Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.6.19 09:39:31

Osaatteko te muut äidit sanoa, että koskahan tämä helpottaa? Poika 1,5v on ollut aina ns. haastava luonne. Aina viihtynyt vaan sylissä, ei ole suostunut olemaan vauvana kantorepussa/sitterissä/vaunuissa ikinä. ”Perus tyytymätön” ollut aina, tosi harvoin hyvällä tuulella. Tuntuu että viimeiset 1,5v ollut ihan pelkkää kitinää, valitusta ja minussa/lapsen isässä roikkumista. Heräämisen jälkeen on ehkä 10min tyytyväinen, sitten alkaa se joka asiasta kitinä ja huuto, haluaa sitä ja haluaa tätä. Osoittelee asioita mitä haluaa, ei halua kuitenkaan, paiskoo kaiken lattialle tai muuten rikkoo kaiken minkä saa käteen. Tuntuu että on ottanut ihan tehtäväkseen tuhota kaiken. Jokainen kaappi/ovi avataan, jokaisesta laatikosta remmotaan kaikki tavara pihalle pitkin lattiaa koko hereilläoloaika. Ulkona samaa, viskoo hiekkaa koirien päälle heti kun selän käännän, kaataa vesikupin, repii omenapuun taimia... Mieletön kiukku kun kiellän. Syödessä kaivaa ruuan pois suusta, viskoo lattialle. Tästä kielletään, laittaan hänet pois pöydästä.

Omat lelut ei juuri enää kiinnosta. Koko hereilläoloaika on sitä että on kuljettava perässä ja kiellettävä. Terve on kuitenkin.

Milloin tämä elämä helpottaa? Miehen kanssa ollaan ihan voimattomia...

Lähettäjä: Nimani 
Päivämäärä:   16.6.19 09:50:13

Tuo laatikoiden ja kaappien tyhjentäminen on täysin normaalia tuon ikäiselle. On vaan lapsen luonteesta kiinni, että missä määrin ”tuhoaa” ja tyhjentää. Meillä esikoinen oli tuollainen haastava ja nuorempi taas aina ollut se helpompi.

Lähettäjä: Höyryt 
Päivämäärä:   16.6.19 09:53:32

Tutulta kuulostaa. Helpottaa hieman, kun lapsi oppii paremmin ymmärtämään puhetta ja pyyntöjä. Meillä seuraavista asioista apua

- Ulkoilu
-Toisten lasten seura. Saa purettua tällöin isoimmat energiat
- Jatkuvien kieltojen sijaan pyytää lasta tekemään jotain. Esim. Jos tulee vessaan, avaa ovia ja rämpyttää valoja jne. Niin pyytää laittamaan tavaran kaappiin jonka sieltä ottanut ja kehuu, pyytää sammuttamaan valot ja kehuu, pyytää laittamaan vessan oven kiinni jne. Eli sen sijaan että sanoo ei saa sitä ja tätä tehdä niin pyytää lasta tekemään jotain ja kehuu. Siivouksessakin haluaa auttaa omalla harjallaan. Näin jättää imurin rauhaan.
- Yhdessä tekeminen. Rakennetaan palikoista torneja ja kaadetaan, käydään yhdessä saunassa, siivotaan yhdessä jne. Tehdään myös niitä keskittymistä vaatia rauhallisia juttuja. Piirretään yhdessä yms.
-Annetaan hellyyttä eli pusutellaan, pidetään sylissä, silitetään, pidetään lähellä päivittäin
-Rutiinit ja päiväunet. Meillä tarkka rutiineista ja vaatii vielä yhdet päiväunet jotta jaksaa.

Lähettäjä: Höyryt 
Päivämäärä:   16.6.19 09:56:50

Joo ja meillä myös yhdessä vaiheessa tyhjensi kaikki laatikot. Siinä ei auttanut kuin yrittää keksiä muuta tekemistä, opetella yhdessä siivoamaan eli lasta pyydetään laittamaan takaisin jne. Ja kaappien järjestely/suojaaminen jotta ei nyt ihan kaikkia kaappeja saa tyhjennettyä tai otettua jotain vaarallista. Tuokin vaihe kesti aikansa. Viekäkin tyhjentelee, mutta nykyään osaa myös laittaa tavaroita pyynnöstä takaisin paikoilleen.

Lähettäjä: Noita 
Päivämäärä:   16.6.19 10:10:51

Kieltp, kielto, kielto... ei ihme että se lapsi on kiukku. Kokeiles joskus ohjata toiminta sallittuun ja kehua kun toimii oikein eikä pelkkää kieltämistä koko päivän. Eihän sellaista kukaan jaksa, edes lapsi. Kaikenlaiset ihmiset sitä lisääntyykin...

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.6.19 10:17:38

Mullakin särähti korvaan tuo kielto, kielto... Loppujen lopuksi kun tuon ikäistä kannattaa kieltää ihan äärimmäisen harvoin, oppi menee paremmin perille ihan kaikilla muilla keinoin. Kielto lisää uhmaa ja kiukkua, ja sitä kautta negatiivista käytöstä, ja siitä jos taas kieltää niin kuljetaan vain yhdessä negatiivista kehää.

Meillä vaativa tapaus jonka kanssa lähes asuttiin ulkona. Kaipasi tosi paljon virikkeitä. Ja ympäristöä jossa ei tarvinnut olla kieltämässä koko ajan.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.6.19 10:17:51

Pakko on kieltää, jos jotain ei saa tehdä.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.6.19 10:25:12

Mainitsin kiellot ihan sen takia, kun ajattelin että joku kutenkin rientää kommentoimaan, että elääkö lapsi ihan pellossa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.6.19 10:33:08

Voi myös ennakoida, ohjata sallittuun toimintaan ja estää kielletty toiminta. Kielto tuon ikäisellä kielii lähinnä omasta epäonnistumista ennakoida ja ohjata pienen lapsen toimintaa, sekä luoda tälle turvallinen ympäristö. Toki kieltoja joskus tarvitsee ja vaaratilanteessahan ne tulevat suorastaan selkärangasta, mutta jos ne ovat toistuvia on se hyvin vahva indikaatio katsoa peiliin ja miettiä mitä itse voi tehdä toisin.

Tuo ei automaattisesti mene ohi. Tai toki tilanne vanhemmille helpottaa kun lapsi itsenäistyy, mutta negatiiviset välit voivat jatkua aikuisuuteen saakka jos kehän antaa jatkua eikä aikuinen muuta mitään omassa toiminnassaan ja suhtautumisessaan lapseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.6.19 10:33:23

Aivan varmasti pitää kieltää jo tuon ikäistä. Meillä tehtiin kodista sellainen että kiellettyihin kaappeihin ei päässyt käsiksi, eli lähinnä olkkarissa pääsi tyhjentämään omia lelulaatikoita. Se oli toki niin tylsää että roikkui sitten äitin tai isin lahkeessa koko ajan :D. Ulkona söi sitten hiekkaa, kiviä, kasveja, hetken rauhaa ei ollut :D

Ja niin, eipä siihen oikein mikään auta. Me tosiaan tehtiin koti "lapsiturvalluseksi" mitä supermutsit moittivat, eli oikeasti kai pitäisi omistaa elämä taaperon viihdyttämiseen ja kulkea perässä jälkiä siivoamassa. Nyt 3v lapsi leikkii jo hetken itsekseen ;)

Lähettäjä: Nimani 
Päivämäärä:   16.6.19 10:36:17

Positiivinen vahvistaminen on hyvä juttu, lapset kaipaavat huomiota ja jos eivät saa sitä hyvällä, niin ainakin pahalla sitten, näin kärjistettynä. Toki 1,5 v. on vielä pieni, mutta ymmärtää kuitenkin jo äänensävystä, millaista huomiota saa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.6.19 10:44:32

No se on kyllä totta, että täällä varmaan ollaankin puhumassa pellossa elämisestä ja lapsettomat, lapsista mitään ymmärtämättömät kertomassa miten pitää vaan kieltää, kieltää, kieltää ja kurittaa. Siksi tämä ei välttämättä ole paras paikka kysellä neuvoja.

Lähettäjä: Anni 
Päivämäärä:   16.6.19 10:51:18

Ei todellakaan ole pakko aina kieltää. Kiellot säästetään päasiassa siihen, kun tekee jotain oikein kamalaa esim. on väkivaltainen jotain kohtaan tai on tekemässä jotain vaarallista. Muissa tilanteissa toiminta yksinkertaisesti estetään joko ennakkoon (eli kaapit niin, ettei saa auki, tavarat muualle, kaikki niin ylös ettei lapsi saa jne.) tai sitten tilanteessa niin, että lapsen toiminta ja huomio ohjataan jonnekin muualle. Meillä myös auttoi, kun lapsella oli keittiössä yksi oma kaappi, missä oli vanhoja lehtiä joita sai sitten levitellä vapaasti. Jokaisen muun kaapin kohdalla sanottiin, että "se on äidin kaappi. Tuo on sinun kaappi", ja sitten lapsi vietiin sen oman kaapin luo.

Ulkoilu vähintään kaksi tuntia päivässä niin, että lapsi saa huomiosi ja teette mukavia juttuja on todella tärkeää. Koirat pois yhteisestä ulkoilusta lapsen kanssa, jos tämä on hankala yhtälö. Menkää kotipihan ulkopuolelle, vaikka metsään tutkimaan paikkoja ja muutenkin erilaisiin paikkoihin. Lapsella on selvästi tylsää kotipihalla.

Anna muutenkin lapselle paljon positiivista huomiota silloin, kun tekee jotain oikein. Sylittele ja hali paljon, kerro miten tärkeä ja rakas lapsi on.

Tunteiden sanoittaminen. Tämä on ehkä kaikkein tärkein juttu, vaikka tuntuukin aikuisesta aluksi hölmöltä. Eli kun lapsi kiukkuaa vaikka siitä, ettei saa leikkiä sähköjohdolla, sanot että "sua nyt harmittaa kun et saanut sitä johtoa, mutta se on vaarallinen johto ja sillä ei saa leikkiä", ja sitten lapsi viedään pois johdon läheltä, jolloin huomio voi kiinnittyä johonkin muualle.

Lapsen ottaminen mukaan kotitöihin ja kehuminen avusta. Meillä 1,5-vuotias osasi ainakin tyhjentää ja täyttää vaatteita pesukoneeseen ja esim. "imuroida" vanhan imurin putkiosalla samalla, kun minäkin imuroin. Pikku hiljaa alkaa myös onnistua erilaisten tavaroiden tuominen äidille, kun lapsen kieli kehittyy. Annoin monesti omalleni pieniä tehtäviä, just vaikka tavaroiden hakemista samalla kun tein kotitöitä. Lapsi oli tosi ylpeä, kun sai auttaa ja sai siitä kehuja.

Ylipäätään kehumista ja positiivisen palautteen antamista ei voi korostaa liikaa. Kuulostaa siltä, että teillä on nyt siellä kotona menossa aika negatiivinen kierre, jossa lapsen huono käytös ruokkii vanhemman turhautumista, ikävää puhetyyliä ja suuttumista, mikä taas entisestään lisää lapsen uhmaa ja huonoa käytöstä. Sinä vanhempana voit tämän muuttaa, lapsi ei siihen kykene.

Lähettäjä: Höyryt 
Päivämäärä:   16.6.19 11:24:50

Anni tuossa hyvin selittikin miten meillä myös pyritään toimimaan eli ennakoidaan ja annetaan lapselle yksinkertaisia tehtäviä ja sitten kehutaan. Meillä lapsi innoissaan, kun saa sammuttaa vessan valot ja sulkea oven, viedä roskan roskiin jne. Heti tietenkään ei osaa, mutta pikku hiljaa oppii ja tajuaa, kun jaksaa yhdessä tehdä ja kehua.

Kieltää totta kai saa ja täytyy, mutta tosiaan jatkuvan kieltämisen sijaan pitää ennakoida ja olla askeleen edellä. Aluksi rankkaa, mutta hiljallee huomaa tuloksen, kun vain jaksaa nähdä vaivaa.

Lähettäjä: Tyt 
Päivämäärä:   16.6.19 11:39:14

Meillä kielletään ensin, sitten ohjataan sallittuun tekemiseen. On auttanut vähän siihen, että nykyään osaa hakeutua itse sen sallitun toiminnan pariin kun jotain kiellettään.

Lähettäjä: Henni 
Päivämäärä:   16.6.19 12:14:00

”Omat lelut ei juuri enää kiinnosta. Koko hereilläoloaika on sitä että on kuljettava perässä ja kiellettävä. ”

Onhan lelut kuitenkin kehitystasoon sopivia? Leikittekö yhdessä? Meillä tuon ikäinen lapsi ainakin kaipasi aikuisen kaveriksi torneja kokoamaan ja nuppipalapelejä tekemään. Leikkikeittiössä kokkailtiin ja maisteltiin yhdessä. Pallon potkiminen ja heittäminen, yhdessä tanssiminen ja metsäpoluilla kulkeminen oli myös kivaa yhteistä tekemistä. Siinä samalla sitten lapsi pysyy poissa kielletyistä puuhista.
Muistakaa pitää sylissä myös niin, että loruttelette, hassuttelette ja suukottelette. Ettei sylissä olo ole aina sitä, että lapsi kitisevänä roikkuu kainalossa, kun ei lattiallakaan viihdy.

Tsemppiä! Kohta helpottaa, kun oppii leikkimään enemmän itsenäisesti ja muiden lasten kanssa. :)

Lähettäjä: xx 
Päivämäärä:   16.6.19 12:20:45

Siitähän on tutkimuksia, ettei pieni lapsi ymmärrä negaatiota (samalla tavalla kuin kouluikäinen ja siitä vanhempi). Toisaalta myös temperamentti vaikuttaa siihen kuinka paljon ns. perseilee, ja temperamentti on elinikäinen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.6.19 12:49:22

Kolme tuntia ulkoilua päiviin niin että lapsi saa painaa siellä ihan miten tykkää kunhan ei lyö ketään tai heitä hiekkaa. Menette sellaiseen paikkaan jossa pääsee juoksemaan ja kiipeämään ja riehumaan. Lapset on paljon mukavampia kun ne saa välillä vapauttakin.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.6.19 13:14:08

Kääk. Tänne saa lähettää jonkun huono-äiti palkinnon, kun en millään jaksa kaiken aikaa sanoittaa ja selvittää jokaista asiaa. En vaan kertakaikkiaan jaksa tuhatta kertaa päivässä toistaa samoja asioita rakentavasti.

Lähettäjä: Anni 
Päivämäärä:   16.6.19 13:28:54

Sanoittaminen ja selittäminen ja muut täällä annetut ohjeet ihan oikeasti palkitsevat ja muuttavat lapsen käyttäytymistä pysyvästi. Jos et halua apua ja neuvoja, niin jatka toki valitsemallasi linjalla. Lapsen kasvatus on rankkaa, mutta jos kokeilet vaikka muutaman päivän näitä keinoja, uskon että huomaat eron.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   16.6.19 13:43:13

Olisiko pitänyt miettiä aikaisemmin jos ei kerran jaksa kasvattaa lasta.. joskus se nyt vaan vaatii toistoja ja sanoittamista. Se helpottaa ihan omaa arkeasi että jatkuvan ein hokemisen sijaan kertoisit lapselle mitä tapahtuu.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.6.19 13:54:37

Niin, nyt vaan on ollut mun elämän rankin 1,5 vuotta, ja ainakaan tällä hetkellä minusta ei irtoa yhtään enempää. Enempi haluaisin vaan sitä vertaistukea, ja koittaa siinitellä tämän yli.

Lähettäjä: Ääh 
Päivämäärä:   16.6.19 14:12:24

Huh. Onneks ei oo lapsia. Ja miks niitä pitää tehdä jos ei oo kiinnostusta kuin rääkyä niille eitä.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   16.6.19 14:13:37

Jos olet kovin väsynyt tilanteeseen, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi johonkin järjestöön / perhetyöhön josta voisit saada sekä tukea itsellesi että apua lapsen ohjaamiseen. Ihan siis ennakoivana asiana, ennen kuin olet liian väsynyt.

Lähettäjä: Anni 
Päivämäärä:   16.6.19 14:14:21

Ei tuo tuosta helpotu ainakaan kolmeen vuoteen, jos jatkat tuolla tavalla....

Lähettäjä: Höyryt 
Päivämäärä:   16.6.19 14:19:50

?//Yllä tulleet vinkit ihan oikeasti helpottava arkea ja palkitsevat. Kun jaksat panostaa asiaan kunnolla miehen kanssa kuukaudenkin niin huomaat ihan varmasti positiivisia tuloksia ja jaksatte arjessa paremmin. Pitkällä aika tähtäimellä se panostaminen ihan oikeasti kannattaa ja helpottaa arkeanne.

Jos jatkatte samaan malliin eli sen pelkän ei hokemista yms. Niin ei se tilanne välttämättä tuosta ole hetkeen laukeamassa vaan saattaa jopa pahentua. Lapsilla kausia jolloin ne uhmaavat vanhempaa ja noita kausia on vielä edessä joten nyt olisi hyvä hetki opetella kuinka silloin toimitaan jne.

Tiedän kyllä mitä väsymys on ihan omasta kokemuksesta. Tämä esikoisemme ei ole ensimäiseen vuoteen nukkunut kunnolla, on ollut koliikkia, refluksia, oksentelua, allergiota jne. Ja sitä on ollut ihan älyttömän poikki. Sitten hetkeksi helppotti ja sitten alkoikin tuo uhma, mutta tätä se pikku lapsi vaihe on ja kun jaksaa olla ymmärtäinen yms. Niin sen palkinnon myöskin saa.

Ei tässä kukaan ole sinua haukkumassa huonoksi äidiksi yms. Vaan jotta se oma elämä helpottuisi ja jaksaisit taas niin yllä olevia neuvoja kannattaa kuunnella, vaikka aluksi olisikin todella rankkaa. Noistakin asioista tulee hiljalleen tapa jolloin ne eivät tunnu enää niin työläille asioille, kun niihin on tottunut.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   16.6.19 16:29:25

Jos se lapsi on vasta 1,5v niin voi raukkoja, pahimmat kaudet vasta edessä...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.6.19 17:12:15

”Kääk. Tänne saa lähettää jonkun huono-äiti palkinnon, kun en millään jaksa kaiken aikaa sanoittaa ja selvittää jokaista asiaa. En vaan kertakaikkiaan jaksa tuhatta kertaa päivässä toistaa samoja asioita rakentavasti.”

Ja lapsi on kuitenkin pitänyt hankkia, koska...?? Onnea teille, tuosta se vain pahenee, uhmat sun muut. Lapsi raukka.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   16.6.19 17:47:09

"Lähettäjä: -
Päivämäärä: 16.6.19 17:12:15

”Kääk. Tänne saa lähettää jonkun huono-äiti palkinnon, kun en millään jaksa kaiken aikaa sanoittaa ja selvittää jokaista asiaa. En vaan kertakaikkiaan jaksa tuhatta kertaa päivässä toistaa samoja asioita rakentavasti.”

Ja lapsi on kuitenkin pitänyt hankkia, koska...?? Onnea teille, tuosta se vain pahenee, uhmat sun muut. Lapsi raukka."

Ei hyvänen aika.
Se lapsi on varmaankin hankittu, koska on haluttu lapsi. Eikä suinkaan siksi, että olisi haluttu olla sanoittamassa ja selittämässä samoja asioita 24/7.

Kun minun lapseni oli pieni, niin koko tunteiden sanoittaminen oli täysin vieras termi. Muistan kuitenkin sitäkin toteuttaneeni, mutta en todellakaan joka ikisen kiukun kohdalla ole ruvennut käymään koko skaalaa läpi (ja niitä koukkuja tosiaan riitti, kiitos erittäin temperamenttisen luonteen.)
Vähintään yhtä usein kuin olen "sanoittanut", olen myös kaikessa yksinkertaisuudessaan kieltänyt ja monesti jopa ihan sillä perusteella, että koska minä olen aikuinen ja vanhempi ja sinä olet lapsi, niin minä päätän mikä on oikein ja turvallista ja mikä ei.
Ja elämässään pärjäävän sosiaalisen hyvin käyttäytyvän nuoren naisen olen onnistunut kasvattamaan, eikä mitään välirikkoa tai keskusteluyhteyden katkeamista ole tullut edes pahimman murrosiän kuohuissa.

Että joku rotu nyt näille vaatimuksillekin mitä vanhemmille ja etenkin äideille nykyään asetetaan.
En varmasti ole ollut paras äiti maailmassa, mutta olen ollut paras äiti lapselleni ja se riittää.

Lähettäjä: tosi 
Päivämäärä:   16.6.19 17:47:26

Nyt menette hakemaan apua itsellenne heti.
Lapsiparka minkälaiset vanhemmat.Koko ajan tyytymätyömiä pieneen ihmiseen. Lapsi on peili vanhemmista.

Lähettäjä: Anni 
Päivämäärä:   18.6.19 18:36:57

Rutiinit päivään. Aamupala. Ulos koirien kanssa, heitellään koirille palloa ja leluja tai piilotellaan namuja. Kun ei jaksa kävellä laitetaan lapsi rattaisiin tai pulkkaan. Tullaan sisälle ja syödään. Sitten pelataan/piirretään/harjataan koiria/luetaan. Päikkärit. Välipala. Taas koirien kanssa ulos. Lapsen voi välillä laittaa esim. Pyörän kyytiin kun ulkoiluttaa koiria. Kun puoliso tulee töistä kotiin syödään yhdessä ja illalla puoliso voi tehdä omia juttuja lapsen kanssa että äiti saa hengähtää. Jos päivässä on ohjelmaa ja rutiinit niin ei kokoajan tarvi kieltää ja valittaa. Lapsi kannattaa viedä päiväkotiin jos ei osaa järjestää ohjelmaa. Ja leikkikavereiden kanssa treffejä esim. Joka toinen päivä. Kait sitä äitikin tulee mökkihöperöksi jos vaan sisällä katselee kun lapsi levittää keittiötarvikkeita ja kiukuttelee.

Lähettäjä: Wellamo 
Päivämäärä:   18.6.19 23:57:18

Älkää vaan kasvattako lisää mitään erityisherkkiä elämämkoululaisia, joilla ei ole mitään rajoja... Kaikki verorahat menee sossun ylläpitämiseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.6.19 00:34:19

"Enempi haluaisin vaan sitä vertaistukea, ja koittaa siinitellä tämän yli."

Ongelma ei tule selviämään itsestään. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sen vaikeampaa tilannetta on korjata, koska sekä vanhemmat että lapsi ovat jo niin urautuneita tiettyihin toimintatapoihin. Kuulostaa siltä, ettei vanhempien ja lapsen välinen suhde muutenkaan ole siitä parhaimmasta päästä. Nyt tilanteen voi vielä korjata.

Aika ei paranna mitään, kokemukset parantavat. Pätee sekä ihmisiin että eläimiin. Eräskin tuttu suunnitteli ryhtyvänsä totuttamaan koiraansa ihmisjoukkoihin sitten "kun se on vanhempi ja viisaampi eikä innostu enää niin herkästi". Arvaatte varmaan miten siinä kävi...

Olen pahoillani, mutta et voi vaan istuskella odottamassa, että tilanne ratkeaisi jotenkin maagisesti kunhan aikaa kuluu, ja lapsi kasvattaisi itse itsensä herätäkseen jonain kauniina aamuna ihanana pikku herranterttuna.

Lähettäjä: Oxoxhxoh 
Päivämäärä:   19.6.19 00:35:32

Mun korvaan särähti kun aloittaja valitteli että pienempänä lapsi halusi olla paljon sylissä. Missäs ihmeessä muualla se on vauvan paikka kuin äidin sylissä??
Ja katso Supernanny Suomea, siitä huomaat miten paljon lapset muuttuu kun niille tehdään rutiinit, ollaan paljon ulkona, leikitään, sylitellään ja kehutaan.
Lapsi on sun peili: jos lapsi narisee, kiukuttelee ja on pahalla tuulella - taidat itse olla lapselle sellainen, kaikki viestintäsi lapselle on negatiivista.
Milloin lapsi saa kuulla että on tärkeä ja äidin ja isän suurin ilo?
Lapsi on lapsi mutta sun täytyis kyllä muuttaa totaalisesti sun asennetta.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   19.6.19 00:46:14

Mitäs läksit :D

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   19.6.19 07:08:14

Lapsilla on erilaisia temperamentteja, ja aloittajan lapsi on selkeästi haastavampi, jos on mieluummin tyytymätön kuin tyytyväinen, ollut jo pienestä. Älä siis soimaa itseäsi huonoksi äidiksi.

Monilla on silti tullut hyviä vinkkejä, miten tilannetta kannattaa yrittää parantaa. Itsellä on perustyytyväinen vajaa kaksivuotias, mutta ei myöskään ole koskaan viihtynyt esimerkiksi leikkimatoilla tai lattialla yksin, vaan vaatinut todella paljon huomiota. Omaa tahtoa myös löytyy, ja ilo muuttuu hillittömäksi huutamiseksi sekunnin murto-osassa.

Poika on ollut kova penkomaan kaappeja ja kiipeilemään, ja olen tosiaan siirtänyt kaikki oikeasti vaaralliset jutut pois saatavilta, antanut joitakin kaappeja vapaasti pengottaviksi ja loput on ”äidin kaappeja”. Jos meinaa kiellettyyn paikkaan mennä, ohjaa sille omalle kaapille. Olen siis huomannut saman kuin moni muu, että kieltämistä paremmin toimii huomion kiinnittäminen johonkin muualle. Tuokin toimii, että antaa osallistua tekemiseen ja kehuu aina paljon, kun lapsi vie itse roskan kaappiin jne.

Lähettäjä: Tukkajumala 
Päivämäärä:   19.6.19 07:36:12

Itse laitoin kaappeihin ja laatikoihin lukot.
Ei lapsia kauaa jaksanut kokeilla. Huomattavasti helpompaa, kuin olla jatkuvasti kieltämässä.

Ikeasta saa hyviä lapsilukkoja.