Lähettäjä: Haluaisitko tietää 
Päivämäärä:   14.12.18 13:20:46

Kuvittele, että kollegasi (ihan hyvännäköinen ja hauska) alkaisi käyttäytyä hieman oudosti. Olisi hiljainen, tervehtisi yhtäkkiä naama persulukemilla eli hymyt katoaisi ja vaikuttaisi että melkein välttelee. Eli ikäänkuin olisi vihainen. Ette työskentele läheisesti, lähinnä toimistossa törmäätte, eli sillä lailla ei olisi töihin vaikuttava asia..

Mutta, onhan se kiusallista kun ei tiedä eikö toinen pidä sinusta vai mikä on ja kuitenkin samassa tilassa ollaan, ennen tulitte toimeen ja vitsailittekin.

Toisen osapuolen versio: on kuolettavan ihastunut - rakastunut, mutta näkee toimistosuhteen huonona ideana ja epäilee ihastuksenkohteen olevan vieläpä suhteessa, joten yrittää vältellä unohtaakseen. Eikä uskalla enää hymyillä koska pelkää, että siinä kasvoilta paljastuisi sitten kaikki.

Tämä on siis tilanne. Jos itse olisitte tuo ihastuksen kohde, niin olisiko teistä kiusallista, jos kolleganne tunnustaisi, että on vaikeana koska on ihastunut, mutta samaan syssyyn sanoisi, että älä huolehdi, hän ei tule mainitsemaan sitä uudelleen, halusi vain selittää käytöksensä. Tekisikö tämä tilanteen paremmaksi vai pahemmaksi alkuperäisestä? Olisitteko vain imarreltu, vai ahdistunut? Huom, ihastuja on siis nainen, hiljainen ja harmiton, ei mikään niskaan huohottaja.

Lähettäjä: Pikkujoulut 
Päivämäärä:   14.12.18 13:46:42

Mies voisi olla asiasta imarreltu.

Oma kokemukseni taas on päinvastainen. Työpaikalla oli mies, "Matti", joka oli tullut teini-ikäisenä isäksi. Hänen vanhin lapsensa oli minua kaksi vuotta nuorempi. Tiesin lapsen ulkonäöltä, koska oltiin oltu yläasteella ja lukiossa yhtä aikaa, hän seiskalla ja minä ysillä ja sitten hän ekalla ja minä abina.

Minulla ja Matilla oli 15 vuotta ikäeroa. Oltiin oltu samassa työpaikassa 6 vuotta, kun Matti erosi vaimostaan. Vaimo löysi uuden miehen ja se kävi Matin itsetunnolle.

Työpaikan esimies oli äitini serkku. Yksissä työpaikan pikkujouluissa Matti oli ottanut alkoholia vähän reippaammin ja koko illan hoki esimiehelle, että jos esimies ei olisi minulle sukua, niin kyllä Matti minua yrittäisi. Mutta kun Matti kunnioittaa esimiestä niin paljon, niin hän ei minua yritä. Samoin minulle hän toisteili, kuinka hän minua yrittäisi, ellen olisi sukua esimiehelle. Tuota hoki koko illan ja kaikkien kuullen. Ihan "kiva" mennä sitten maanantaina töihin ja miettiä, että onko Matilla jotain taka-ajatuksia minua kohtaan. Matti ei itse muista tuosta mitään.

Onneksi Matti vaihtoi työpaikkaa puolen vuoden kuluttua.

En todellakaan olisi halunnut kuulla Matin "ihastumisesta".

Lähettäjä: jeps 
Päivämäärä:   14.12.18 13:48:32

eiks tää just ollu täällä.

Lähettäjä: Haluaisitko tietää 
Päivämäärä:   14.12.18 13:49:36

jeps, ai oli vai. En ole itse lukenut..

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   14.12.18 15:08:06

Sitä voi alkaa tykkäämään vahingossa ja kyllä kerron että tykkään. Eihän sitä kylmiltään ruveta vai ruvetaanko. Koinimaan.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   14.12.18 15:57:13

Vaivaantuisin, jos tuollainen outo ujopiimä tulisi selittämään että on ihastunut.
Sen sijaan, jos olisi ollut katseita ja hymyjä, joihin olisin ehkä vastannutkin, olisin imarreltu.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   14.12.18 16:05:04

En haluaisi tietää

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.18 17:29:30

LähettäjäV

Päivämäärä14.12.18 15:57:13

Vaivaantuisin, jos tuollainen outo ujopiimä tulisi selittämään että on ihastunut.
Sen sijaan, jos olisi ollut katseita ja hymyjä, joihin olisin ehkä vastannutkin, olisin imarreltu.

<--- vai niin... mitä jos on ujo sen takia että on niin ihastunut?
Itse olen työpaikan yhteen naiseen ihastunut ja oon tullut todella ujoksi.

Lähettäjä: Haluaisitko tietää 
Päivämäärä:   14.12.18 17:39:49

.

Sepä se. Minäkin ujoilen vain tämän ihmisen kanssa. En uskalla edes kysyä miten loma meni, koska olen varma että siitä tyyliin kaikki analysoivat vaikka mitä. Tuloksena se, että olen lakannut puhumasta täysin. :(

Asiaa ei auta se, että tämä ihastuksen kohde menee itse täysin hiljaiseksi seurassani. Välillä hymyilee aurinkoisesti ja tervehtii niin että hämmennyn, ja seuraavana päivänä on vakava kuin mikä. Tuijottaa myös kun tilaisuuden saa. Olen jo saanut päähäni, että hän ei pidä minusta lainkaan. Tai sitten, hiljaa toivon, että hän on ihastunut myös. Tälläinen toiveajattelu vain ajaa hulluksi, sillä tilanne ei ole suotuisa asiasta keskustelemiselle. Ajattelin, että jos puhuisin asiasta hänelle, ja hän antaisi suoraan pakit, se olisi kamalaa, mutta voisin lakata jossittelun. Puhuminen vaan taitaisi auttaa lähinnä minua ja tehdä hänen olonsa kiusalliseksi.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   14.12.18 18:31:49

Vaihtoehto 1: Pyydä treffeille ja ilmaise ihastuksesi.

Vaihtoehto 2: Unohda koko juttu ja yritä oööa normaalin kohteliaan etäinen. Olisi tosi kiusallista kuulla ihastuksesta, mutta myös, ettei halua mitään suhteen tapaista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.18 19:18:23

Todennäköisesti tämä nainen pitää minua todella hiljaisena ihmisenä ketä ei kiinnosta edes jutella hänen kanssaan..
Vaikutan varmasti aina hänen seurassaan etäiseltä ja välinpitämättömältä.
Miten voinkaan antaa niin väärän kuvan itsestäni. :/

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.18 20:48:17

Hassua miten ihastuminen saa ihmisen käyttäytymään mitä kummallisimmilla tavoilla ja toisaalta analysoimaan toisen olemusta kovin ihmeellisin lopputuloksiin. Itse olen tästä mahtava esimerkki! Olen ihastunut itsevarmaan ja sanavalmiiseen naiseen, jonka seurassa käyttäydyn kuin teini. Jos onnistun sanomaan jotakin, se ei todellakaan ole mitään järkevää vaan yleensä aiheuttaa lähinnä hämmennystä. En varmastikaan ole onnistunut häntä hurmaamaan ”sulavalla” käytökselläni ja siltikin mielessäni onnistun tulkitsemaan hänen jokaisen sanan ja katseen varmaksi merkiksi siitä, että hän tuntee salaa samoin minua kohtaan.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   14.12.18 20:50:43

Tää olikin näkojään lebslotopikki. Sorry vaan.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   14.12.18 21:09:14

Miten hemmetin monta näitä ketjuja pitää tehdä? "Yhyy olen ihastunut työkaveriin ja käyttäydyn oudosti hänen seurassaan ja mietin vain että mitä hän ajattelee minusta ja ylitulkitsen kaiken, nyyhkistä nyyh"

En haluaisi että tuollainen kaistapää tunnustaa yhtään mitään.

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   15.12.18 00:29:33

Ai miten niin lesbotopa? Itse ainakin ihan nainen ja ihastunut mieheen. Kaistaa on se miten jotkut kovin vihaisena kommentoivat harmittomaan kysymykseen. Uskokaa tai ei niin tunteita ei oikein voi komentaa. Kun olisi ns normaali tilanne niin voisi flirtata jne mutta kun on kollega ja mahd varattu. Ja pakko olla tekemisis koko ajan. Nii vetuttaa se. Tunnustaa ei voi ja paljastua ei voi. Plaah; Mutta juu, itse minun on asia ratkottava, turha htnetiss parkua. Eli joo, poistun.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   15.12.18 00:39:05

Miten niin mahdillisesti varattu kyllä kait tiiät tyäkaveris staatuksen. Tee liike. On ehdotus.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   15.12.18 23:50:58

Jos olisin se kollegasi joka on varattu niin en haluaisi tietää. Olisi todella vaivaantunut olo sen jälkeen. Asia eri, jos kollegasi on vapailla markkinoilla ja teillä on jotain flirttiä ollut.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   16.12.18 00:04:12

Mä haluaisin kyllä tietää.

Toki jos joku ihan uppo-outo IT-Pasi jonka oon nähnyt 5 krt käytävällä tulisi kertomaan ihastuksestaan niin tuntuisi oudolta. Mutta elämä on vain kerran :D

Lähettäjä: Touche 
Päivämäärä:   16.12.18 14:49:15

No enpä tiiä. Kannattaako tunteita sotkea työpaikalle, voi tulla tukalaa..

Lähettäjä: Aöaö 
Päivämäärä:   16.12.18 15:05:18

En todellakaan haluaisi kuulla mitään "yhyy ku tykkään susta mut en osaa käsitellä sitä ja mieluummin käyttäydyn mahdollisimman oudosti"-itkemistä.

Kyllä sen huomaa, jos joku on ihastunut. Välttelytaktiikalla nolaa itsensä lopullisesti. Toki jos nimenomaan tavoittelet sitä, että ihastuksen kohde alkaa sinua inhota, niin tuohan on ihan täydellinen tapa.

Lähettäjä: Jumittaa 
Päivämäärä:   16.12.18 16:03:36

Tuntisin suurta myötähäpeää, jos joku tulisi minulle selittelemään tuollaisia:

"...kolleganne tunnustaisi, että on vaikeana koska on ihastunut, mutta samaan syssyyn sanoisi, että älä huolehdi, hän ei tule mainitsemaan sitä uudelleen..."

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   16.12.18 16:53:02

Olisi tosiaankin ouota, jos joku (oli sitten kollega tai joku muu) tulsii sanomaan että on ihastunut mutta ei kuitenkaan mainitse sitä uudestaan (= ei halua mitään). Tuntuisi varmaan siltä että toinen on joku outo stalkkeri, joka haaveilee minusta ja kyttää minua, mutta ei kuitenkaan halua mitään enempää.

Mieluummin jos haluaa kertoa, sitten kertoo sillä asenteella että oikeasti haluaakin jotain. Tai vielä mieluummin vaikka flirttaa vähän ja katsoo miten toinen reagoi. Ja jos sitten vastaus on ei, sitten se on ei ja stiten optettelee unohtamaan.

Tai jos ei halua kertoa tai ei halua mitään isompaa, sitten ei kerro ollenkaan ja opettelee elämään normaalisti.

Ja itse ainakin lähtökohtaisesti pidän outona, että joku tulee vaan kertomaan että on ihastunut. Varsinkaan jos ei mitenkään erityisemmin tunneta. Kuulostaa sellaisesta yläastemeiningiltä. Mieluummin flirttailee vähän ja yrittää tutustua enemmän ensin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.12.18 17:29:18

X / no kaikki nyt teistä on niin outoa...

En kai minä sille mitään voi että alan käyttäytyä erikoisesti kun olen ihastunut. Tai siis lähinnä yritän olla normaalisti ja hymyillä kun tavataan. Mutta en aio kertoa ihastuksestani hänelle koska olen niin ujo. Olen erittäin ihastunut häneen mutta en uskalla tehdä aloitetta. Olen muutenkin sosiaalisesti huono. Mutta en vain osaa puhua hänelle koska ujostuttaa. :/ sydän alkaa hakkaamaan niin paljon kun näen hänet et huh huh...
Ja hän myös vaikuttaa jotenkin "oudolta" joten olen ajatellut että joko hän on myös ihastunut vähän minuun tai sitten hän on huomannut kiinnostukseni häneen ja haluaa vältellä.
Koska välillä hän tulee vastaan ja hymyilee niin ihanasti, toisinaan hän vaikuttaa poissa olevalta.

Lähettäjä: Yksi vaan 
Päivämäärä:   16.12.18 18:30:26

Miksi pitää tehdä asiasta vaikeeta.Jos se vaikka menee mieluummin jonkun toisen viereen istumaan niin silloin se ei ole sinuun päin.

Lähettäjä: Mysteeri 
Päivämäärä:   16.12.18 19:28:50

Itse en tykkäisi jos joku puolituttu tulisi väkinäisesti tunnustamaan ihastustaan.

Ja jos meinaa tunnustaa kuitenkin niin olis hyvä selvittää että onko kohde varattu, nimittäin mielestäni varattuihin ihastuneet voisivat pitää asian omana tietonaan.

Lähettäjä: kiitosei 
Päivämäärä:   16.12.18 20:11:29

En haluaisi tietää. En todellakaan.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   16.12.18 20:19:53

"X / no kaikki nyt teistä on niin outoa..."

Ei minusta kaikki ole outoa, mutta jos joku puolituttu, jonka kanssa ei paljoa yhteyttä pidä, tulisi ihastusta tunnustamaan, kyllähän se oudolta tuntuisi.
Ja erityisesti se, että samaan hengenvetoon osoittaa ettei kuitenkaan halua mitään jatkoa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.12.18 21:40:58

X / niin no siis ehkä se o outoa jos jatkaa niin että sanoo perään ettei halua mitään.

Mutta minä haluan ja olen ihastunut työkaveriin jonka kanssa ei kyllä olla paljoa juteltu. Hän vaikuttaa myös ujolta... mutta silti pieni toive on että olis myös ehkä musta kiinnostunut mutta kumpikaan ei "uskalla" sitä kertoa...
No jos se nyt on väärin ja outoa kertoa puolitutulle ihastumisestaan niin ehkä sitten on parempi etten ole kertonutkaan. Viime kuulemani perusteella hän olisi nyt sinkku... eronnut miehestään.
Ihastuin häneen ensikohtaamisesta lähtien.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   16.12.18 22:24:52

Piste: Etkö olekaan aloittaja, jotenkin ajattelin niin.

Mutta joka tapauksessa. Ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Tuo on minun ajatus, ehkä sinä koet toisin. Se on ihan okei.

Mutta siis itse lähtisin ennemmin liikkeelle pienellä flirtillä: hymyilee, katsoo silmiin, käy juttelemassa jne...
Jos toinen ei lainkaan anna mitään takaisin, on aika selvää että hän ei varmaan ole kiinnostunut, eikä tällöin kannata alkaa enempää tunteita paljastamaan. Jos taas saa vastakaikua, voi luottavaisemmin mielin edetä edelleen.

Töissä varsinkin tulee helposti ikävää, jos menee kovin nopeasti tunteista kertomaan ja toinen sitten torjuu.