miehelleni, aluksi hienovaraisesti, ja myöhemmin myös suoremmin, että olisi kiva joskus reissata ihan vaan kahdestaan, niin kuin suhteemme alkuaikoina teimme. Näihin mies on vain todennut suunnilleen, että "Juu, voidaan mennä joskus kaksin johonkin." mutta aina kun alamme suunnitella tai haaveilla jostain matkasta, ennen pitkää veljeä ollaan kutsumassa mukaan...
En oikein tiedä, miten saisin mieheni tajuamaan paremmin, että minulle ne mukavimmat lomat ovat yleensä niitä, jolloin saamme olla kaksin ja suunnitella kaikki aktiviteetit yms ihan itse. En haluaisi loukata häntä olemalla liian jyrkkä, tai saada häntä luulemaan, että en pidä hänen veljestään. Mieheni kai potee hieman huonoa omaatuntoa, että veljellään ei ole ollut nyt pariin vuoteen omaa kumppania, jonka kanssa reissata, ja haluaa siksi ottaa tätä mukaan meidän reissuillemme. Toinen syy lienee se, että koska olemme molemmat töissä melko matalapalkkaisilla aloilla, ja asumiskustannuksemme ovat isot, meillä ei ole varaa tehdä kuin 1-3 reissua vuodessa, riippuen mihin ollaan menossa. Miehelläni ei siis useinkaan olisi varaa lähteä veljensä kanssa jonnekin kaksistaan, jos meillä on vaikka ollut joku hieman isomman budjetin matka kahden kesken samana vuonna. Ja ei, en tarkoita reissuilla nyt mitään Thaimaanmatkoja, aiemmat kahdenkeskiset reissumme ovat olleet Euroopan sisällä, autoillen kotimaassa tai risteilyjä pohjoismaissa. Yksi ns. kaukoloma on tehty, missä tämä veli oli tietenkin mukana.
Näin, huomaan enenemässä määrin harmittelevani sitä, että onko kaikki tulevaisuuteni matkat puolisoni kanssa kahden kesken pelkkää haavekuvaa, vai saanko mieheni vielä ymmärtämään minunkin kantani asiaan. Olen välillä niin harmistunut, kun ensin yhdessä innolla haaveillaan jostain, kunnes mies alkaa selittää, kuinka "Veli pitää pyytää mukaan sinne ja tänne, kun hän on aina halunnut myös mennä sinne!" tai "Juu, lähdetään vaan viikonloppureissulle, mutta kysytään ensin veljeltä, mikä viikonloppu sopisi hänelle!" Tämä on johtanut siihen, että en oikein jaksa enää edes innostua tai suunnitella mitään matkoja. Paras oli, kun aloimme suunnitella häämatkaamme (häitä tarkoitus viettää ensi keväänä, mikäli korona suo), ja pohdimme, jos toteuttaisimme molempien suuren haaveen mennä Australiaan, niin eikös sitten mies hetken kuluttua sanonut, että jos sinne asti kerrankin lähdetään, niin veli on varmaan kutsuttava mukaan, kun se matka on ollut myös heidän yhteinen haaveensa, ja sinne tulee lähdettyä todennäköisesti vain kerran elämässä... Siinä kohtaa en oikeasti tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Ihan kuin olisin menossa naimisiin heidän molempien kanssa, kun häämatkakin pitäisi jakaa tämän veljen kanssa.
Olen elätellyt toiveita, että tämä veli löytäisi vierelleen jonkun, jonka kanssa reissata, niin se ehkä helpottaisi asiaa. Tai sitten ei. Joskus olen tahallaan ostanut miehelleni esim joululahjaksi jonkun pikkureissun, vaikkapa pari hotelliyötä jonnekin, jolloin olen voinut varmistaa, että saamme olla kaksin, mutta mitään pidempiä matkoja minulla ei ole varaa alkaa ostamaan.
|