Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   7.6.19 08:21:45

Ihastun ehkä kerran viidessä vuodessa jos silloinkaan. Viimeksi ihastuin myös työkaveriin. Se oli sellainen että samantien kun nähtiin niin ihastus iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Raskas projekti ja sitten vielä säätämästä tuon ihastuksen kanssa, vaikka ihan kaverilinjalla oltiin, niin ihan @!#$ähän se oli.

Olen vuosia ollut niin onnellinen kun en ole ollut ihastunut keneenkään ja elämä on ollut ihanan tasapaksua. Tunteiden vuoristoradasta ei tietokaan. Olen miesvaltaisella alalla töissä, mutta yksikään mies ei ole hetkauttanut suuntaan eikä toiseen.

Kunnes nyt. Tämä ihastus ei ole tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta vaan hiipinyt huomaamatta. Olen yhden miehen kanssa tehnyt melko tiiviistikin töitä jonkin aikaa. Yhteinen sävel löytyi heti. Jotenkin ihan käsittämätöntä miten jonkun miehen kanssa juttu voi alkaa luistaa samantien ja on kuin oltaisiin tunnettu aina. Pitkään ajattelin häntä ihan työkaverina, mutta jossain vaiheessa tajusin, että olen ihastumassa häneen.

Mä en halua olla ihastunut, koska en kestä itseäni ihastuneena. Analysoin koko ajan kaikkea, hän tekemisiään ja sanomisiaan, omia tekemisiäni ja sanomisiani. Analysoin työkseni ja harrastuksiin liittyy analysointia. En mä hitto vie halua vielä lisää analysointia, mutta kun tuo pää on mikä on.

Sit lörpöttely, argh. Olen luonteeltani rauhallinen ja melko vähäsanainen, mutta nyt sitten lörpöti lörpöti. Ihan tyhmää juttua. Työpäivän jälkeen kun pääsee kotiin niin tekisi mieli hakata päätä seinään, kun on niin ääliö olo.

Auttakaa nyt ääliötä pulassa ja kertokaa miten pääsen takaisin sellaiselle kaverilinjalle, jossa kaikki on huoletonta eikä liikaa tunnetta ja ajatuksia mukana. Mä haluan mun ihanan tasapaksun elämän takaisin.

Lähettäjä: dippi 
Päivämäärä:   7.6.19 12:37:05

Täällä on kiikkunut jo pari kuukautta samasta aiheesta topikki, en nyt muista tarkalleen millä nimellä löytyy mutta sana sana ihastuminen on jossain muodossa otsikossa.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   7.6.19 13:02:56

Mitä ihmettä, minusta on ihanaa olla ihastunut :D juuri noista sanomistasi syistä vieläpä. Koko ajan odottaa milloin näkee toista jne.... itse olen naimisissa, mutta meillä on avoin suhde joten ihastuminen on ok. Huomaan sen kylöä tuovan uutta potkua avioliittoonkin kun on joku uusi ihastus päällä.

Lähettäjä: Epäilys 
Päivämäärä:   7.6.19 23:26:57

Miksi kaikki mun kommentit poistetaan vaikka en ole pahaa kirjoitellut.

Lähettäjä: Epäilys 
Päivämäärä:   7.6.19 23:28:58

Oisko nimimerkillä väliä.

Lähettäjä: Epäilys 
Päivämäärä:   8.6.19 00:05:59

Halusin vaan sanoa mitä haittaa on ihastua työkaveriin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.6.19 04:54:38

Sitä joskus sattuu, mutta kannattaa tosi tarkkaan miettiä, haluaako asiasta kertoa työkaverille. Meillä on todella tiivis työporukka ihan työn luonteen takia ja ollaan kaikki hyviä kavereita keskenämme. Vietetään aikaa myös työajan ulkopuolella. Pari kuukautta sitten eräs työkaverini tunnusti olevansa ihastunut minuun, ja sen jälkeen oloni on ollut tuossa porukassa todella epämukava. Joudun pohtimaan enemmän mitä sanon, etten vahingossa loukkaa ihastuneen tunteita, ja välttämään sellaista vitsailua joka oli ennen ihan normaalia. Myös olalle taputukset tai halaaminen tavatessa tuntuu todella epämukavalta kyseisen tyypin osalta, vaikka ennen se oli työkavereiden kesken ihan normaalia.

Olen naimisissa ja kyseinen työkaveri tietää sen tosi hyvin. En tajua, miksi siitä piti kertoa, olisi antanut tunteiden laimentua vaan ajan kanssa. Nyt olen vähän pudottautunut porukasta, koska joudun varomaan niin paljon etten anna mitään vääriä signaaleja tai ettei kyseinen tyyppi ymmärrä minua väärin.

Eikä hän ole mitenkään ahdistellut, ollut outo tms, ihan normaali tyyppi, mutta silti, olisin mieluummin pitänyt hyvän kaverisuhteemme ja työporukan.

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   8.6.19 13:25:44

-: ei tarvitse miettiä, että kerronko, koska on itsestäänselvää, että en kerro.

Lähettäjä: kduk 
Päivämäärä:   8.6.19 20:45:08

Olet vain kaikin tavoin ruokkimatta sitä ihastustasi, kyllä se siitä. Toivottavasti.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   8.6.19 22:51:56

Ei saa ihastua työkaveriin vaan umpioutoon tyyppiin jostain tinderistä. Työkaveriin ei saa ihastua saatikka RAKASTUA.

Lähettäjä: Lonely 
Päivämäärä:   8.6.19 23:04:52

Sama vika ja tämä ihastus on jatkunut kohta vuoden verran. Eikä se tunnu loppuvan millään. Asiaa pahensi työpaikan illan istujaiset joissa sain vähän vastakaikuakin. Halauksia, silityksiä ja poskisuudelmia. Ihan kamalalta tuntuu. Molemmat ollaan toki parisuhteessa ja ikä-eroa meillä on "vain" 23 vuotta, mutta silti tämä mies tuntuu olevan maailman ihanin. Ehkäpä tämä tunne menee joskus, ehkä ei. Ollaan kyllä sovittu jo tämä episodi, kaikki laitettiin kännin piikkiin ja elämä jatkuu. Katsotaan mihin suuntaan tämä elämä menee jatkossa. Toki pieni ihastus tuo vähän eloa tylsään arkeen...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.6.19 23:30:33

No et sentäs ihastunut sua hoitavaan lääkäriin mitä mä tein.

Sellanen järki hoi fiilis kyllä oli kun tuon tajusin.

Mutta eihän se ihastuminen katso että mihin se kolahtaa, joskus kolahtaa ja jos kohde on epäsopiva sitten vaan on hankalampaa.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   8.6.19 23:33:57

Lonely,
Mikä saa sinut pysymään siinä parisuhteessasi, jos olet VUODEN ollut ihastunut johonkin toiseen?
Miltä tuntuisi, jos sinua rokotettaisiin suhteessa, jossa toinen on viimeisen vuoden ajatellut toista naista ja pitäisi sinua siinä vain paremman puutteessa tai tottumuksesta?

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   9.6.19 00:11:14

"Lähettäjä: M
Päivämäärä: 7.6.19 13:02:56

Mitä ihmettä, minusta on ihanaa olla ihastunut :D juuri noista sanomistasi syistä vieläpä. Koko ajan odottaa milloin näkee toista jne.... itse olen naimisissa, mutta meillä on avoin suhde joten ihastuminen on ok. Huomaan sen kylöä tuovan uutta potkua avioliittoonkin kun on joku uusi ihastus päällä."

Tämä on asia, jota en vaan pysty ymmärtämään. Ymmärrän jotenkin seksuaalisesti avoimet suhteet, mutta en tällaisia "koko ajan odottaa milloin näkisi toista"-avoimia suhteita.
Jos omassa suhteessa on hyvä olla ja tunteet omaa puolisoa kohtaan ovat voimakkaat, niin miten siinä edes oi olla tilaa jatkuville ulkopuolisiin ihastumisille?
Ehkä ihmiset ovat sitten erilaisia, mutta itse en 37-vuotisen elämäni aikana ole kertaakaan ihastunut, jos minulla on valmiiksi ollut voimakkaita tunteita jotain toista kohtaan. Nykyinen suhteeni on kestänyt viitisen vuotta, enkä voi edes kuvitella ihastuvani kehenkään toiseen.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   9.6.19 08:12:39

Onko jepillä ollut pidempää suhdetta kuin 5vuotta? Ja ehkä tulee yllätyksenä, että meitä ihmisiä on monenlaisia. Toiset ihastuu helpommin, toisilla hormoonitkin hyrrää vahvemmin kuin toisilla. Itse olen ihastunut palavasti, vaikka rakastan myös omaa miestäni paljon. Pitkässä parisuhteessa tulee myös erilaisia kausia, välillä on kiihkeämpää ja välillä tasaisempaa. Kun käydään töissä eri vuoroissa ja on pienet lapset, saattaa helposti parisuhde arkipäiväistyä liikaakin ja silloin ihastukselle tulee tilaa. Mulla tilanne korjaantui, kun kävin mieheni kanssa lemmen lomalla kahdestaan. Ihastus siirtyi taas oikeaan kohteeseen, eli omaan aviomieheeni.

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   9.6.19 11:15:57

"Olet vain kaikin tavoin ruokkimatta sitä ihastustasi, kyllä se siitä. Toivottavasti."

Näin se on yritettävä tehdä. Täytyy jättää mies vähän "yksin" töiden kanssa. Toki siis hoidan oman osuuteni, mutta jos ei tehtäisi enää niin paljon yhteistyötä. Vähän tuosta jo varoittelin ja siihen vastasi, että jotain että eihän hän ole sellaista pyytänyt.

Olen yrittänyt keksiä huonoja puolia hänestä ja etsinyt sellaisia piirteitä, että on kaikkien naisten seurassa samanlainen kuin minun seurassani. Kuitenkaan en ole nähnyt häntä juttelemassa muiden naisten kanssa ja kun yksi päivä satuimme omissa seurueissamme syömään samaan aikaan niin huomaisin, ettei häntä vähempää kiinnostanut jutella vastapäätä istuneen kauniin nuoren naisen kanssa. Tuo oli jospa melko koomista, koska nainen olisi ehkä halunnut jutella, mutta mies seurasi vain muiden miesten keskustelua eikä huomioinut naista ollenkaan, ja nainen näytti kovin tympääntyneeltä.

Loma alkaa kuukauden päästä, joten sitten tulee pakollinen neljän viikon ero, joten jospa ihastus siinä ajassa häviäisi.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   9.6.19 11:23:43

Hmm,
Kyllä on. Pisin suhteistani kesti 15 vuotta ja siinä vaiheessa kun niitä ihastumisen tunteita alkoi löytyä sen oman suhteen ulkopuolelle, niin oli se suhdekin siinä tilassa että ero oli ainoa järkevä vaihtoehto.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   9.6.19 11:41:35

Meille tulee kesäloman aikaan 7 viikon ero näkemisestä. Mut ei se auta mitään. Ei auttanut viime kesänäkään

Lähettäjä: Boppy 
Päivämäärä:   9.6.19 23:46:45

"älä ruoki ihastusta"
Helpommin sanottu kuin tehty. Juuri katselin ihastukseni profiilikuvaa facessa, ei olla siellä kavereita, että näkisin muuta. Joku kerta vielä jään stalkkaamisesta kiinni.

Mutta minkäs teen.. Haluaisin tämän menevän ohi, mutta se hymy, ne silmät ja kaikki hänessä saa joka tapaamiskerralla minut leijailemaan pilvilinnoihin.

Lähettäjä: kduk 
Päivämäärä:   11.6.19 00:11:17

Ei se ohi mene kuvia tuijottamalla ^^

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   11.6.19 07:47:30

Kun olet 40v, se työkaveri on 63v, vai toisinpäin?

Oma työihastus oli niin kiltti, fiksu, hyväkäytöksinen ja kohtelias, että ne kotimörököllin päinvastaiset piirteet korostuivat. Ihastus ei ollut ulkoisesti missään määrin sellainen, mihin kuvittelisin ihastuvani. Kumpikin naimisissa, ikäeroa riittävästi, juuri ostettu omakotitalo. Ihastus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, ensimmäisen puolen vuoden aikana ei ollut ollut mitään värinöitä.

Kesti pari vuotta, ei edennyt flirttiä kummemmaksi. Aika pian selvisi, että ihastuksella on työpaikalla vakituinen toinen nainen (naimisissa hänkin), jonka kanssa on on/off-meininki, ja on ihan muutakin kuin flirttiä. Tällä toisella naisella oli peliä myös toisen miespuolisen työkaverin kanssa (naimisissa), jäivät pikkujouluissa rysän päältä kiinni.

Oli aika, kun olisin yhdellä ihastuksen pikkusormen koukistuksella pistänyt eropaperit vetään. Mutta sen parin vuoden jälkeen ihastus laantui. Sen jälkeen ollaan ihan sujuvasti oltu kolleegoina jo vuosia. Oikeesti kun mitään ei tapahtunut, niin ei ole mitään jälkipolvillekaan kerrottavaa. Tyyppi (edelleen naimisissa) jatkaa on/offiansa sen toisen naisen kanssa (edelleen naimisissa). Toisella naisella on tiettävästi siihen päälle edelleen omat sutinansa työpaikan ulkopuolella. Toinen mies on eronnut, muttei ainakaan silmiinpistävästi ole säätänyt työkavereitten kanssa enää.

Sattuu ja tapahtuu, saattaa mennä ohi. En kuitenkaan suosittele äkkinäisiä liikkeitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.6.19 08:26:17

Minunkin kommentti poistunut, vaikka se oli täysin viaton

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   11.6.19 16:41:32

Ihan putkeen meneekin tuo, että ollaan mahdollisimman vähän tekemisissä. Kuskasin miehen autollani yhteen paikkaan. Oli kyllä mukava jutella, mutta ei asiaa auttanut yhtään. Myöhemmin puitiin työjuttuja, koska nyt olen siirtymässä pois samoista hommista ja tuo kovasti tinkasi, että loppu ajan tehdään suurin piirtein vierivieressä töitä. Sit tuon jälkeen vähän möksötti mulle jostain syystä.

Nyt järkkäsin asiat niin että nähdään seuraavan kerran vasta ensi viikolla.

Lähettäjä: kduk 
Päivämäärä:   11.6.19 21:20:17

Miksi mulle tuli tunne että ehkä tunne on molemminpuolinen.

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   11.6.19 22:07:58

Enpä tiedä, ehkä tuo on vaan ystävällinen tms. ja ylitulkitsen. Mä en ainakaan tee aloitetta mihinkään suuntaan kokeilakseni onko kiinnostus molemminpuoleista, koska en halua pilata tätä kaveruutta mikä meillä nyt on. Mielummin kaveruus kuin vaivautuneet välit. Itseni nolottaisi pakkien jälkeen niin paljon, että en pystyisi varmaan näyttäytymään töissä enää.

Lähettäjä: kduk 
Päivämäärä:   11.6.19 23:37:20

Voi hitsi. Mun tekisi mieli kannustaa sua tekemään aloite hänen suuntaan, mutta ymmärrän kyllä miksi et sitä tee.

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   12.6.19 08:33:14

Joo, ei kykene tekemään minkäänlaista aloitetta.

Ja taas analysoin. Tuo autoilu on niin huippua. Älyttömän rento tunnelma, hyvää läppää, juttu kulki ja jutut kävivät niin hyvin yhteen, että en voi sitä suurin piirtein käsittää. Mä en yleensä saa miesten seurassa tuollaisessa tilanteessa sanottua sanaakaan kun en mä mitään small talkia osaa. Tämän miehen kanssa ei mitään ongelmaa jutella ja alkaahan meillä olla jo sellaisia omia insidejuttujakin. Enkä tuossa tilanteessa lörpötellyt edes mitään tyhmää, hyvä minä. :)

Sit toi päivän viimeinen tapaaminen. Mies ei puhunut suurin piirtein mitään eikä edes moikannut kunnolla kun erottiin. Häh?

Ja nyt lopetan analysoinnin.

Lähettäjä: Vienna 
Päivämäärä:   13.6.19 01:36:54

Työkaveriin ihastuminen on hankalaa, jos sitten tunteensa paljastaa saamatta vastakaikua ja sen jälkeen pitäisi vielä työskennellä yhdessä. Mutta tuo kuulostaa siltä, että mies voisi olla myös kiinnostunut.

Itse olen ihastunut mieheen jolle käyn asiakkaana, ei siis olla päivittäin tekemisissä. Joka kerta sydän pakahtuu kun tiedän, etten voi tehdä asian eteen mitään. Oma suhde vetelee viimeisiään ja ihastus meinaa viedä jalat alta aina tavatessa. Ihan vain olemalla siinä.
Enkä ole onnistunut näkemään mitään sellaistakaan, joka olisi ihastusta lievittänyt. Olen hiukan vanhempi enkä usko, että hän voisi minusta olla kiinnostunut, seurusteleekin kai. Mutta silti, puoli vuotta jo, eikä loppua näy. Ja kuten aloittaja, minäkin analysoin sekä omaa että ihastuksen käytöstä ja sanomisia ihan liikaa.

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   18.6.19 17:52:04

Pakko purkaa tilannetta, pahoittelut. :D

Meillä oli ihmeellinen keskustelu. Puhuttiin työasioita, mutta yhtäkkiä mies vaihtoikin puheenaihetta ja alettiin puhumaan vapaa-ajan juttuja. Jutustelun lomassa mies sitten kutsui itsensä luokseni kylään! Heitettiin siitä hieman huulta ja lopusta jäi minulle vähän sellainen olo, että meninköhän liian pitkälle, kun mies meni mielestäni vähän vaikeaksi. Keskustelun jälkeen menin käymään vessassa ja kirjaimellisesti hakkasin päätä seinään, mikä ääliö!

Mietin, että onko tuon jälkeen vaivautuneet välit, mutta eipä ollut vaan jutut jatkuneet samaan malliin kuin ennenkin. Käytiin yhdessä syömässä ja olipa vaikeaa syödä, kun toinen katsoo silmiin koko ajan. Söi vielä nopeammin kuin minä, joten saattoi keskittyä katseluun. Näytin varmaan ihan mielipuolelta, kun en tiennyt miten siinä penkissä olisin ollut ja mihin olisin katsonut, kun en voinut silmiinkään katsoa koko ajan.

Oon nyt ihan hämilläni tän tilanteen kanssa ja alan tietysti kuvittelemaan omiani. Eikö niin että mies on vain ystävällinen? Onhan?

Lähettäjä: goadie 
Päivämäärä:   18.6.19 18:28:44

Muuta en osaa sanoa, mutta harvoin kirjoitusten perustella saa ihmisestä noin ihanaa kuvaa kuin sinusta. Tsemppiä! :D

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   18.6.19 19:15:30

Kiitos, goadie! Tsemppiä tässä tosiaan taidetaan tarvita, että homma pysyy kasassa lomaan asti. Itsehillintä koetuksella, kun ollaan saman pöydän ääressä ja katsotaan esim. samalta läppäriltä jotain ja kädet välillä melkein koskettaa. Argh, tekisi vaan mieli napata toisen kädestä kiinni.

Lähettäjä: Vienna 
Päivämäärä:   18.6.19 19:44:19

Jos sinä kuvittelet, kuvittelen minäkin, koska kyllähän tuo on susta niin kiinnostunut ettei tosikaan, tai mä ainakin löisin rahani likoon sen puolesta!

Seuraavan kerran kun istutte lähekkäin, "vahingossa" koske häntä ja katso miten reagoi!

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   18.6.19 20:40:00

Vienna: mä oon vähän suunnitellut tota että vahingossa kosken mutta en tiedä kehtaanko. Jänishousu mikä jänishousu. :D Viimeistään sit viimeisenä päivänä ennen lomaa. Voin sit koko loman manata että mitä tulikaan tehtyä ja toivoa, että koko juttu unohtuu siihen mennessä kun palaan töihin.

Lähettäjä: Vienna 
Päivämäärä:   18.6.19 20:51:53

Kyllä todellakin kehtaat, heti ekan tilaisuuden tullen, eikä vasta sitten kun jäät lomalle! Eihän sun tarvitse kuin ohimennen vähän hipaista jotenkin niin, että se ei voi jäädä huomaamatta. Just jos esim. istutte vierekkäin, käytä tilaisuus hyväksi jos sun pitää kurkottaa ottamaan jotain asiaa niin että sun on kumarruttava vähän miehen puoleen ja siinä "vahingossa" kosket. Tai sitten jos hän ojentaa sulle jotain papereita, otat niistä kiinni niin että sen käsi koskettaa sun kättä. :D
Tai jos vain istutte vierekkäin, niin "vähän huolimattomasti" liikahda niin, että teidän kädet koskettaa.

Aaa, mä toivoisin, että teistä tulisi jotain <3
Kun ei itse saa niin toivottavasti sinä edes!

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   18.6.19 22:29:23

Joku ihme topic tämä kun kommentteja häviää jatkuvasti. enkä tarkoita pelkästään itseäni. Mitä tällä haetaan.

Lähettäjä: Vienna 
Päivämäärä:   19.6.19 19:50:36

Ääliö, näittekö tänään? Utelias oon ja haluan tietää teitkö mitään. :D

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   19.6.19 21:17:09

Nähtiin tänään, mutta mitään ei tapahtunut. Tai ainakaan positiivista. Jouduin korjaamaan häntä yhdessä työasiassa ja taisi ottaa siitä vähän itseensä vaikka perustelin asian hänelle. Ei loppupäivän aikana jäänyt juttelemaan kertaakaan ja minullakin oli niin kiireinen päivä etten ehtinyt hakeutua hänen seuraan kahville tms.

En oikein tiedä mitä ajatella, kun nämä pari päivää ovat olleet ihan päinvastaiset. Eilen ihan huippupäivä ja tänään sitten tällainen lässähdys, blaah!

Nyt taas menee useampi päivä ettei nähdä.

Lähettäjä: Vienna 
Päivämäärä:   19.6.19 21:38:55

Voi ei :(
No mutta, toisten on vaikea ottaa kritiikkiä vastaan esittipä sen miten päin vain.

Lähettäjä: Vienna 
Päivämäärä:   26.6.19 00:04:47

Onko jotain uutta tällä rintamalla?
T. utelias

Lähettäjä: Ääliö 
Päivämäärä:   26.6.19 07:31:33

Ei mitään uutta. Eilen oli hyvä päivä mutta mitään edistystä ei tapahtunut. Katsotaan nyt mitä tämä päivä tuo tullessaan. Yhteisiä palavereita on. En mä vaan kehtaa tehdä mitään, kylläpäs mä olen tylsä. :D

Lähettäjä: Vienna 
Päivämäärä:   26.6.19 11:32:13

Kyllä sä kehtaat :D <3