Lähettäjä: Aloittaja 
Päivämäärä:   18.10.18 08:42:26

Onko kokemusta vastaavasta tilanteesta? Perheen aikuinen koira on emäntään todella kiintynyt, niin sanotusti napanuora käsittämättömän lyhyt. Muut ei saisi mennä tykö, heti ängetään itse kerjäämään huomiota, mieluusti ei toisten kanssa edes ulos lähdettäisi ilman omaa emäntää. Aggressiivisuuteen ei koskaan mene, mutta siis on vaan kertakaikkiaan niin sen oman "mamman" poika kun vaan olla ja saattaa.

Kyseessä oleva koira on ystävällinen perheen muille koirille ja kissoille, eli ei aja niitä aggressiivisesti pois emännän tyköä. Mutta ne ovatkin oppineet jo pennusta pitäen väistämään tätä, sillä kokoero on huikea. Koira on myöskin muulta käytökseltään suoraan sanottuna täysi kymppi ja rauhallisuuden perikuva, varmasti osasyy siihen ettei yhteenottoja ole tullut. Ainoastaan emäntään suuntautuva kiintymys on epänormaalilla tasolla.

Niin. Kysymys kuuluu: miten tällainen yksilö kuitenkin voisi pimahtaa uudesta pennusta? Onko kertomuksia?

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   18.10.18 08:50:34

Voit myös opettaa koiraa olemaan itsestäsi irti ja että et ole sen resurssi., yksinoloa jne. Koiralle paras vaihtoehto.

Lähettäjä: iio 
Päivämäärä:   18.10.18 10:53:53

eräs sen sanoi. Missään nimessä mammanpoika ei saa kurmautella pentua siitä hyvästä, että se saa sun huomiota. Tuleva pentu on sun pentu ja sen kanssa ollaan nätisti tai ei ollenkaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.10.18 13:11:19

Minä en ole aloittaja, mutta siis toinen napanuoraongelmainen. Esim. jos ollaan ulkona pihatöissä, ja mies sanoo koiralle että sen pitäisi mennä sisälle, koira juoksee minun taakseni, ja sitä ei muuten saa sisälle kuin jos minäkin menen. Lenkillä koira pimahtaa jos joku muu pitää sen hihnaa. Miten tälläistä tulisi kouluttaa pois? Jos koira on lähettyviläni, se ei myöskään kenenkään muun käskystä mene esim. toiseen huoneeseen.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   18.10.18 13:15:52

Miksi ihmeessä koiraa ei ole kannustettu sopivaan itsenäisyyteen, vaan tuollaisen käytöksen on annettu jatkua ilmeisen pitkään?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.10.18 13:17:11

Miten sitä kannustetaan?

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   18.10.18 13:20:09

"Esim. jos ollaan ulkona pihatöissä, ja mies sanoo koiralle että sen pitäisi mennä sisälle, koira juoksee minun taakseni, ja sitä ei muuten saa sisälle kuin jos minäkin menen."

Koira käsketään uudelleen sisälle, sinä ignooraat sen ja mies vie vaikka pannasta käsin. Käskyt viedään loppuun, ihan sama kuka perheenjäsen niitä antaa, tottelemattomuutta ei siedetä vain siksi, kun "se nyt vaan on mammanpoika".

Muut perheenjäsenet tekee myös asioita koiran kanssa, pimahtelut jätetään huomioimatta. Jos koira tunkee ripustautumisen kohteen ja jonkun muun ihmisen tai eläimen väliin kutsumatta, se käsketään pois ja takaisin saa tulla vasta kutsuttuna.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   18.10.18 13:21:46

Ja luonnollisesti siis siitä muiden ihmisten ja eläinten kanssa rauhassa olemisesta palkitaan. Pitää myös varmistaa, että kaikilla perheen ihmisillä on samat säännöt koiran suhteen. Kai se koira nyt tulee sulle vinkumaan, jos sinä sallit sille kaiken ja tietää että sinun sana menee muiden ihmisten sanan yli.

Lähettäjä: Aloittaja 
Päivämäärä:   19.10.18 08:59:18

"Koira käsketään uudelleen sisälle, sinä ignooraat sen ja mies vie vaikka pannasta käsin. Käskyt viedään loppuun, ihan sama kuka perheenjäsen niitä antaa, tottelemattomuutta ei siedetä vain siksi, kun "se nyt vaan on mammanpoika"."

Meillä yritettiin tällaisia ns pakkokeinoja mutta niistä seurasi vain se että koira alkoi suorastaan pelkäämään ja stressaamaan tilanteita joissa ongelmia oli alunperin ilmennyt. Joten en kyllä ihan allekirjoita tällaista touhua. Ei se ole koiralta tottelemattomuutta (ainakaan meillä) vaan jotakin muuta. Sitä en sitten osaa sanoa, mitä. Ja perustan tämän meidän tilanteen kohdalla siihen että koira ei välttämättä lähde miellyttäviinkään asioihin "mukaan" ellen minä liity niihin. Ja niin ahne kun on, saattaa jopa syömisen jättää kesken katsoakseen, minne minä menen.

Meidän koiran kohdalla en kuitenkaan näkisi että tämä olisi sinällään kuitenkaan varsinainen pakkomielle, koska tämä ei ole mikään klassinen vessaankin seuraaja tai oven taakse itkemään jääjä. Ja esimerkiksi siitäkään ei seuraa mitään katastrofia jos suljen sen kotona eri huoneeseen syystä tai toisesta; sinne se laittaa rauhassa maate ja alkaa nukkumaan.

Minua huolestuttaa pennun ottamisen ajatuksessa se, minkälaisen mahdollisen stressin se voisi aiheuttaa tälle koiralle tai onko sitten kuitenkin pennun kanssa jopa mahdollista aggressiivisuuteen, kun sille kuitenkin väkisinkin antaisin huomiotani huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin perheen muille lemmikeille.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   19.10.18 09:10:13

Lässynlää, mistähän muusta tuo johtuisi ellei puutteellisesta koulutuksesta? Onko koira ollut teillä pennusta asti?

Koira on oppinut että olet teistä se lauman pomo, anna miehen harjoitella käskyjä koiran kanssa. Aina kun tottelee niin palkitaan.

Perskärpäseksi olet koirasi opettanut, tutulla aivan sama tilanne ja haluaisi uuden pennun taloon mutta tuskin onnistuu kun koira on niin kateellinen.