Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 08:30:07

Minulla ei ole lapsia, mutta useammalla kaveripariskunnalla on. Heidän toimensa lapsiensa kanssa toisinaan ihmetyttävät ja haluaisinkin saada nyt tietää onko nämä ihmetyksen aiheet ihan normaaleja asioita:

- Yhdellä kaveripariskunnalla on kaksi lasta 5v ja vähän reilu 1v. 1v ei vielä kävele. Kaverit olivat meillä kylässä kaksi yötä ja koko sinä aikana eivät lasta maahan laittaneet meidän nähden kuin ehkä kaksi kertaa muutamaksi sekunniksi. Muuten oli vain jomman kumman vanhemman sylissä tai vaunuissa toki ulkona liikkuessamme. Kysynkin, että pitääkö tuon ikäistä kantaa sylissä koko päivä? Eikö se voi olla valvotusti lattialla välillä? Tai voiko tuon ikäinen olla sitterissä tms? (Heillä ei ole sitteriä ollenkaan).

- Mikä on normaali nukkumaan menoaika 4-vuotiaalle?

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 08:35:28

Oho tämä lähti ennen aikojaan. Noh jatka tähän seuraavaan.

- Mikä on siis normaali nukkumaanmenoaika 4-vuotiaalle? Tuntemani lapsi kukkuu vanhempiensa kanssa puolilleöin aina. Nukkuu päiväunet päivällä yleensä.

- Onko äidillä tai isällä oikeus käydä jossain harrastuksessa viikottain?

- Kuinka usein pienten lasten vanhemmat keskimäärin ehtivät enää tavata ystäviään? Tottakai perhe vie aikaa ja väsyttää joten samalla tavalla kuin ennen ei enää voi. Osa kavereista on vain kuin maan nielemiä kun ei heistä kuulu enää koskaan mitään.

Tässäpä näitä nyt muutama. Toivoisin rehellisiä vastauksia, en avointa hyökkäystä. Tavoitteeni on saada perspektiiviä asioihin.

Lähettäjä: Äh 
Päivämäärä:   23.4.17 08:45:29

Ei tarvitse kantaa lasta sylissä koko ajan, voi hyvin olla lattialla jos on turvallinen ympäristö. Nukkumaan voi kai mennä myöhään, kunhan saa aamulla nukkua pidempään. Vanhemmilla on toki oikeus jatkaa elämää esim. harrastusten osalta kuten ennen lapsia. Lapset vievät aikaa paljon, minulle kävi niin, että "kaverit" hävisivät vaikka yritin olla tekemisissä. En enää sopinut kuvioihin (?) lapsen kanssa.

Lähettäjä: Elina 
Päivämäärä:   23.4.17 08:57:01

Tuntuu ettei sun kysymykset voi olla ihan tosissaan kysyttyjä, vaan haluat arvostella ystäväpariskuntaa, mikä todennäköisesti aiheuttaa että saamasi vastauksetkin voivat olla vahvasti asenteellisia

-Kysynkin, että pitääkö tuon ikäistä kantaa sylissä koko päivä?
Oikeesti, kysytkö tosissaan tällaista? Ei tietenkään tarvi. Se että ystäväpariskunta ole sun luona laskeneet vauvaa lattialle, voi johtua monesta syystä eikä tarkoita etteikö lasta koskaan päästetä lattialle konttaamaan. Jos ei päästettäisi, liikkeelle opettelu olisi varmasti viivästynyt ja neuvolassakin asiaan ois jo puututtu. Sitterit nyt on ihan vapaaehtoisia hankintoja, hyvin pärjää ilmankin.

-normaali nukkumaanmenoaika on sitten että lapsi saa tarpeeksi unta. Eikö 4v mene aamulla hoitoon? Saako nukkua aamulla pitkään? Itse koin siitä huolimatta mukavaksi että lapsi menee aikaisin nukkumaan, saa illasta aikuisten leffa-aikaa tms. mutta jollekin toimii toinen juttu. Ehkä nyt lapsi ei ole malttanut kylässä nukahtaa ja se on venähtänyt. On se kurjaa kun tehdään jonkun yhden kahden päivän perusteella yleisanalyysejä perheen tavoista ja aikatauluista. Tai ylipäätään tehdään...

-onko oikeus käydä viikottain harrastuksissa? Really?

-tiedätkö joskus ei enää vaan niin kiinnosta nähdä kavereita yhtä usein kun aikaisemmin. Syy voi olla muukin kuin suuri elämänmuutos, mutta usein siihen liittyy jotain mikä saa miettimään ajankäytön kohteita uusiksi. Kyse ei välttämättä ole ehtimisestä.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   23.4.17 09:20:24

Lattialla oleminen tukee lapsen kehitystä mm. sen liikkumisen osalta. Harrastuksia jatketaan jos halutaan, itse pidin hevoset vaikka lapsia tuli, nyt kun lapset ovat 16 ja 21 niin ajattelen, että olishan sitä helpommallaki päässyt.
Jos lapsi ei joudu aamulla aikaisin heräämään niin saahan se valvoa myöhään. Itse tosin halusin vanhpien omaa aikaa, joten lapset menivät ajoissa nukkumaan. Toki, saatoimme olla joskus ystävillä myöhäänkin ja silloin lapset valvoivat (jos siis aamulla ei ollut lapsella aikaista herärystä).

Minulla lapset ovat tulleet osaksi elämääni joten olen tavannut ystäviä paljon. Lapsi/lapset kulkivat mukanani, ystävät kävivät paljon meillä ja kävon myös ystävien kanssa ilman lapsia.

Tosiaan, saattaa olla kyse poikkeuksista jos sinun luonasi käyttäytyivät noin. Koti on kuitenkin ihan eri asia kun kyläpaikka.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 09:22:24

Elina: joo kysymyksen sävy voi olla asenteellinen, koska itseäni lapsettomana havaitsemani asiat ihmetyttävät, mutta jos kaikki perheelliset toimivat noin, niin silloinhan minun täytyy hyväksyä asiat yleisenä normina eikä minulla ole asiaa arvostella tai olla asenteellinen.

Lähettäjä: Hmm2 
Päivämäärä:   23.4.17 09:45:02

Vastaan hurjan kolmen kuukauden äitiyskokemuksella.

Ehkä kaverisi ei halunnut laittaa lasta vieraalla paikalla suoraan kovalle lattialle tms? Kaikki lapset ei välttämättä viihdy sitterissä tai lattialla ainakaan yksinään. Se on tosi tapauskohtaista. Ja me kun oltiin kylässä kavereilla muutaman päivän niin hyödynsin esim sen, että mies eli lapsen isä on kokoajan paikalla ja vauva sai viettää enemmän alkaa isän sylissä kuin mitä kotona ollessa. Teki ihan hyvää, oppi siinäkin olemaan paremmin kuin ennen.

Totta kai on oikeus käydä harrastuksissa viikoittain, jos lapsen hoito järjestyy järkevästi. Mäkin olen käynyt jo useaan kertaan ratsastamassa, kun tyttö nukkuu päiväunia. Mies nyt harrastelee jotain piha- tai metsätöitä melkein joka ilta.
Tämäkin on tosi tapauskohtaista ja vaihtelee lapsen iän ja vähän luonteenkin mukaan.

Ystäviä tulee nähtyä miltei kuin ennenkin. Ei olla asuttu samalla paikkakunnalla vähään aikaan, joten tapaamiset on ennenkin olleet pääosin viikonloppuisin. Ollaan kyläilty kavereiden luona puolin ja toisin. Totta kai ne bileet on vaihtuneet päiväkahviin, mutta kyllä mulla on tunne, että kavereita on tullut nähtyä aika hyvin. Tämäkin varmasti muuttuu jos on useampia lapsia ja työelämässä yms, mutta tän yhden kanssa nyt äitiyslomalla on ollut suht helppo tavata myös kavereita. Toki tässä nyt on kyse muutamasta lähimmästä ystävästä, kaukaisempia kavereita ei tule kyllä sitäkään vähää nähtyä mitä ennen.

Ja nukkuma- ajoista.. oltiin tosiaan tuossa kavereilla kylässä. Heillä on puoli vuotias, joka käy yöunille seitsemältä ja meidän kolme kuukautinen vasta puolilta öin. Lapset ja rytmit on erilaisia. Meillä tämä on se luontainen rytmi. Totta kai kun nykymaailma sorsii illanvirkkuja aamuntorkkuja niin täytyy pikkuhiljaa yrittää aikaistaa tuota lapsen nukkumaanmenoa, ja olisihan se kiva viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa iltaisin. Eiköhän tämä 4- vuotiaana mene jo aiemmin nukkumaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.17 10:03:05

Teet sitten itse kaiken yleisten hyväksyttävien normien mukaan, kun sinulla on normaaleja lapsia. Muista myös, että kaverisi arvostelevat, vaikka eivät mitään sanoisikaan.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   23.4.17 10:09:18

Ei 1-vuotiaita enää pidetä sitterissä, se on vaarallista. Meillä ei ole käytetty sitteriä lainkaan, ei ole vain ollut tarvetta. Eri lapset ovat erilaisia, toiset tykkäävät olla enemmän sylissä. Jos lapsi haluaa lattialle, ei sitä voi oikein estää, muuten on koko ajan huutoa. Meillä esikoinen oli enemmän sylissä viihtyvä tapaus (oli aika iso jo, kun alkoi viihtyä lattialla - ihan mieluusti olisin antanut lapsen olla lattialla, koska onhan se vanhemmillekin helpompaa), kuopus taas tykkäsi olla jo pienestä lattialla ja viihtyi lelujen kanssa (esikoinen taas kiinnostui leluista kunnolla vasta lähes 2-vuotiaana).

Jos lapsi ei ole hoidossa, niin samapa tuo, mihin aikaan menee nukkumaan. Mä oon tykännyt siitä, että saa illalla lapsivapaata aikaa ja lapset menevät ennen vanhempia nukkumaan.

Mitä harrastuksiin ja ystävien tapaamiseen tulee, niin eiköhän kaikki perheet luo omat käytäntönsä. Mä oon meillä se, joka harrastaa ja menee, mies tykkää olla enemmän kotona.

Lähettäjä: xxx 
Päivämäärä:   23.4.17 10:13:02

Aloittaja, noihin muihin kysymyksiin en jaksa edes vastata mutta tuohon ekaan sen verran, että ei ehkä ole laskettu lattialle koska ovat olleet sinun luonasi kylässä. Tuon ikäinen lapsi saattaa tonkia ties mitä ja pistää kaikki löytönsä suoraan suuhun, joten jos eivät tiedä mitä olet jättänyt nurkkiisi lojumaan tai löytyykö vaikka keittiön alimmista laatikoista veitsiä ja astianpesuainetta, niin eivät ehkä sen takia ole halunneet päästää vapaasti konttailemaan.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 13:03:11

Kiitos vastanneille. Avasi vähän silmiä kyllä. En tosiaan tiedä mikä on normaali käytäntö tuon 1veen kanssa. Mieheni kanssa kun vähän keskenämme ihmettelimme että pitää passata ystäväpariskuntaa kun lapsi on kokoajan sylissä eikä voida osallistua juurikaan ruoanlaittoon tai pois korjaamiseen. Meille lapsiperheen arki on vielä vierasta ja ulkopuolisen silmiin moni asia vain tuntuu omituiselle tai hankalalle. Varmaan sitten kun on omia en enää ihmettele mitään, nyt vielä moni asia kummastuttaa. Tai sitten meille on vain osunut erikoisia lapsellisia kaveripariskuntia.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   23.4.17 13:36:08

Se nyt on kummallista jos ei yhtään voida auttaa kun kylässä ollaan. Meillä ei kyllä kylässä ole niin vieraita käynyt kun lähinnä rippijuhlissa joita passattaisi ja jotka eivät itse apua tarjoaisi.
Ystäväperheelle kun menemme niin laitan ihan omatoimisesti kahvit tippumaan jos heillä on joku juttu kesken, täytän ja tyhjennän myös tiskikonetta, puen heidän lapsia jne. Eikä me olla sielä edes koskaan yötä kun asuvat niin lähellä.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   23.4.17 14:01:47

Meille ei sellaisia kyläilijöitä tule, joita minä en passaisi. Ei mitään asiaa ole vierailla kahvia keittämään tai tiskejä laittamaan omin päin. Eikä riipu mitenkään siitä onko lapsia tai ei.

Lähettäjä: Minä vaan 
Päivämäärä:   23.4.17 14:14:09

No ei todellakaan kanneta sylissä koko aikaa :D Miten teet kotityöt yms :D

Lähettäjä: sivusta 
Päivämäärä:   23.4.17 14:21:26

Kyllä meillä kotona 1-vuotiaat mönki itse pitkin lattioita. Toki molemmat viihtyi sylissä. Varsinkin vieraassa paikassa moni lapsi saattaa sen verran vierastaa ja arastella, että haluaa olla sylissä. Mutta kyllä utelias lapsi haluaisi myös mennä itse.

Meillä lapset menee nukkumaan 20-21. Herätys 7-8 aikaan. Eivät nuku päiväunia. Tuolla rytmillä noin 2-vuotiaasta eteenpäin eskariin saakka.

Molemmat vanhemmat saa käydä omissa harrastuksissa, tietysti. Molemmat järjestää aikaa toiselle.

Varsinkin esikoisen saatuaan moni perhe jämähtää kotiin. Kyläilystä tulee niin hankalaa, vaikka itseasiassa se on aika helppoa vain yhden (tai kahdenkin) lapsen kanssa. Jos on monta pientä, niin se kyläilemään lähteminen ei ole enää niin simppeliä. Vanhemmistahan se on kiinni. Me ollaan niin sosiaalisia, että tykätään kyläillä ihan viikottain jossain. Lapsetkin oppii sosiaaliseksi.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   23.4.17 14:24:47

Tuli mieleen, että onko teidän koti kovin lapsiystävällinen kun teillä ei kerran ole omia lapsia? Huomaa selkeästi, että lapsettomissa talouksissa on paljon vaaranpaikkoja. Pikkutavaraa paljon, johtoja lattialla, pöytäliinoja ja jalkalamppuja/kukkatelineitä, jotka kaatuu helposti.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   23.4.17 14:29:35

Pilkku: no menetkö itse kylään ja odotat, että kaikki tuodaan nenän eteen? Varsinkin kun olet yökylässä?
Meillä tämä auttaminen kulkee puolin ja toisin.

Lähettäjä: Anu 
Päivämäärä:   23.4.17 14:48:33

Mun täytyy sanoa etten kyllä yhtään tykkäisi jos meillä vieraat menis keittelemään ominpäin kahvia ja kaappeihin tonkimaan...

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   23.4.17 14:56:17

No, en mene kyläpaikassa kollaamaan toisten kaappeja tai pukemaan lapsia ellei erikseen pyydetä.

"Koska itseäni lapsettomana havaitsemani asiat ihmetyttävät, mutta jos kaikki perheelliset toimivat noin, niin silloinhan minun täytyy hyväksyä asiat yleisenä normina eikä minulla ole asiaa arvostella tai olla asenteellinen."

Miksi kaikkien perheellisten tulisi toimia samoin?

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   23.4.17 14:59:35

Nii, no, me ei käydä kylässä vaan ystävillä. Meillä ei käy kyläilijöitä vaan ystäviä.
Emme siis tapaa kenenkään kotona jossa pitäisi miettiä mikä on soveliasta ja mikä ei, sellaiset tuttavat eivät kuulu kodin piiriin meillä.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   23.4.17 15:24:30

En minä mene ystävienkään kaapeille. Eivätkä he minun.

Lähettäjä: Anu 
Päivämäärä:   23.4.17 15:27:37

Mennään yhtä aivottomalle tasolle vasta-argumentoinnissa. Meille on tervetulleita kylään ihan vaikka naapurit, työkaverit, uudet ja vanhat tuttavuudet, emmekä pidä kylääntulolle jotain sielunsisaruudellisuuden tasorimaa. Ehkä meille koti sitten ei ole noin pyhä paikka, että sinne voi kutsua vasta 10 vuoden tuttavuuden jälkeen. No, erilaisuus kunniaan.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 15:29:55

Ei ollut tarkoitus siis sanoa että kaikki perheet toimisivat jonkin normin mukaan, mutta enempi sios että onko kavereiden toiminta muiden mielestä ihan ok vai onko siinä jotain outoa?

1v lapsen Perhe oli meillä kylässä koko vklopun, heillä myös alle kouluikäinen toinen lapsi. Aiemmin ennen kuin kavereilla oli lapsia nähtiin tälla tavalla aina toisinaan kun asutaan eri paikkakunnilla. Ollaan aina ostettu ruokia vklopulle yhdessä ja laitettu ruokaa porukalla. Lasten saannin jälkeen ovat muuttuneet aika lailla passuutettaviksi. Sängyt pitää laittaa, pääruoat valmistaa, korjata heidän perässään jälkiä (likaiset astiat, lasten sotkut yms). Ihan kiva on isomman lapsen kanssa touhuta mutta emme ole lasta viihdyttävä hotelli kuitenkaan. Aikuisten kanssa ei tullut juteltua aikuisten asioita muutamaa lausetta enempää.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.17 15:36:22

Olisipa hankalaa elämä jos vain ystäviä voisi kutsua kotiinsa.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   23.4.17 15:42:00

No onko sinun mielestäsi heidän toimintansa ok? He ovat sinun ystäviäsi, jos heidän meininkinsä ei ole nykyään ok, niin ei kai ole pakko tavata?

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 16:00:59

H: ei tunnu ihan ok:lle, mutta jos se on monelle lapselliselle ihan normaalia eloa niin tarkoittaa varmaan sitä etten minä vaan ymmärrä lapsiperheiden elämää ja minun pitäisi muuttaa ajatteluani. Emme näe kovin usein enää juurikin sen takia ettemme me oikein halua nähdä enää. Suoraan epäkohtelias ei yleensä kukaan halua olla, olemme yrittäneet ottaa vähän etäisyyttä.

Muiden lapsellisten kaveriperheiden kanssa ei yökyläillä, he eivät hoidata lapsiaan meillä ja kun nähdään niin jutellaan aikuistenkin asioita. Näitä kavereita ei vaan enää oikein näe.. ehkä pari kertaa vuodessa.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   23.4.17 16:07:43

Kaikki ihmissuhteet eivät ole tarkoitettu kestämään. Kun on pieniä lapsia, elämä voi olla välillä hieman rankkaa, eikä ole oikein aikaa samalla tavalla tavata ystäviä ja muuta, vaikka haluaisikin. Ja varsinkin tuon ikäisen kanssa on usein tosi väsynyt.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   23.4.17 16:22:20


"Lähettäjä: -
Päivämäärä: 23.4.17 15:36:22

Olisipa hankalaa elämä jos vain ystäviä voisi kutsua kotiinsa."

En halua kutsua ventovieraitakaan.

Lähettäjä: Anu 
Päivämäärä:   23.4.17 18:05:13

"Muiden lapsellisten kaveriperheiden kanssa ei yökyläillä, he eivät hoidata lapsiaan meillä ja kun nähdään niin jutellaan aikuistenkin asioita"

Niin kumpi se nyt oli, hoidattivat lapsensa teillä vai lapset olivat koko ajan jommankumman vanhemman sylissä?

Lähettäjä: Sylvia 
Päivämäärä:   23.4.17 18:13:48

Just tän takia varmaan saattaa ne välit alkaa viiletä lapsettomiin kavereihin, kun nämä kaverit katsovat asiakseen arvostella ja katsoa kieroon perheen toimintatapoja. Itsekään en vilkasta alle 1v:tä päästäisi vieraassa paikassa paljoa mönkimään, jos epäilyttäisi paikan turvallisuus ja lapsi viihtyisi sylissäkin. Nukkumaan lapsen saa laittaa ihan milloin huvittaa, pääasia, että lapsi saa tarpeeksi unta. Vanhemmat saa harrastaa tai olla harrastamatta, miten tykkäävät ja perheelle sopii.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 20:00:42

Anu: Vanhemman lapsen viihdytys oli meidän vastuulla. Korjaan sen verran, että enempi olimme jatkuvassa viihdytysvastuussa emme sentään hoitohommia joutuneet. Nuorempi oli siellä sylissä jatkuvasti ja vanhempien osallistuminen mihinkään toimintaan ei sen takia oikein meinannut onnistua. Tarjouduin hakemaan täkkejä lattialle että olisi saanut siinä vanhempien lähellä lattialla olla hetken jos olisivat halunneet.

Sylvia: minähän yritän kysellä muiden perheellisten näkökulmaa jotta saisin enemmän näkemystä. Ehkä sen sitten enää arvostele kavereita jos ymmärrän toimintaa. Esim yllätti se että niinkin moni antaa pienen lapsen valvoa yömyöhään. Itse luulin että nukkumaan laitetaan kahdeksan aikaan. Silloin ehtisi vaikka seurustellakin niiden kavereiden kanssa joiden luokse on tullut kylään. Siinä se päättelylogiikkani.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   23.4.17 20:03:12

Kyllä ne lapset menevät nukkumaan siihen aikaan, kun perheessä on tapana. Valitettavasti lapsen rytmin vaihtaminen tilapäisesti toisenlaiseen ei toimi kuin taikaiskusta.

Sillä ei ole mitään väliä, mihin aikaan lapsi menee nukkumaan, kunhan saa riittävästi unta. Jos jollekin perheelle sopii se, että lapset menevät myöhään nukkumaan, niin eipä se ole keltään pois.

Lähettäjä: Ämmä 
Päivämäärä:   23.4.17 21:54:34

No, en itse päästäisi vuotiasta mönkimään lapsettoman kodin lattioilla, äkkiä olisi tavarat lattioilla, laatikot tyhjennettynä ja vaaralliset esineet tai aineet suussa. Itse saattaisin väsyneenä juurikin ajatella että onpa ihanaa kun ystävät varmasti mielellään auttavat mahdollisesti hyvinkin raskaassa elämänvaiheessa passaamalla ja viihdyttämällä toista lasta. Omassa kodissani ei kellään ystävällä, tuttavalla tai sukulaisella ei todellakaan ole mitään asiaa kaapeille tai kahvia keittelemään. Olisi erittäin loukkaavaa käytöstä vieraalta alkaa huusholleeraamaan minun kodissani. En tee niin myöskään itse kylässä jos ei pyydetä.

Lähettäjä: Uila 
Päivämäärä:   23.4.17 22:04:27

Yksivuotiaan sylissä pitämiselle on tässä tullut monta hyvää syytä. Voi olla, että vierastaa ka aika varmasti on siinä iässä, että kaikki nenee suuhun. Teillä saattaa olla johtoja ja kaukosäätimiä lapsen ulottuvilla tai ehkä ystävät jännittivät miten reagoit, jos matolle valuu kuolaa tms.

Harrastukset saattavat vauvavuonna jäädä, etenkin vierastusvaihe, esim.8-11kk, voi olla tosi hankala. On mukavampaa jumpata kotona kuin salilla, jos tietää että vauva huutaa äitiä. Pian sekin helpottaa. Oikeuksista en puhuisi. Esim kunnalla ei ole velvollisuutta taata vanhemmille harrastusaikaa, eikä kuntosalin lapsiparkit yleensä hoida parkuvia lapsia.

Neljävuotiaat menee yleensä ennen puoltayötä nukkumaan. Mutta jos lapsi nukkuu päiväunet ja on iltavirkku ja saa nukkua aamulla pitkään, niin ymmärrän että tuohon tilanteeseen voidaan päätyä. Jos lapsi saa tarpeeksi unta, niin ei ongelmaa.

Ystävien näkeminen vaihtelee. Arki-illat on vauvan ja pikkulasten kanssa usein hankalia, jos iltatoimet pitää aloittaa klo 19-20 ja ystävät pääsee töistä klo 17. Viikonloppuna taas voi laiskottaa enemmän kuin aiemmin. On tarvetta tehdä kotitöitä ja olla koko perheen kanssa. Paljon riippuu ystävistä. Joidenkin kanssa on helppo olla, vaikka lapsi on mukana. Joidenkin kanssa tuntuu, että lasta pitää pyydellä anteeksi. Lapsivapaan järjestämisen helppous riippuu sitten lapsesta, vanhemmista ja elämäntilanteista, töistä jne.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.17 22:11:01

Jos lapsi olisi ollut kolmikuinen, olisivat täkit lattialla olleet kiva ajatus. Yksivuotias ei enää missään täkillä pysy vaan siirtyy paikasta toiseen varsin vikkelästi vaikkei vielä kävelisikään.

Lähettäjä: sivusta 
Päivämäärä:   23.4.17 22:11:45

"Paljon riippuu ystävistä. Joidenkin kanssa on helppo olla, vaikka lapsi on mukana. Joidenkin kanssa tuntuu, että lasta pitää pyydellä anteeksi."

Tämä.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   23.4.17 23:01:13

Uila: tuskinpa pelkäsivät sitä, että kauhistuisimme kuolaa kun ovat aiemmalla vierailullaan aikanaan jättäneet käytetyt vauvanvaipat kylppärin lattialle ja vauvankakkaa sinne lattialle myös. Nyt meni pöytäliina lasten ruokailusta ihan törkeäksi, ei sanottu mitään ja eipä se sinänsä haittaa, pesuun voi laittaa. Alusen olisin voinut toki antaa jos olisivat hoksanneet kysyä ennen ruokailua. Vauvan heittämät ruoat jäivät ruokailun jälkeen lattialle ja ne pyyhittiin pois vasta kun olimme molemmat mieheni kanssa astuneet sukillamme liiskaantuneeseen ruokaan. Ei sekään maailmanloppu ole mutta ehkä olisi kiva jos ruokailusotkut siivoaisi toimituksen jälkeen eikä jättäisi likoja lattialle?

Kotonamme on varmaan vauvalle vaarallisia paikkoja ja tuskinpa kukaan antaa ilman valvomista noin pienen konttailla ympäriinsä? Ajattelin vaan että oltaisiin aikuiset voitu vaikka porukalla vuorotellen vahtia ettei vaara vaani. Myös jos meille sanoisi että sopisiko vaikka nostaa jokin koriste-esine korkeammalle tms niin varmasti olisi ollut ok. Vauvattomana emme osaa vielä hoksata kaikkia vaarapaikkoja varmastikaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.4.17 09:45:44

No ei todellakaan 1-vuotiasta pidetä koko ajan sylissä. Lapsen kehitykselle on tärkeää, että saa olla lattialla, jotta oppii liikkumaan. Meidän esikoinen lähtee kävelemään jo 10 kk iässä. Mutta ethän tosiaan voi tietää miten lapsi kotona liikkuu ja miten vanhemmat toimivat.

Meidän esikoinen on nyt 4,5 vuotta. Menee nukkumaan n. Puoli yhdeksältä. Tietysti jos ollaan vaikka mummolassa niin voi valvoa pidempään.

Totta kai vanhemmilla on oikeus käydä missä vaan. Haloo?! Itse käyn salilla 3 kertaa viikossa. Kavereita nään myös suht usein. Juuri viikonloppuna oltiin keikalla miehen kanssa ja Lapset isovanhemmilla hoidossa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.4.17 10:45:58

"Myös jos meille sanoisi että sopisiko vaikka nostaa jokin koriste-esine korkeammalle tms niin varmasti olisi ollut ok."

Olisiko? Miten minulle tuli aloituksesta sellainen kuva ettei sekään olisi mennyt oikein...

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   24.4.17 11:33:47

-: mistähän niin päättelet?

Lapsista tykkään ja ymmärrän hyvin niistä syntyvän sotkun ja kiireen ja väsymyksen vaikken käytännön tasolla tiedä tarkkaan esim noita nukkumaanmenoja tai minkä ikäisenä mitäkin. Aikuisten käytöstä taas on vaikea ymmärtää :/

Lähettäjä: Huomattua 
Päivämäärä:   24.4.17 11:53:45

Sen verran olen lapsiperheissä virailessa huomannut, että perheet joissa tavarat pysyvät samoilla paikoillaan myös lapsen syntymän jälkeen, ei lapsia ole vieraillessa kiinnostaneet kielletyt tavarat yms. vaan esimerkiksi kukat ovat saaneet olla aivan rauhassa ja lapset ovat leikkineet heille tarkoitetuilla leluilla. Sen sijaan taas perheissä, joissa kaikki on korjattu pois lapsen ulottumattomiin on lapsia kummasti kiinnostanut kaikki kielletty kyläpaikoissa omien lelujen sijaan.

Joo ymmärrän joidenkin myrkyllisten yms. Aineiden siirtämisen korkealle, mutta kyllä meille jää kukat yms. Paikoilleen lapsen syntymän jälkeenkin. Varmasti aluksi saa vahtia ja juosta perässä, mutta nopeasti lapset tuntuvat tajuavan mikä on kiellettyä ja mikä ei ja kiinnostus katoaa.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.4.17 11:57:01

Perheissä, joissa tavarat pysyvät samoilla paikoilla, ei ole sellaisia lapsia, jotka olisivat kiinnostunut esim. heittelemään niillä tavaroilla. Sepä olisikin mukavaa, kun voisi päättää etukäteen, että minun lapsestani ei sitten tule sellaista, joka paiskoo rikki meneviä tavaroita ja leikkii vain omilla leluillaan, mutta kun sitä ei valitettavasti voi päättää.

Ihan oikeasti, luuletteko, että vanhemmat ihan huvikseen keräilevät ne tavarat pois? Ottakaa järki käteen. Lapsettoman on vähän liian helppoa kuvitella, että lapsista tulee sellaisia kuin haluaa, kun vain vanhempi päättää. Ei tule.

Lähettäjä: Lankakerä 
Päivämäärä:   24.4.17 12:01:35

Huomattua, menee se niinkin päin, että niisdä perheissä, joissa on kovin ehtiväiset lapset, nostellaan asioita piiloon ihan erilailla kun vaikka meillä, missä lapset saattaa hyvin oma-aloitteisesti istua rivissä lukemassa kirjoja ihan nätisti ja grillihiilisäkkiä voi säilyttää olohuoneen ovenpielessä... Mielenterveys (ja omaisuus) on vilkkaan ja paljon kiipeilevän ja kaikkea heittelevän pikkulapsen kanssa koetuksella, jos sille kaikki maljakot ja stereot jätetään rikottaviksi.

Lähettäjä: Huomattua 
Päivämäärä:   24.4.17 12:07:32

H//Nämä tavaroiden pois keräilijät ovat olleet niitä ylisuojelevia vanhempia jotka haluavat kääriä lapsen kuplamuoviin ja näkevät kaikialla vain vaaranpaikkoja. Sen sijaan normaalilla järjellä varustetuilla vanhemmilla ei ole mitään vastaavia ongelmia ollut ja kun ovat pienestä pitäen tottuneet kukkii yms. Niin kummasti ne eivät ole enää kiinnostaneet sen suuremmin muualla vaan nopeasti ollaan keskitytty sallittuihin juttuihin. Ei se yksi vuotias mikään tyhmä ole, vaikka välillä vanhemmat tuntuvat ajattelevan yksi vuotiaan olevan jokin aivoton olento joka ei ymmärrä mistään mitään.

Voin sen verran vielä kertoa, että vaikka omia lapsia ei vielä olekaan niin lähes koko ikäni elänyt vaikeasti kehitysvammaisen pikkuveljen kanssa joka ei todellakaan ymmärrä miksi kukkia yms. Ei saa syödä jne. Ja siitä huolimatta ei ole tarvinnut tavaroita nostella pois paikoiltaan, vaikka ne kiinnostavat ja kaikkie pitäisi saada syödä ja maistaa.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.4.17 12:12:03

No jos saat niitä omia lapsia, niin ehkä pääset hämmästymään, miten asiat eivät menekään ihan niin kuin luulet. Lapset ovat erilaisia, ja toisaalta vanhemman hommiin kuuluu muutakin kuin jatkuva koriste-esineiden vahtiminen. Jos mä olisin vain jättänyt tavarat alas lasten käsiin, niin olisipa saanut roskis täytettä, etenkin kuopuksen kohdalla.

On tosi helppo kuvitella pienten välähdysten perusteella, että on itse varsinainen asiantuntija vanhemmuudessa. Totuus on toinen. Tuntuu inhottavalta, kun ihminen, jolla ei ole kokemusta vanhemmuudesta, kuvittelee tietävänsä vanhempia paremmin, miten hommat hoidetaan.

Lähettäjä: Tilly 
Päivämäärä:   24.4.17 12:18:30

Jep, se on ihan että mihin sen aikansa haluaa vilkkaan uteliaan ja itsenäisen lapsen kanssa käyttää - kukkien ja koriste-esineiden ym varjelemiseen ja sataan kieltoon päivässä vai ehkä kenties tehdä jotain muutakin kuin kieltää ja vahtia :D

Lähettäjä: Huomattua 
Päivämäärä:   24.4.17 12:18:32

H//Kukin tekee tyylillään, mutta jos vierailupaikassa syy lasten sylissä pitämiseen on se, että kun siellä on niin hirmuisesti "vaaranpaikkoja" ja koriste-esineitä niin voin sanoa suoraan etten ymmärrä siitä huolimatta ymmärrä, miksi sitä lasta ei voi laskea lattialle. Minulle on aivan turhaa yrittää perustella sitä sillä, että lapsi on niin ehtiväinen ja menee tavaraa rikki, koska olen lähes koko ikäni elänyt kehitysvammaisen pikkuveljen kanssa, jonka hoitaminen on huomattavasti vaativampaa kuin yksi vuotiaan ehtivän lapsen. Laiskuutta sanon minä, mutta kukin tyylillään.

Lähettäjä: Lankakerä 
Päivämäärä:   24.4.17 12:20:18

Ja hei. Se ottaa päähän kun ne kivat eilen ostetut kukat löytyy pöydältä silppuna (ja asialla lähemmäs 3-vuotias) tai tommset kolmevuotiaat menee kimpassa kyläilyreissulla toisen äidin kesäkukat nyppimään, imeskellään laturin päät hajalle, ihan ne rauhallisetkin lapset keksii idioottimaisia hankkeita ja ihan koko aikaa ei voi olla pitämässä kädestä kiinni, ettei vaan sattuis mitään. Näyttäis nyt viiden vuoden iässä pikkuhiljaa riittävän itsehillintä, että kun muistuttaa niin kotonakin jää kukkaset rauhaan. Nää kullanmurut sitten, ketkä purkaa kaiken atomeiksi ja tyhjentää kaapit ja sängyt heti kun silmä välttää, on ihan samanlaisia kylässä ja kotona.

Lähettäjä: Lankakerä 
Päivämäärä:   24.4.17 12:23:04

Että vaikka jollain olisikin haastavampi lapsi ja pitkään (ehkä ikuisesti) haastava, ei se silti tarkota sitä, ettei se kymmenen sekunnin herpaantuminen (hitto menin laiskana hörppäämään kahvia kylässä) tarkottaisi helpommankin lapsen kanssa sitä, että kyläpaikassa on yksi tuikkulyhty vähemmän ja vanhempia hävettää...

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.4.17 12:23:16

Me aikanaan kyläiltiin yhden sukulaisen luona niin, että suunnilleen tuon ikäinen lapsi oli koko ajan sylissä. Syy oli ihan se, että siellä oli niin kaoottista ja paskaista, että ei sitä lasta halunnut päästää lattialle lainkaan. Lapsi olisi alle puolessa minuutissa onnistunut löytämään sieltä jotain, joka ei sen ikäiselle sovellu, joko särkyvää tai sitten sille lapselle oikeasti haitallista.

Lähettäjä: Huomattua 
Päivämäärä:   24.4.17 12:36:01

Lankakerä//Vahinkoja sattuu ja se on elämää. On sitä varmasti jokainen läikyttänyt ja/tai rikkonut vahingossa jotain.

Lähettäjä: hörö 
Päivämäärä:   24.4.17 13:04:30

Ihanaa, että tässä topiikissa lapsettomat ovat niitä aktiivisimpia kasvatusvinkkien jakajia.

Sitten aloittajan kysymyksiin:

Vuoden ikäinen ei mitenkään automaattisesti osaa kävellä. Monet lapset oppivat kävelemään vasta hieman myöhemmin. Jos lasta olisi vastentahtoisesti pidetty sylissä, olisit kyllä kuullut lapsen kiukuttelua. Todennäköisesti kotinne vain oli niin vieras paikka lapselle, että haki vanhempien sylistä turvaa. Yksivuotiaat ovat kovia vierastamaan.

Nukkumaanmenoaika riippuu perheen tilanteesta. Voi myös olla, että vanhemmat tiesivät, ettei lapsi kuitenkaan nukahda vieraassa paikassa ennen kuin on rättiväsynyt. Lapsen nukuttaminen vieraassa paikassa olisi käytännössä voinut tarkoittaa sitä, että toinen aikuinen on koko loppuillan lapsen kanssa nukkumassa/nukuttamassa.

Harrastaa saa jokainen sen mukaan, miten perheessä saadaan asiat sovittua.

Itselläni kavereiden näkeminen on jäänyt tosi vähille sen jälkeen, kun palasin työelämään. Yhden huonosti nukkuvan taaperon kanssa arki on sen verran raskasta, ettei olo ole kovinkaan sosiaalinen.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.4.17 13:21:14

Huomattua, et ole kuitenkaan ollut kehitysvammaisen tai kenenkään muunkaan lapsen vanhempi. Jos se on susta laiskuutta, että haluaa kotona tehdä muutakin kuin estää ja kieltää lasta, niin sitten se varmasti on. Mä taas pidän sitä fiksuutena. Kun sulla on itsellä lapsia, voithan hankkia vaikka kämppäsi täyteen lasisia koriste-esineitä ja viettää sitten päiväsi jatkuvasti kiinni vauva- ja taaperoikäisessä lapsessa. Saatat huomata, ettei olekaan niin järkevää. En tiedä, millainen kehitysvammainen pikkuveljesi on ollut ihan pienenä, mutta esim. minun kuopukseni kiipesi jo vuoden iässä joka paikkaan (olin itse samassa iässä samanlainen), jos vain mahdollisuus oli. Siksipä meillä oli pitkään keittiön tuolit pinossa toisessa huoneessa.

Jos tuollainen yksivuotias lapsi oikeasti haluaa mennä lattialle, sitä on aika vaikea estää. Jos lapsi taas oikeasti viihtyy sylissä, niin mikäs siinä. Se on ihan lapsikohtaista.

Eikö omasta mielestäsi ole yhtään erikoista, että tässä ketjussa lapsettomat tuntuvat tietävän paremmin muiden kasvatusasiat, kun taas ne, jotka itse ovat myös vanhempia, suhtautuvat ymmärtäväisemmin. Eikö se kerro mitään? Eikö tule mieleen, että on helppo huudella, kun itsellä ei ole kokemusta?

Lähettäjä: Maqdalena 
Päivämäärä:   24.4.17 13:37:44

"Lähettäjä: Huomattua
Päivämäärä: 24.4.17 12:07:32

H//Nämä tavaroiden pois keräilijät ovat olleet niitä ylisuojelevia vanhempia jotka haluavat kääriä lapsen kuplamuoviin ja näkevät kaikialla vain vaaranpaikkoja. Sen sijaan normaalilla järjellä varustetuilla vanhemmilla ei ole mitään vastaavia ongelmia ollut ja kun ovat pienestä pitäen tottuneet kukkii yms. Niin kummasti ne eivät ole enää kiinnostaneet sen suuremmin muualla vaan nopeasti ollaan keskitytty sallittuihin juttuihin. Ei se yksi vuotias mikään tyhmä ole, vaikka välillä vanhemmat tuntuvat ajattelevan yksi vuotiaan olevan jokin aivoton olento joka ei ymmärrä mistään mitään.

Voin sen verran vielä kertoa, että vaikka omia lapsia ei vielä olekaan niin lähes koko ikäni elänyt vaikeasti kehitysvammaisen pikkuveljen kanssa joka ei todellakaan ymmärrä miksi kukkia yms. Ei saa syödä jne. Ja siitä huolimatta ei ole tarvinnut tavaroita nostella pois paikoiltaan, vaikka ne kiinnostavat ja kaikkie pitäisi saada syödä ja maistaa."

Miksiköhän meillä sitten on kaksi ihan erilaista lasta? Esikoinen ulottuvilta ei ihan kaikkea tarvinnut ottaa pois, vaikka hänen kanssaan oltiin varmasti suojelevampia. Kuopuksen ulottuvilta taas yritettiin ottaa pois kaikki mahdollinen, koska pyrki jatkuvasti rikkomaan/syömään kaiken. Joka ikinen hetki ei pysty olemaan vahdissa.

Lähettäjä: Huomannut 
Päivämäärä:   24.4.17 13:41:28

H//Vaikka en olekaan pikkuveljeni vanhempi niin se ei pois sulje sitä, etten ole hoitanut häntä hyvin paljon ja tiedä millaista on kasvattaa ja elää lapsen kanssa. Ei se vanhemmuus tee automaattisesti mitään lastenkasvatusexperttiä ja tarkoita, että lapsen ja vanhemman välillä olisi jokin ylijumalallinen yhteys. Moni tuntuu olevan ihan pihalla sen oman lapsensa kanssa eikä todellakaan tunnista esim. Koska sillä lapsella on edes oikeasti nälkä ja koska haluaa vain imeä huvin vuoksi tissiä.

Joo kotona voi tehdä mitä huvittaa, mutta itse en montaa päivää jaksaisi katsoa kyläilijää joka on lapsessaan kiinni kuin liimattu vain sen vuoksi, koska pelkää kaikkea mahdollista lapsen vuoksi. No nopeasti olen nämä kuplamuoviin käärijät karsinut omasta lähipiiristä.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.4.17 13:45:40

No mikä sinusta sitten tekee lastenkasvatusekspertin? Miksi sinä olet pätevin sanomaan jonkun toisen lapsesta, milloin tämä on nälkäinen ja milloin "haluaa imeä huvikseen tissiä" (ja mitä vikaa siinäkin on?)?

Miksi otat noin kovia kierroksia siitä, miten muut ihmiset toimivat lastensa kanssa? Elä sinä elämääsi omalla tavallasi ja anna muiden valita oma tapansa. Lapset ovat pieniä vain vähän aikaa, ja lapsille syli ja läheisyys on erittäin tärkeä asia. Lasta, joka osaa jo liikkua, ei voi pitää väkisin sylissä ilman huutoa ja venkoilemista. Jos lapsi kaipaa läheisyyttä, niin sitä on hyvä antaa niin paljon kuin lapsi haluaa.

Suosittelen, että opettelet hyväksymään toisten ihmisten ratkaisut ja tavat ja keskittymään vähemmän siihen, miten asia vaikuttaa sinuun, koska loppujen lopuksi ne eivät juurikaan vaikuta sinuun.

Lähettäjä: Lankakerä 
Päivämäärä:   24.4.17 13:50:57

Nääksä niistä toisten vauvoista millon niillä on oikeesti nälkä ja millon ne harrastaa ruuan syömistä ihan huvin ja urheilun vuoksi? Muutatko meille kun sulla on niin hyvä tutka, mä oon ihan joutunu monta kertaa kokeilemaan, että onko nälkä ja kelpaako ruoka, vois kukatkin säästyä tuhoilta kun kouluttaisit ton kolmannen kasvintuhoojan jättämään ne rauhaan :D

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.4.17 13:53:23

Nimimerkki Huomattua taitaakin olla joku vauva- ja lapsikuiskaaja. Harmi, että hän ei ole kirjoittanut mitään oppaita aiheesta, niiden avulla me muutkin olisimme voineet ymmärtää oikeanlaisesta vanhemmuudesta (TM) jotain. Harmi vain, että mä oon ehtinyt jo pilaamaan lapset, kun nuorempikin alkaa olla jo siinä iässä, ettei enää ota kaikkea näkyvillä olevaa tai kiipeä ihan joka paikkaan.

Lähettäjä: Huomannut 
Päivämäärä:   24.4.17 13:54:22

H//En ole väittänyt olevan expertti, mutta huvittaa vanhemmat jotka kuvittelevat olevansa aina oikeassa lapsensa suhteen, vaikka kaikki muut näkevät jo kaukaa, että metsään mennään ja kovaa. Totta kai lapsi kaipaa läheisyyttä enkä sen antamista ole kieltänytkään, mutta lähinnä huvittaa vain tässä topikissa joidenkin veikkaillut, että aloittajalla on niin vaarallista kotona ettei lapsi voi siellä liikkua yms. Ja sen vuoksi lasta on pidettävä sylissä koko ajan.

No onneksi olen karsinut omasta lähipiiristäni ihmiset jotka ovat jättäneet aivonsa synnytys osastolle.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.4.17 14:00:32

Ai jaa, mä taas kahden lapsen vanhempana en koe huvitusta toisten tavasta olla vanhempi, koska ymmärrän, että lapset ovat erilaisia ja että minun tapani olla vanhempi ei ole se ainoa oikea. En ole onneksi lähipiirissä todistanut vanhemmuutta, jossa olisi menty metsään ja lujaa. Mun mielestä metsään meneminen on sitä, että lapsi joutuu kasvamaan olosuhteissa, joissa hänen fyysyisistä ja psyykkisistä tarpeistaan ei huolehdita asianmukaisesti. Muutoin jokainen tekee omat ratkaisunsa.

On todella helppo huudella, kun ei itse ole lapsia. Se, että on hoitanut sisaruksiaan tai toisten lapsia, ei ole sama asia kuin vanhemmuus. Vanhempi on vastuussa lapsestaan aina, niin pitkään, kunnes se lapsi on kykeneväinen huolehtimaan itsestään. Sen suuren vastuun mukaan sitten tehdään ne päätökset, ja useimmilla niihin päätöksiin kuuluu se, ettei lapsen ulottuville jätetä vaarallisia tai särkyviä tavaroita, vaikka se sinusta olisikin "laiskuutta" (kuten tuolla ylempänä sanoit).

Ja se on vielä pakko sanoa, että kyllä se vanhempi todennäköisemmin on oikeassa lapsensa suhteen kuin joku satunnainen tuttu, joka ei näe koko tilannetta.

Lähettäjä: hörö 
Päivämäärä:   24.4.17 14:01:46

Minusta taas tässä topiikissa lasten äidit ovat nimenomaan korostaneet sitä, että lapset ovat yksilöitä ja syitä voi olla monia. Sen sijaan sinä lapsettomana olet kertonut, miten lapset toimivat.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   24.4.17 14:57:27

Vanhemmuuden kyseenalaistaminen ja kaikki lapsien kasvatukseen liittyvä on aina tulenarka aihe. Mitään toimintaa ei saisi ihmetellä tai kysellä... jos oman toimintansa osaa perustella hyvin niin ei kai siinä mitään, mutta onko kaikki perheiden käytännöt aina hyviä??

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   24.4.17 15:02:15

No ei tietenkään ole kaikkien perheiden kaikki käytännöt hyviä, mutta pikkuasioiden vatkaaminen pahansuovasti nettipalstoilla ei ole avuksi kellekään. Vanhemmuus ei ole helppoa. Kuten jo sanoinkin, vanhempi on vastuussa lapsestaan jatkuvasti. Meillä ihmisillä on erilaiset kyvyt ja näkemykset siitä, mikä on hyvä. Lapselleen jokainen mieleltään terve vanhempi haluaa parasta. Silloin tuntuu kohtuuttomalta, että joku lapseton tulee pätemään sillä, miten lapsen ulottuville voi kyllä jättää ihan mitä vain, muuten on laiska, tai vaikkapa sillä, mihin aikaan lasten pitäisi mennä nukkumaan.

Jos haluaa päteä kasvattamisessa, niin ei kun omia lapsia hankkimaan.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   24.4.17 15:57:37

Itse en päästänyt vähän alle vuoden ikäistä juurikaan lattialle eräässä kyläpaikassa, missä se lattia ei ollut ihan turvallisin paikka lapselle. Lisäksi lapsi syöksähteli (joo joo...) aina joko pistorasialle tai sellaisen kiikkerän maljakkopöydän kimppuun. Ja kyllä siellä oli huuto ja ihmettely, kun en "koskaan missään" anna lapsen olla lattialla.

Lähettäjä: Huomannut 
Päivämäärä:   24.4.17 16:57:43

"Vanhemmuuden kyseenalaistaminen ja kaikki lapsien kasvatukseen liittyvä on aina tulenarka aihe. Mitään toimintaa ei saisi ihmetellä tai kysellä... jos oman toimintansa osaa perustella hyvin niin ei kai siinä mitään, mutta onko kaikki perheiden käytännöt hyviä."

Näin, mutta ht.netin äitien mukaan äiti on aina oikeassa, mitään ei tule kyseenalaistaa ja lapsista ei voi ymmärtää mitään, jos ei ole omia lapsia.

"Meillä ihmisillä on erilaiset kyvyt ja näkemykset siitä, mikä on hyvä. Lapselleen jokainen mieleltään terve vanhempi haluaa parasta. Silloin tuntuu kohtuuttomalta, että joku lapseton tulee pätemään sillä, miten lapsen ulottuville voi kyllä jättää ihan mitä vain, muuten on laiska, tai vaikkapa sillä, mihin aikaan lasten pitäisi mennä nukkumaan."

Kerroin oman mielipiteeni asiasta. Mielestäni kaikkien ei todellakaan tarvitse hankkia lapsia eivätkä kaikki osaa kasvattaa lapsia. Lisäksi toiset ovat mielestäni ylihysteerisiä vanhempia, mitkä tekevät vain käytöksellään hallaa lapsille. Siinä lapselleen parasta haluamisessakin voidaan mennä liiallisuuksiin jolloin se ei ole enää tervettä.

Lähettäjä: Hilppa 
Päivämäärä:   24.4.17 17:05:14

No jos se lapsi on ollut tyytyväinen siinä vanhemman sylissä, niin mikä on ongelma? Miksi aloittaja haluaa että lapsi ois laskettu lattialle? Että vanhempi ois voinut sylissäpitämisen sijaan keskittyä sun kanssa seurusteluun? Kenties juuri siksi piti lasta sylissä, että voi keskittyä sun kanssa keskusteluun eikä tarvi seurata toisella silmällä, missä taapero mönkii.

"Moni tuntuu olevan ihan pihalla sen oman lapsensa kanssa eikä todellakaan tunnista esim. Koska sillä lapsella on edes oikeasti nälkä ja koska haluaa vain imeä huvin vuoksi tissiä. "
Tässä kyllä paljastui jo asiantuntijuuden taso. Next to zero.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   24.4.17 17:28:55

Hilppa: ei sitä lasta ehdoin tahdoin tarvitse laskea lattialle tietenkään. Ihmettelin vaan kun eivät laskeneet käsistään ollenkaan. Olisimmehan voineet porukalla vahtia lasta ettei ole vaaroja. Mutta ehkäpä meillä oli tosiaan kotona jotain sellaista mitä en itse hoksaa. Se lapsen jatkuva sylissäpito lähinnä vaikutti siihen, etteivät vanhemmat juurikaan osallistuneet ruoanlaittoon, omien sänkyjensä petaamiseen (yleensä meillä ollut tapana kaverivieraiden kanssa porukalla laittaa sängyt) tai kantaneet tiskejä keittiöön tms.. siksi aloin siihen kiinnittämään huomiota ja mietin että kotonaankinko kanniskelevat noin paljon ja miten saavat asioita tehtyä ilman että muut ihmiset tekevät heidän puolestaan.

Lähettäjä: Huomannut 
Päivämäärä:   24.4.17 17:36:52

Hilppa//Tissittely on nyt muotia eli lapselle tungetaan tissi suuhun heti kun vähänkin inahtaa ja sanotaan sen olevan lapsen tahtista imettämistä. No mikäs siinä, jos ei halua tehdä muuta kuin roikottaa lasta koko ajan siinä tissillä. Moni näistä väkisin tisittelijöistä onkin sitten ollut pulassa, kun pitää väkisin imettää, vaikka maito ei riitä ja lapsi kiukuttelee nälkää koko ajan, mutta kun se tissittely on ainoa oikea tapa ja muotia niin pitäähän sitä imettää.

Lähettäjä: Hmm2 
Päivämäärä:   24.4.17 18:04:10

Onneksi mun lapsi kertoo hyvin nopeasti, jos yritän antaa tissiä kun sillä ei ole nälkä. Ei tule turhaan liikaa muodin mukana tissiteltyä :D

Lähettäjä: Make 
Päivämäärä:   24.4.17 18:22:08

Ei kantsi lapsia hankkia. Menee yöunet uituiks ja samoin parisuhde, ei aikaa matkailla, panna tai dokata. Karseeta kuolaa ja jaskaa paikat täynnä. Minä en ainakaa vaippoja vaihtelis. Sitte jos vielä joku tollanen epäitsenäinen sylikersa niin ottaahan se hermoon joka miestä ja naista. Eykä pääse fine dining rafloihn vuosiin kun kakarat tuskin hesessä osaa olla sen minuutin suht hiljaa et saa tilattua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.4.17 18:29:01

Nimimerkki "Huomannut", jos oikeasti tietäisit jotain lapsista, tietäisit ettei niitä voi väkisin imettää. Ja että oikein muotia :D

Toivottavasti tallennat kaikki nämä asiantuntevat viestit itsellesi, voit sitten myöhemmin viihdyttää itseäsi erinomaisuudellasi kun olet vaikka muutaman mukelon pyöräyttänyt ensin ;)

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.4.17 19:16:36

Sylissäpitokysymykseen tuossa tulikin vastaus jo aloittajalta itseltään. Hän oletti, että jos lapsi ei ole sylissä, vanhempi on silloin "vapaa" viemään tiskejä keittiöön, petaamaan sänkyä jne. Todellisuudessa vuoden vanhasta on pakko pysyä käsivarren mitan päässä varsinkin vieraassa paikassa. Hetkeksi kuin selkänsä kääntää, jo alkaa tapahtua. Vikkelän vuosikkaan kanssa on ihan omassa kodissakin tekemistä, että pääsee livahtamaan vessaan tai saa lämmitettyä ruoan ilman vahinkoja.

Nimimerkki "huomannut" on ottanut epäsopivan verrokin, kun viittaa kehitysvammaiseen veljeensä. Mitenkään epäilemättä, että veljeä pitää vahtia, ja työmäärää väheksymättä, hän eroaa olennaisesti normaalista yksivuotiaasta siinä, että yksivuotias kehittyy hirmuista vauhtia. Siksi yksivuotiaan kanssa ei voi ikinä luottaa, että se ei tänään tekisi jotain, mihin ei eilen vielä pystynyt. Pystyyn nouseminen, käveleminen ja juokseminen ilmestyvät kuvioihin yhtäkkiä, mutta haparoivasti, ja jonkun on paras olla katsomassa, minne lapsi säntää ja ottamassa koppeja. Samoin voi olla, että vaikka pistorasiat eivät ole ikinä kiinnostaneet, mutta joku nätti päivä niihin onkin jännää työntää esineitä... lapsi voi myös yhtäkkiä pontevasti raahata tuolin jonnekin, kiivetä tuolin kautta pöydälle ja sieltä tavoitella vaikka lampun johtoa... yksivuotias on kekseliäs ja yllättävän fiksu, mutta järkeä sillä ei ole yhtään, eikä minkäänlaista itsesuojeluvaistoa.

Lähettäjä: Uila 
Päivämäärä:   24.4.17 19:51:07

"Moni näistä väkisin tisittelijöistä onkin sitten ollut pulassa, kun pitää väkisin imettää, vaikka maito ei riitä ja lapsi kiukuttelee nälkää koko ajan, mutta kun se tissittely on ainoa oikea tapa ja muotia niin pitäähän sitä imettää."

Wtf?!? Aivan käsittämätön kommentti, vailla todellisuuspohjaa. En tiedä, kannattaako tällaiseen provonnäköiseen tarttua, mutta valistushengessä kerron kuitenkin, että väkisin imettäminen on hyvin vaikeaa. Toiseksi mitä enemmän imettää, sen enemmäm tulee maitos. Jos imetät vauvan jokaisen inahduksen jälkeen, maitoa tulee enemmän kuin jos imetät kolmesti päivässä. Maito ei siis lopu, jos imettää "liikaa".

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.4.17 19:51:56

Oli pakko herättää mun vauva heti tissille kun se on muotia :'D Mutta mitenkäs kun kukaan ei ole näkemässä, pitääkö avata instaan tili, vai mistä kukaan nyt tietää, että oon muodikas?

Lähettäjä: aitakone 
Päivämäärä:   24.4.17 22:35:30

Nauttikaa te lapsettomat. Nyt vielä tiedätte kaiken lasten kasvattamisesta. :D Jokainen ihminen on yksilö. Ne pienetkin ihmiset.