Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   24.3.17 07:15:56

Täällä on päteviä koiraihmisiä, auttakaa... Mulla on 1v 7kk ikäinen paimenkoira, joka on tullu mulle 7 kk:n ikäisenä kodinvaihtajana. Koira on dominoiva, toisinaan epävarma ja reaktiivinen... Huoh... Koen olevani rauhallinen ja tasapainoinen ohjaaja ja koira on edistynyt uskomattomasti siitä minkälainen se oli mulle tullessaan... Miten epävarman ja reaktiivisen koiran koulutus eroaa toisistaan? Mua koira ei sentään enää pure, mutta on paljon machompi mun läsnäollessa, vahtii joskus ruokia (mieheltäni) mun läsnäollessa jne... Tottis sujuu todella hyvin ja koira on muuten hanskassa, poislukien tilanteet joissa se ahdistuu, sillon en saa murinaa välttämättä loppumaan. Ei kunnioita vieraita, puree taatusti jos on pienintäkään aihetta... Välillä tulee epävarmaksi ihan normaaleista tilanteista, kuten odottelusta jossain. Voiko tällästä sekasikiötä ollakaan? :D Miten saan vieraille murinan loppumaan? Mitkä on hankalimmat luonnetyypit/ sekotukset mitä teiän koirilla on ollu? Kuinka luotettavia noi MH-luonnekuvaukset on?

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   24.3.17 07:19:51

Kuulostaa kauhealle, mutta helpottaa varmasti, kunhan saa ikää lisää. Tuossa varmaan taas yritetty jalostaa jotain harrastuskoiraa ja tulos on tämä.

Lähettäjä: Moppi 
Päivämäärä:   24.3.17 07:25:44

Miten niin sekasikiö tai sekoitus? En nyt ymmärtänyt mitä kysyt, mutta tuo koira kuulostaa ihan tavalliselta, pehmeältä, terävältä ja epävarmalta paimenelta, joka on päässyt buustaamaan epävarmuuttaan. Se on oppinut, että puremalla tai murisemalla pääsee pois hankalista ja ahdistavista tilanteista.

Miksi mietit epävarman koiran luonnekuvaukseen viemistä? Kun jo tiedät, että koira ei pidä vieraista, on ahdistunut ja epävarma, mitä haet testiltä?

Lähettäjä: Kaisa 
Päivämäärä:   24.3.17 09:48:19

Ehkä kannattais mennä pk-puolelle ohjaukseen ja kysellä sieltä neuvoja ei täältä

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   24.3.17 10:27:37

Koirasi ei ole macho tai dominoiva, se on ainoastaan epävarma. Valitettavan koirasi ei ole ainoa huonolla hermorakenteella ja liiallisella terävyydellä varustettu koira. Tärkeintä tuollaisen yksilön kanssa on mahdollisimman stressivapaa ja yllätyksetön arki. Ei mitään kierroksia nostattavaa toimintaa, väsytys juurikin aivotyön kautta.

Missä tilanteessa pääsee murisemaan vieraille? Jos murisee kylässä olijoille, laita koira kyläilyn ajaksi jonnekin sen mielestä turvalliseen paikkaan, toiseen huoneeseen, autoon tai häkkiin. Jos tätä tapahtuu myös ulkona ja tottis kerran kunnossa, ota koira kontaktiin ja varmista, että vieraat eivät pääse lääppimään Ennaltaehkäisy on kaikista tärkeintä. Vieraisiin totuttamiseen kannattaa käyttää kokeneita koiraihmisiä, jotka osaavat antaa koiran lähestyä itse paineistamatta sitä. Täysin varmaa vieraiden kanssa koirasta tulee tuskin koskaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.17 10:43:31

Täältä löytyy hyvin samantapainen koira, joskin ollut koko elämänsä minulla, joten voin syyttää vain itseäni sen pilaamisesta. Tuon kanssa ongelmana on se, että se ei sille pelottavissa tilanteissa väistä vaikka olisi mahdollista vaan "hyökkää". Ei ole koskaan varsinaisesti purrut ketään, mutta voi rähähtää ja kerran otti anopin käden suuhunsa onneksi ilman että siitä jäi mitään jälkiä tms.

Normaalissa arjessa ei ole mitään ongelmia, tuo tottelee hyvin, antaa leikata kynnet, hoitaa haavat jne. Tutuille ihmisille on myös kiltti, mutta vieraiden kanssa en luota tuohon sitten yhtään. Tuo voi nimittäin tulla jalkoihin pyörimään ja vaikuttaa siltä että rapsutukset kelpaisivat, mutta sitten kuitenkin rapsuttaessa jännittyy ja rähähtää helposti. Lasten kanssa tuota ei voi pitää samoissa tilanteissa ollenkaan. Itse olen päätellyt tuon käyttäytymisen olevan sellaista että kiinnostaa kyllä vieraat ihmiset, sitten kuitenkin alkaa jännittämään ja päättääkin häätää nämä "möröt" luotaan.

Esim. meidän toko-ohjaaja ei edes uskonut pitkään aikaan että tuo tosiaan käyttäytyisi aggressiivisesti, koska tokoillessa tuo pysyy täysin hallinnassa, ei kyttäile ketään tms. Myös kouluttajaamme koirani suorastaan rakastaa, varmaan siksi ettei hän juuri koskaan yritä lähestyä koiraa vaan juttelee vain kanssani, joten koirani ei koe häntä uhkaksi ja uskaltaa siis lähestyä ohjaajaa ja on ihan rento.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   24.3.17 11:06:10

" Ei kunnioita vieraita, puree taatusti jos on pienintäkään aihetta"

Toivottavasti käytät tällä koiralla kuonokoppaa aina kun on vieraita sekä myös AINA ulkona jos kerta on niin reaktiivinen, herkkä ja arvaamaton ja taipuvaine puremiseen.
Nimimerkillä kerran olin oman 35 kg paimenkoiran kanssa kävelemässä lenkiltä kotia, taloyhtiön pihassa joku mukula sai kuningasidean mennä meitä piiloon ison kiven taakse JOULUPUKKIASUSSA ja hyppäsi sieltä kiven takaa esiin BÖÖÖ. Koira toki säikähti, murahti ja se oli siinä. Jos koirani olisi tippaakaan terävämpi ja reaktiivisempi niin olisi tikannut kiinni. Ja kukahan siitä olisi saanut kärsiä, minä oisin saanut maksaa pennun sairaalakäynnit ja koira olisi vaadittu viemään piikille.
Eli aina kuonokoppa tommosille koirille.. ihmiset ja etenkin lapset käyttäytyy tuon tuosta arvaamattomasti. Kuonokoppa ei ole nolo, se on vain merkki erittäin vastuuntunnollisesta koiranomisajasta.

Lähettäjä: • 
Päivämäärä:   24.3.17 11:15:02

^ Joo, se kuonokoppa on tuollaisen kanssa ihan sen koiran omakin turva. Jos nimittäin syystä tai toisesta menee vierasta ihmistä puremaan, niin hyvin mahdollista että vaaditaan piikille. Eikä se omistajallekaan ikinä ole kivaa jos oma koira pääsee aiheuttamaan vahinkoa.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   24.3.17 11:46:42

Miten olisi koirakoulu ja perustottelevaisuuskoulutus osaavan ohjaajan silmien alla?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.3.17 11:56:41

Epävarma, terävä hermojyrä on itselleni haastavin. Laitoin 6v monttuun. Liian pitkään tuli katseltua. Aiheutti laumassa jatkuvasti kaaosta, kävi muiden päälle varoittamatta jne.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   24.3.17 13:40:39

Mulla on vähän samantapainen, kodinvaihtajana tullut sekin. Ihmistä kunnioittaa kyllä, vieraitakin, mutta suhtautuu epäluuloisesti kaikkiin vieraisiin jotka sitä lähestyvät. Se on ihan ystävällinen, mutta en tiedä onko saanut joskus köniinsä, kun ei haluaisi itseensä koskettavan. Sitten saa rapsutella kun on tullut tutuiksi koiran kanssa, sitä ennen väistelee kättä tai jos ei pääse väistämään niin murisee. Hampaitaan ei ole käyttänyt ainakaan sinä aikana kun mulla on ollut.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   24.3.17 14:47:54

Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille. Me harrastetaan pk-lajeja, ollaan käyty parit tokokisat :D hyvällä menestyksellä ja kuonokoppa todellakin on käytössä. Syy miksi tänne kirjoitan on se, että haluan oppia ymmärtämään tuon koiran luonnetta. Ei me treenatessa voida joka kerta mun koiran ongelmallisiin piirteisiin niin syvällisesti keskittyä. Osa treenikavereista on sitä mieltä että monttuun, minä tykkään koirasta ja oma suhde siihen on parantunut ihan mielettömästi. Se on mun koira ja sen kanssa eletään. Kirjottelen myöhemmin lisää ajatujsen kanssa. Viivan koira kuulostaa ihan samalta kun tämä.

Lähettäjä: hmmm 
Päivämäärä:   24.3.17 15:29:09

Samaa mieltä M:n kanssa. Kannatta tosiaa miettiä esim. kuinka palkitsee koiraa, ettei kierrokset nouse, paimensukuiselle saatta pelkkä sanallinen kiitos tai silitys riittää. Jos kirjallisuutta kaipaat, niin hae vireen hallintaan liittyviä kirjoja esim.Salme Mujunen.
Tekemisen intoa kannattaa purkaa nenätyöskentelyyn.
Vieraiden aikaan laittaisin koiran toiseen huoneeseen, jos ei osaa käyttäytyä. Huomioimattomuus on tehokkaampaa kuin kieltäminen, kun sammutetaan ei-toivottua käytöstä - huomaa vain hyvä ja palkitse hillitysti.

Oman koirani kanssa olen taistellut hillittyä hihnakäytöstä: lapset ulkoiluttivat koiraa, kun se oli pentu ja aina lähtivät pihasta juosten lenkille.Tästä seurasi, että koira kierroksilla ja häntä ylhäällä, kun lähdetään lenkille. Olen edennyt BAT-ohjeita soveltaen ja nykyään koira alkaa jo ollakin rauhallisessa moodissa ja kierrokset saa laskemaan, jos meinaa kiihtyä. Googlaa bat ja koirankoulutus.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 01:04:34

"Miten niin sekasikiö tai sekoitus? En nyt ymmärtänyt mitä kysyt, mutta tuo koira kuulostaa ihan tavalliselta, pehmeältä, terävältä ja epävarmalta paimenelta, joka on päässyt buustaamaan epävarmuuttaan. Se on oppinut, että puremalla tai murisemalla pääsee pois hankalista ja ahdistavista tilanteista.

Miksi mietit epävarman koiran luonnekuvaukseen viemistä? Kun jo tiedät, että koira ei pidä vieraista, on ahdistunut ja epävarma, mitä haet testiltä?"

En tiedä oikein itsekään mitä kysyn, ehkä jotain kokemuksia, käytännön neuvoja ja esimerkkejä ja ehkä kohtalotovereita. :D MH-luonnekuvaus kiinnostaa, koska meillä on esimerkiksi kasvattajan kanssa kovin erilaiset näkemykset koirasta, eikä hän halua "nähdä" koiran heikkouksia.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 01:16:57

"Koirasi ei ole macho tai dominoiva, se on ainoastaan epävarma. Valitettavan koirasi ei ole ainoa huonolla hermorakenteella ja liiallisella terävyydellä varustettu koira. Tärkeintä tuollaisen yksilön kanssa on mahdollisimman stressivapaa ja yllätyksetön arki. Ei mitään kierroksia nostattavaa toimintaa, väsytys juurikin aivotyön kautta.

Missä tilanteessa pääsee murisemaan vieraille? Jos murisee kylässä olijoille, laita koira kyläilyn ajaksi jonnekin sen mielestä turvalliseen paikkaan, toiseen huoneeseen, autoon tai häkkiin. Jos tätä tapahtuu myös ulkona ja tottis kerran kunnossa, ota koira kontaktiin ja varmista, että vieraat eivät pääse lääppimään Ennaltaehkäisy on kaikista tärkeintä. Vieraisiin totuttamiseen kannattaa käyttää kokeneita koiraihmisiä, jotka osaavat antaa koiran lähestyä itse paineistamatta sitä. Täysin varmaa vieraiden kanssa koirasta tulee tuskin koskaan."

Koira menee esim. treenihalliin reippaasti, ryhdikkäästi ja innokkaasti, jotenkin siin "machon" oloisesti. Lisäksi se koittaa dominoida mm. sitomalla kun se tulee luokseni lelun kanssa. Sitten jos se esim. menee salaa sänkyyn, mitä ei oo tapahtunut kun muutaman kerran, kun menen komentamaan pois niin se murisee, siinä tilanteessa ei omaan silmääni näytä epävarmalta vaan just siltä että "mun sänky"... Koira koittaa myös ahkerasti alistaa muita koiria. Jne jne...

Kotona koira osaa rauhoittua, ei ole koskaan tuhonnut mitään vaikka sillä on kahta huonetta lukuunottamatta koko talo käytössään vaikka jäisikin yksin. Pystyy nukkumaan rauhassa näyttelypaikalla jne. En koe, että olisi siis täysin paska hermorakennekkaan? :D

Murisee vieraille esim. tilanteissa, joissa se ulkoilee vapaana ja menee morjestamaan vierasta ihmistä, se on sellanen sika, että hyppii vieläkin vieraita päin, sillon kun tuli mulle, niin hyppi myös minua ja miestä päin, se on onneksi loppunut. Oon neuvonut vieraita laittamaan polven eteen/ pökkäämään polvella jos koira hyppii. Jotkut silti tietämättömyyttään/ ajattelemattomuuttaa esim. tönäisee kädellä tai ottaa pannasta kiinni. Tästä on seurannut murinaa. Murisee vieraille jos katsovat koiraa kun se on autohäkissä (ei aina), vaikka häkki on sille mieluisa paikka ja se on siellä tottunut olemaan pitkiäkin aikoja treeneissä. Aina kun meillä on vieraita, se on häkissä, eikä vieraat puhuttele sitä (ainoastaan tutut jotka osaa olla sen kanssa, heidän seurassa koira on irti asunnossa). Koira on murissut yhden kerran näyttelyissä tuomarille kun koitti katsoa hampaita. Koira murisee mullekin vielä välillä jos on kiihtyneessä tilassa, jos siis odottaa jotain kivaa tai jotain kivaa on just tapahtunut. Esim. hakuliivien pukeminen, jälkivaljaiden pukeminen, autoon meno silloin kun on saanut juosta toisten koirien kanssa irti jne...

Ja itselleni ongelmana tässä on siis se, etten oikein saa kunnollista käsitystä siitä, minkälainen toi koira ihan oikeasti on. Sillä on niin monia eri luonteenpiirteitä, kotona se on pääasiassa hellyydenkipeä rauhallinen nappisilmä, sitten saattaa tulistua ihme asioista.

Viimeks se raivostu hierojalle, oli koppa päässä niinkun aina hierojalla, mutta hieroja oli uusi. (Oma hieroja on äitiyslomalla).. Hieromisesta ei vaan tullut yhtään mitään, koira sieti sitä hetkittäin ja näytti jopa tykkäävän, mutta kun joistain kohdista hierottiin, niin "raivostui". Minä pidin tietenkin pannasta koko ajan kiinni, ettei ollut mitään läheltäpiti-tilannettakaan... Aiemmin tälläisissä tilanteissa koira on osoittanut aggrea myös minua kohtaan, mutta ei näköjään onneksi enää.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 01:18:22

Viiva, meillä on ihan sama ongelma, eli tosta ei todellakaan uskois päällepäin minkälaiseks se saattaa muuttua pikkuasioista. On pääsääntöisesti tosi iloinen ja ystävällisen näköinen, mutta sitten jostain pikkuasiasta mieli muuttuu yht'äkkiä.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 01:25:48

Ja tästä koirasta tiedän, että on saanut köniinsä eikä ehkä oo ollut muutenkaan niin loistelias alku elämälle...

hhmmm, kirjoitit tuosta palkitsemisesta. En käytä kiihdyttävää palkkaa missään muualla kun tottiksessa. Kotona hyvästä käytöksestä tapahtuva palkkaaminen, haku-/jälkimetsässä palkkaaminen tapahtuu aina ruoalla.

Nenätyöskentelyn määrää voisin koittaa lisätä. Koira saa paljon liikuntaa ja treeniä, mutta treenit on nyt talvikaudella ollu pääsääntöisesti tottista. Muutaman kerran ollaan käyty hakumetsällä talvella, tänään käytiin ekan kerran jäljellä.

Huomioimattomuutta oon käyttäny esim. siinä, kun koira murisee joka hiton kerta kun tuun sen kanssa kotiin ja otan pantaa pois. Olin pitkän aikaa välittämättä murinasta, kun ei se muuta tehnyt. Sitten mulle sanottiin, että se on saatava pois, niin oon ruvennu tekemään niin, että jos koira murisee, toiminta keskeytyy ja sisälle meno hidastuu. Tämä on tuottanut vähän tulosta ja joskus oon saanu jo ekalla kerralla ilman murinoita pannan pois.

Pitääpä lukea tuon Mujusen kirjoja, luin justiin yhden hänen artikkelinsa ennen kun tulin tänne avautumaan. :D Vaikutti fiksulta. Kiitos vinkistä. Luin myös nopsasti jo tuosta batista jotain, kiitos vinkistä! En ole ihan varma mihin sitä voisin hyödyntää. Meillä ei ole toisten koirien kanssa ongelmia, eikä ihmistenkään, ellei koiraa ahdista/ se koe tulevansa alistetuksi (?) vieraan ihmisen toimesta.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 01:29:27

Ai niin, se piti vielä kirjoittaa, että koiralla ei ole koskaan ollu tuollasta sekoilua oman koiran kanssa, mitä oli tämän uuden hierojan kanssa. Veikkaan, että uusi hieroja pelkäsi ja tämä sai siitä jotain lisää pontta tms... Koiralla on vain sen vuoksi ollut omallakin hierojalla koppa, koska ihan ekalla kerralla murisi ihan vähän kun oli joku paikka jumissa, niin en oo ottanu mitään riskiä kun tunnen tuon jo sen verran hyvin.

Lähettäjä: • 
Päivämäärä:   25.3.17 01:36:41

"Murisee vieraille esim. tilanteissa, joissa se ulkoilee vapaana ja menee morjestamaan vierasta ihmistä, se on sellanen sika, että hyppii vieläkin vieraita päin"

Tämä nyt ainakin heti pois. Joko ei ulkoile vapaana siellä missä vieraita ihmisiä tai et päästä moikkailemaan. Nuo kohtaamiset eivät anna koiralle mitään ja ovat varmasti niille ihmisille epämiellyttäviä.
Pikemminkin tuollainen juuri tekee hallaa sen koiran suhteelle vieraita kohtaan. Se saa aina uudestaan kokemuksia vieraista, jotka eivät osaa suhtautua eivätkä käsitellä koiraa oikein. Ja osa ihmisistä myös takuulla pelkää vierasta hyppivää koiraa, mikä vuorostaan ruokkii koiran epävarmuutta. Koiran pitäisi tutustua vieraisiin ihmisiin kontrolloidussa ympäristössä, sinun ehdoillasi ja silti koiran mukaan menemällä. Eli koiran ehdoilla mennään sen mukaan, ettei sitä paineisteta tai muuten ajeta reagoimaan, mutta sinä päätät keiden kanssa koira tutustuu ja et päästä sen kierroksia nousemaan.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 01:37:13

Dominoinnista kertoo mielestäni myös se, että koira ei ole koskaan meillä ollessaan eikä edellisessä kodisssaan saanut olla sohvalla, niin silti se yrittää säännöllisesti tukkia sohvalle. Sitten se muistaa hetken kun otan niskavilloista kiinni ja muistutan asiasta. Mutta se yrittää ja yrittää jos edes yksi tassu... Voi että toi on rasittavaa...

Ja tosta torumisesta sen verran, koiraa ei pysty kuin hyvin harvoin torumaan fyysisesti, esim. tuo, jos se yrittää sata kertaa tulla sohvalle ja nappaan niskavilloista kiinni, tai jos se karkaa aidan ulkopuolelle mistä se tietää, ettei saa takuuvarmasti mennä ja olen koittanut jo kutsua sitä luokse, niin kun se karkaa ja "kannan sen niskavilloista" omalle puolelle, se ei välitä mitään muuta kun tottelee. Mutta jos sitä ennen sanallista jankkaamista ottaa kiinni, puree varmasti. Suihkepullo on ollu toimiva, esim. siinä kun se saa hirveät raivarit kun joku tulee meille, siis räkyttää niin kauan että tulija on sisällä. Ei usko sanallista kieltoa. Suihkepullolla uhkaamalla hiljenee.

Ja vaikkei ehkä tekstistäni uskoisi, olen oppinut tämän koiran kanssa TODELLA paljon koiran käsittelysta ja koiran ilmeiden/ mielentilojen lukemista... Mutta vielä on hitokseen oppimista... Huh, tämä on hyvä paikka tulla kyselemään. :D

Lähettäjä: ikävää 
Päivämäärä:   25.3.17 01:40:08

Itselläni ei kyllä huumorintaju riittäisi tuollaisen koiran kanssa, monttuun pistäisin jos noinkaan pitkän ajan kuluessa en olisi saanut hommaa hanskaan. Vuosikausien stressi siitä milloin valvonta ja/tai hallinta pettää ja vahinko sattuu ei ole minun mielestäni leppoisaa elämää harrastuskoiran kanssa, enkä luottaisi tuollaiseksi kuvailtuun koiraan ikinä. Nettikirjoituksen perusteella tosin ei voi mitään analyysiä koirasta tehdä, edelliset kommentit pohjautuvat siis vain kirjoituksiisi. Se minua jäi kiinnostamaan, mikä koiran kasvattajan näkemys koirasta on ja miten läheisesti hän sen tuntee?

Mitä tulee esimerkiksi muitten koirien alistamiseen.. älä anna sille siihen mahdollisuutta. Turha kaivaa verta nenästä. Sama pätee noihin ihmisten kohtaamisiin. Hallinta ja valvonta vähintään siihen kuntoon, että koira EI mene morjestamaan vierasta ihmistä. Jos tämä on mahdotonta, koira kiinni. Koiralla ei ole mitään asiaa morjestamaan vieraita, eikä mennä hyppimään teidän vieraitanne vasten. Ei myöskään ole vieraitten asia pökkiä koiraa polvella vaan teidän asianne ennaltaehkäistä tilanne.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 02:22:42

Iso piste, kiitos vinkistä! Kaikki ovat olleet koiraihmisiä, sen verran olen tuosta jo oppinut, etten päästä irti ei-koiraihmisten kanssa. Tota en ollut tajunnut ajatella, että eihän koira tosiaan tosta mitään järkevää saa. Alan puuttumaan tuohon vielä enemmän ja kovemmin. Tuntuu olevan tosi tiukassa ton pois saaminen, se oli saanut 7 kk:n ikäiseksi asti hyppiä kuin sika ja "hammastella". Hampaitten käyttö on onneksi jäänyt pois, hyppiminen minua ja miestä kohtaa on jäänyt. Ehkä en oo vielä sitten kuitenkaan riittävästi keskittynyt tuohon, että vieraita päin ei hypitä. Nämä tilanteet tapahtuu esim. silloin kun ollaan kavereitten kanssa juoksuttamassa koiria, joku tulee kentällä lähelle niin, että koira ei ole käskyn alla, tai sitten jos vapautan tottiksessa ja joku sattuu olemaan ilman koiraa kentällä, esim. meitä neuvomassa. Millähän alan puuttumaan tuohon? Oon tähän asti karjunu EItä ja joskus huitassu remmillä. Huuto ei oikein toimi ja remmillä huitoessa on riski, että huitasen jotain muuta kun koiraa. Jos koira on "vierellä", "seuraa" tai "sivu"-käskyjen alla, ei ongelmaa ole.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 02:29:24

Ikävää, ehkä annan koiralle paljon anteeksi sen takia, että kyseessä on ensimmäinen paimenkoirani. Kaksi vahvaluontoista urosta minulla on ollut aiemmin, mutta tämän haastavuus on lyönyt ällikällä. Meillä ei ole lapsia eikä muita eläimiä, joten tilannetta on senkin vuoksi helppo sietää. Ja toisekseen, vaikka kirjoituksesta saattaa saada eri kuvan, tykkään kuitenkin koirasta ihan mielettömästi. Se on edistynyt niin paljon meillä olo aikana, se on kova tekemään töitä, oppii todella nopeasti jne jne... Ja siinä mielessä olen vielä luottanut koiraan, että se varoittaa aina ensin, ei siis ammu yllättäen kiinni.

Kasvattaja tuntee koiran, on käynyt edellisessä kodissa auttamassa koulutuksessa ja ollut muutenkin läheisissä väleissä. Kun koira muutti meille, se oli siinä välissä viikon kasvattajan luona. Viimeksi kun olin viikon verran lomalla, vein koiran kasvattajalle hoitoon. Kasvattajan kanssa olen tekemisissä puhelimitse monta kertaa viikossa, meistä on tullut hyvät kaverit kun koiran ostin. Minusta tuntuu, että hän pitää koiraa vain dominoivana ja itsevarmana, koska koira ei ole remmirähjä. Hän on nähnyt tilanteita, joissa koira selkeästi jännittää. Lisäksi olen kertonut aina kun meillä on ollut jotain ongelmia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.3.17 02:42:45

Toivottavasti koiraa ei käytetä jalostukseen.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 02:47:39

Me ollaan myös päästy jo niin monista ongelmista yli ja koira on minulla ollut vasta vuoden, niin senkään takia en missään nimessä aio laittaa hanskoja tiskiin sen kanssa. Minulle tullessaan koira jahtasi autoja, imuria, pelkäsi kuollakseen autossa oloa, veti remmissä, ei osannut tottiksessa yhtään mitään, ei osannut leikkiä ihmisen kanssa jne jne... Oikeastaan ainoat hyvät käytöstavat mitä tolla on ollu koko elämänsä (ainakin mulla ollessaan), että ei hajota mitään yksin ollessaan, ei ole aggressiivinen toisille koirille, eikä pölli ruokaa pöydiltä. :D Tällä hetkellä ehkä suurimmat ongelmat mistä haluan päästä eroon, on "epävarmuuskohtaukset" ja vieraiden ihmisten kunnioituksen puute sekä liiallinen kodin vahtiminen.

Koira myös valitettavasti ottaa minusta jonkunlaista tukea joihinkin sikailuihinsa, esim. vahtii mieheltäni ruokakuppia silloin kun minä olen paikalla, kun mies on koiran kanssa keskenään, ei ongelmaa ole. Sitten toi käyttäytyy paljon sikamaisemmin vanhempia narttuja kohtaan kun minä olen paikalla jne jne... Ja minä kuitenkin pidän koiran ruodussa (ainakin parhaani mukaan :D), eli en koe antavani ääliötouhuille mitään tukea. Noi epävarmuuskohtaukset, vieraiden ihmisten kunnioituksen puute ja liiallinen kodin vahtiminen on asioita, joihin en ole löytänyt keinoja. Muuten koira tottelee 200 prosenttisesti käskyjäni. Jos olen todella vihainen, se on ihan sellanen "anteeksi että olen olemassa", mutta jos esim. koiran mielestä epäreilussa tilanteessa otan vaikka niskavilloista kiinni, kääntyy myös minua vastaan...

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 02:49:47

"Toivottavasti koiraa ei käytetä jalostukseen", vaikuttaako siltä, että se olisi tällä hetkellä päällimmäisenä mielessäni?

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 03:16:52

Sellanen tarkennus tuli vielä mieleen, että tällä hetkellä koira toimii ehkä 80-90% ajasta niin kuin ajatus, mutta sitten kun noita ongelmia on, niin ne on isoja, enkä oo osannu niitä ratkaista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.3.17 03:29:00

Sähköpaimen, ei vaikuta mutta paljon tuollaisia käytetään kun kasvattajat vähättelee huonoja piirteitä.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 03:48:39

En tainnut mainita, koira on siis minun omistuksessani, ei ole sijoituskoira.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.3.17 05:30:47

Paljon on vielä sinulla oppimista miten tuollaisen koiran kanssa eletään ja vaikka luulet että se on hallinnassa, ei se todellakaan ole.

Tuollaista ei päästetä hyppimään ihmisiä päin. Ikinä. Eikä tilanteita hoideta huutamalla ja hihnalla huitomalla, se ei ole hallintaa.
Onko kipu poissuljettu? Jos mörrää pantaa pois otettaessa ja saa "raivareita" hieronnassa.

Terävyys ja reaktiivisuus kumpuaa aina epävarmuudesta. Hakeudu jonkun yhdistyksen koulutuksiin niin saat selville mitä mikäkin termi tarkoittaa. Koirasi ei ole dominoiva, sille ei laumajärjestys ole vain selvillä.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   25.3.17 06:47:30

Koirasi kasvattaja on oikeassa siinä asiassa, että ei koira ole dominoiva eikä itsevarma. Se on hyvin epävarma eikä tiedä selkeästi omaa paikkaansa tai omia rajojaan.

Tunnistin tuon oman kodinvaihtajakoirani monesta kohdasta. Se on kova murisemaan, edellisessä kodissaan tätä murinaa on pelätty ja sen varjolla annettu koiran pitää päänsä. Mulla se on ollut jo aika pitkään, mutta murisee silti kaikissa tilanteissa mitkä eivät sitä miellytä. Välillä siihen riittää koiran mielestä vääränlainen rapsutus, toisinaan ei päästä pihaustakaan vaikka mitä tekisi. Murina on sillä kuitenkin vain tapa, ei aggressiivista, murinalla se ilmaisee ettei tykkää, mutta vaiti sietämisen sijaan kertoo sen ääneen.
Jos tällaisissa tilanteissa murisemiseen liittyisi jotain aggressiivisia eleitä tai koiralla olisi taipumusta koventaa otteitaan jos ei murina auta, puuttuisin siihen heti. Nyt annan marista, saa se mielipiteensä sanoa kun se ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Hiljenee kyllä jos komentaa.
Mulle tullessaan se pari kertaa kokeili käyttää hampaitaan kun murinalla ei ollutkaan toivottua vaikutusta, mutta luovutti kun huomasi että siitäkään ollut apua. Ylipäätään se silloin tullessaan oli tosi takakireä ja kiukkuinen, mutta rentoutui viikossa, kun huomasi että ihmiset tietää mitä tekee ja kertoo sille mitä sen pitää tehdä eikä sen tarvitse itse yrittää pyörittää koko sirkusta. Paljon typeriä ja hankalua tapoja tippui pois pienessä ajassa ihan jo sillä, että koira sai selvät rajat.

Esimerkiksi tuo ruokakupin puolustaminen mieheltäsi ei ole dominointia, vaan epävarmuutta. Koira ei luota siihen että saisi syödä rauhassa, vaan varmuuden vuoksi kertoo miehellesi, että tämä on sitten minun ruokani.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   25.3.17 06:53:01

Tuo sohvalle kiipiminenkään ei kerro mistään muusta kuin siitä, ettet ole tehnyt koiralle riittävän selväksi, että sinne ei saa tulla. Ei se tee koirasta dominoivaa, että kokeilee asioita, mistä ei ole varma onko kiellettyä vai ei.

Dominoivakaan koira nimittäin ei kokeile tulla sohvalle, jos sillä ei ole lupaa. Edellyttäen että koiralla on käytöstavat kunnossa.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 07:01:54

Kasvattaja siis nimenomaan ON sitä mieltä myös (niinkuin minäkin oon ollu tähän asti), että koira on dominoiva... Samoin treenikaverit. Käyn pk-porukassa treenaamassa, jossa on mukana pitkään kouluttaneita/ kisanneita henkilöitä ja sellaisia jotka on kouluttanut useamman käyttövalion. Käsitteet mulle on selvillä. Tässä vaiheessa treeniporukalta on tullu neuvoja/ mielipiteitä laidasta laitaan, ihan niinkun täälläkin. Siinäkin yksi syy miksi mietin MH-luonnekuvausta. Sais varmuuden siitä mikä toi koira on, kun kaikki tuntuu olevan siitä eri mieltä.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 07:04:15

Luustoltaan on kuvattu terveeksi, silmät on peilattu terveiksi. Jotain lihasjumeja on sillon tällön.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 07:08:05

Siis mitä ihmettä, koira on ollu mulla vuoden, eikä oo koskaan saanu tulla sohvalle. Yrittämisestä kielletään, jos ei mene perille niin otan niskavilloista kiinni. Koira ei ole tyhmä. Se tasan tarkkaan tietää, että sohvalle ei saa tulla.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   25.3.17 07:17:35

Sorry, my bad. Luin niin monta viestiä välissä, että muistin kasvattajan mielipiteen väärin. :)

Mutta kun kerran koira on sun oma eikä siitä ole pelkoa että kasvattaja sinun mielipidettäsi kuuntelematta käyttäisi koiraa jalostukseen, miksi sun pitäisi todistella kasvattajalle koiran luonnetta millään MH-kuvauksilla? Sinä elät koirasi kanssa, teillä on molemmilla siitä vähän eriävät mielipiteet, mutta entäs sitten. Tässä tapauksessa vielä kun koiralla tiedetään olleen huonot olot aiemmin, ei luonteen kummallisuuksista voida suoraan sormella osoittaa geeniperimääkään.

Nimenomaan, koira ei ole tyhmä. Miksi ajattelet, että se dominoisi kiipeämällä sohvalle, joka ei ole sille sallittu paikka? Mitä ajattelet, että se tavoittelee tällä sohvalle kiipeämisellä?

Lähettäjä: Aralia 
Päivämäärä:   25.3.17 07:21:02

"Ei me treenatessa voida joka kerta mun koiran ongelmallisiin piirteisiin niin syvällisesti keskittyä."

Ööö... vaihda treeniryhmää. Sitä vartenhan treeneissä käydään, että keskitytään siihen vuorossa olevaan tiettyyn koiraan ja sen harjoitukseen 100%.

---

"Lähettäjä: .
Päivämäärä: 25.3.17 05:30:47

Paljon on vielä sinulla oppimista miten tuollaisen koiran kanssa eletään ja vaikka luulet että se on hallinnassa, ei se todellakaan ole.

Tuollaista ei päästetä hyppimään ihmisiä päin. Ikinä. Eikä tilanteita hoideta huutamalla ja hihnalla huitomalla, se ei ole hallintaa.
Onko kipu poissuljettu? Jos mörrää pantaa pois otettaessa ja saa "raivareita" hieronnassa.

Terävyys ja reaktiivisuus kumpuaa aina epävarmuudesta. Hakeudu jonkun yhdistyksen koulutuksiin niin saat selville mitä mikäkin termi tarkoittaa. Koirasi ei ole dominoiva, sille ei laumajärjestys ole vain selvillä."

Samaa mieltä.

Muuta tietä tuollaisen koiran kanssa toimimiseen ei ole kuin vahvistaa omia lehmän hermojaan ja pysyä kaikissa tilanteissa täysin rauhallisena. Tarvittava kielto voi olla napakka, mutta älä hermostu ja ala kimittää ja huitoa tuulimyllynä.

Jos koira murisee, jatka täysin rauhassa mitä olit tekemässä, esim. pannan pois ottoa, voit enintään sanoa, että mitä sä nyt tolleen. Kun panta on pois ja jos koira on nätisti, muista kehua koiraa.

Lähettäjä: Xy 
Päivämäärä:   25.3.17 07:52:36

Suosittelen pevi-koluttajaa, ainakin neuvolatuntia missä he voivat kertoa koirasi luonteesta. Esim Peetsa itse tai Maria Seppänen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.3.17 08:57:13

Se, että reeniryhmässäsi on ihmisiä, jotka ovat kouluttaneet koiransa KVA- arvoon saakka, ei muuta mitään. Silti sinulle on ongelmia koirasi kanssa. Ja edelleen minulla mielikuva ettet oikein tunne termejä ja mitä ne sisältää.

Unohda MH kuvaus ja vie koira spkl:n luonnetestiin, jos johonkin on pakko viedä.

Lähettäjä: • 
Päivämäärä:   25.3.17 10:21:08

"Terävyys ja reaktiivisuus kumpuaa aina epävarmuudesta."

Tämä nyt ei ole totta, ne ovat toisiaan lietsovia luonteenpiirteitä kyllä. Ilman epävarmuutta terävyyden ja reaktiivisuuden yleensä koira itse jo hanskaa. Ja sellainen koira on arjessakin mukavampi.

Tuo on sinänsä huono, että siltä koiralta korvat katoavat tilanteissa joissa se menee vieraiden luo. Se tarkoittaa sitä, että koiraa ei voi silloin pitää irti, ennen kuin luoksetulo on teroitettu koiralle päähän.
Huutaminen ja huitominen eivät auta, lähinnä ne tekevät tilanteesta koiralle jännemmän. Nuo tilanteet pitäisi ennakoida ja ottaa koira hallintaan ennen kuin se lähtee, sen jälkeen peli on jo menetetty kun koira on menossa.

Hermorakenne tuolla koiralla kuulostaa olevan kunnossa, vuotava pää tekisi tuosta tuhat kertaa vaikeamman tyypin. Käytös kuulostaa opitulta epävarman koiran käytökseltä. Koira on edellisessä kodissaan oppinut käytöksen toimivan parhaana puolustuksena ja soveltaa sitä opittua tilanteissa joissa ei tiedä miten toimia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.3.17 13:31:20

Höpöhöpö. Terävä koira on aina epävarma. Reaktiivosuus ja terävyys ei ole sama asia eikä esim lte:ssä mitata reaktiivisuutta vaan terävyyttä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.3.17 13:34:59

Terävyys, kuten pehmeys, kovuus tai vilkkaus eivät ole "luonteenpiirteitä" vaan ominaisuuksia koirassa. Niitä pystyy tiettyyn pisteeseen asti hallinnalla kontrolloimaan, mutta mihinkään ne ei häviä.

Huvittavaa katsoa kun ihmiset jotka ei ymmärrä mitä mikäkin termi tarkoittaa, pätevät täällä.

Lähettäjä: Tane vuan 
Päivämäärä:   25.3.17 13:43:43

En tiedä termeistä mutta vaikuttaa että useampi kuin yksi koiranomistaja joutaisi sähköpantaan.

Lähettäjä: Xy 
Päivämäärä:   25.3.17 13:47:55

Epävarmuus sinänsä ei ole mikään luonteenpiirre, vaan tilanne- ja laumasidonnainen asia. Vahva ja varmaluonteinenkin koira voi olla tilanteessa epävarma, johtuen ihmisten epäloogisesta käytöksestä.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 22:57:59

J, ajattelen, että koira koittaa saada huomiota ja kerjätä rapsutuksia? Ei siis ole kiinnostunut sohvasta muuta kuin silloin, kun oon ite sohvalla.

En tiedä minkälaisia treeniporukoita muilla on, treenaan ite kahden eri porukan kanssa, joissa on ihan taatusti osaavia ihmisiä. Me treenataan tottista, joskus käsitellään kotona olevia ongelmia, mutta pääasiassa treenataan sitä lajia minkä treeneissä ollaan.

Koen, että koira on hallinnassa siinä määrin että voin pitää sitä irti, se tulee kutsusta luokse vaikka vastaan tulisi vieras ihminen/ koira/ auto. Se myös tarvittaessa pysyy maassa makaamassa kunnes vieras ihminen on meidät ohittanut.

En tarvitse apua tottikseen/ koiran hallintaan sillon kun se on käskyn alla, vaan näihin yllättäviin reagointeihin. Luulisin? :D

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 23:03:18

Kerron nyt esimerkin, jos siitä tajuaisi paremmin mikä on ongelma... Ollaan kaverin kanssa juoksuttamassa koiria, koira tulee välillä touhun lomassa morjestamaan meitä, jos en ota sitä hallintaan ennen kuin se on meidän luona, esim. "tänne" käskyllä, se juoksee kaverini luokse ja hyppää päin. Eikä se siihen pitkäksi aikaa jää hyppimään ja ahdistelemaan. Haluaisin, että koira ymmärtäisi, että vaikka se olisi kuinka iloinen ja touhussa, niin vieraita päin ei hypitä. Ja se ei ole siis tuossa hyppyvaiheessa ollenkaan aggressiivinen, vasta sitten jos vieras menee sitä tönäisemään tms. Samoin jos koira huomaa, että joku pelkää sitä, käyttää tätä hyväkseen ja sikailee. Eikös tämä ainakin ole jonkun sortin dominointia vai mitä tämä on?

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 23:07:34

Luonnekuvaus/ -testi kiinnosta, jotta saan itsellenikin varmuuden mikä koira ihan oikeasti on. Niin kun täälläkin keskustelussa on käynyt, osan mielestä koira on dominoiva, osan mielestä ei missään nimessä.

J, mitä tuo leikissä sitominen on, jos ei dominointia? Ihan ilman sarvia ja hampaita kysyn, että itse oppisin.

Ja kiitos nimistä, tutkailen kyseisiä henkilöitä ja katson, olisiko heistä apua.

Oma rauhallisuus on kehittynyt todella paljon tämän koiran kanssa. Enkä huuda ja karju sille oikeastaan koskaan. Ainoat tilanteet joissa huudan/ korotan ääntä on ne, joissa se meinaa mennä hyppimään vierasta päin, sillon huudan "EI". Toinen on se, jos se esim. tottiksessa vapautettuani sen kentällä, meinaa mennä hyppimään kouluttajaa päin, jos ei tule ekasta luoksetulokäskystä luokseni, korotan ääntä.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   25.3.17 23:12:15

Ja musta taas tuntuu, että epävarmuus olis luonteen ominaisuus. Edellisen koirani en muista koskaan olleen epävarma, jos oli jotain jännää, se meni kiinnostuneena katsomaan ja ihmetteli, ei ilmentänyt mitään epävarmuuteen viittaavaa. Normaalit asiat esim. ihmiset, ei koskaan aiheuttanu siinä epävarmuutta tai edes ihmettelyä.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   26.3.17 10:48:02

Mitä tarkoitat tuolla leikissä sitomisella? Tuntematon termi mulle, tässä yhteydessä. :D

Lähettäjä: Zen 
Päivämäärä:   26.3.17 11:47:01

Minusta on hurjaa, miten ihmisillä täällä on pystymistä lähteä antamaan vaikka mitä lausahduksia koirasta, jota eivät ole edes nähneet. Käyttäytymisen analyysi on aina käytännön kokeilemista ja testailua. Ammattikouluttajat eivät tähän lähde, koska siihen ei kukaan pysty.

Reaktiivisuus ei muuten ole koulutettavaa käyttäytymistä, vaan ominaisuus. Jos koiralla on tarve katsoa ja tutkia kaikki ärsykkeet, se tarve ei lähde kouluttamalla.

Suosittelen, että otat yhteyttä ihan ammattilaiseen. Koulutan koiria työkseni ja olen alalle valmistunut, enkä ole ainakaan vielä kymmenen vuoden aikana nähnyt näissä kovin onnistuneita "itsekorjausyrityksiä".

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.3.17 13:11:04

Kuulostaa ihan karmealta elukalta, totta puhuen. En tajua kuka viitsii haaskata aikaansa tuollaisen kanssa :/

Lähettäjä: Hau 
Päivämäärä:   26.3.17 13:18:41

Zen - ei kai ne itse "korjaamisessa" onnistuneet koirankouluttajan pakeille tulekaan, kun eivät tarvitse apua... ;)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.3.17 20:58:45

Aika paljon painetta käytät koiran kanssa. Tuota miettisin. Paineen ylenmääräinen käyttö koulutuksessa pahentaa tuollaisen painelattilan kiehumista.

Lähettäjä: Kaisa 
Päivämäärä:   26.3.17 23:16:15

Aloittaja: PK-puolella ei käytetä sanaa TOKO

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   27.3.17 06:55:07

Kaisa, haha, kiitos "pätevästä" kommentistasi. Silloin käytetään, jos pk-koirilla kisataan myös tokoa.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   27.3.17 06:57:53

J, siis sitä, että koira pyrkii ottamaan toisen jalkani etujalkojensa väliin leikkiessä, tai lievempi muoto, laittaa jomman kumman etujalan leikin tiimellyksessä mun jalan "eteen/ etuosaan".

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   27.3.17 06:59:08

Paineen käyttämisestä hyvä huomio, pyrin jatkossa vähentämään, kiitos tästä vinkistä!

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   27.3.17 07:05:24

Zen, juu, varmaan vaikea netin kautta antaa analyysiä. Tuntuu, että ihmiset jotka ovat livenä koiran tavanneet, jakautuvat "kahteen leiriin" sen suhteen, mitä mieltä siitä ovat. Toiset tykkää valtavasti ja kehuu, toiset on sitä mieltä että nappi ottaan. Ei ole helppoa.

Lähettäjä: k 
Päivämäärä:   27.3.17 07:45:14

http://koirankoulutuspalvelu-jadu.webnode.fi/

Suosittelen.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   27.3.17 09:42:34

Kiitos selvennyksestä. Alistavalta eleeltähän tuo kuulostaa, mutta ei sekään välttämättä tarkoita että koira olisi dominoiva. Kaverillani esimerkiksi on todella nöyräluontoinen koira, joka on vähän puutteellisessa kurissa, ja tekee tuota joskus omistajalleen. Koira on usein mulla hoidossa ja tapaan sitä muutenkin paljon eri yhteyksissä, eikä se ole laisinkaan kovaluonteinen tai dominoiva. Kodissaan sille ei vaan ole osattu tehdä sääntöjä selväksi. Se käyttäytyy huonosti koska sen annetaan käyttäytyä niin.
Taisin sanoa jo aiemminkin, mutta toistan edelleen, että kokeillakseen rajojaan koiran ei tarvitse olla dominoiva. Se kokeilee mikä on ok ja mikä ei, koska rajat eivät ole sille täysin selvät. Fiksu koira muistaa kyllä jos saa kerrankin vähänkin myöten jossakin asiassa, ja kokeilee sitä uudelleen.

Lisään vielä sen, että koiraan ei tarvitse koskea fyysisesti kun sitä komentaa. Viestiesi perusteella kuulostaa siltä (tämä ei toki välttämättä ole totta, sellaisen kuvan teksteistäsi vain saa) että jos ensimmäinen komento ei mene perille, kynnys napata kiinni koiraan on melko matala. Sanoitkin että olet oppinut paljon rauhallisuutta koirasi myötä, se on hienoa, ja suosittelen jatkamaan sillä tiellä. Koiran näkökulmasta kiinni käyminen on epäreilua ja saattaa hämmentää/ärsyttää koiraa sen verran, että koko käskystä menee pointti ihan ohi. Sanoit itsekin, että koiran rankaisu fyysisesti on vaikeaa. Niin se saa ollakin, koska se on äärettömän harvoissa tilanteissa tarpeellista, eikä koiran tarvitsekaan sietää ylimitoitettuja reaktioita.

Oma rauhallisuus on äärettömän tärkeää. Silloin kun koira on kireä, äreä tai kierroksilla, tilannetta vain pahentaa se jos omistaja on samanlainen. Jos kiihtyneen koiran niskavilloihin tarttuu kiihtynyt omistaja, konflikti on taattu. Mutta jos kiihtynyttä koiraa luotsaa korostetun tyyni ja rauhallinen, varmaotteinen omistaja käyttäen korostetun selkeitä eleitä ja puhetta, onnistumisen mahdollisuus on olemassa.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   28.3.17 01:47:59

Kiitos J vastauksesta. :) Koen, että koira on "hyvin hanskassa", mikä ehkä kuulostaa vaikealta uskoa tälläisen vuodatuksen jälkeen :D, mutta koitan olla tästä eteen päin vielä määrätietoisempi sen kanssa ja tehdä vielä selvemmäksi sen, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Minulla ei (ainakaan omasta mielestä) ole matala kynnys napata esim. koiran niskavilloista kiinni, mutta valitettavasti alkuaikoina olen tehnyt sitä tilanteissa, jotka koira on ihan takuulla kokenut epäreiluksi. Omalla rauhoittumisella tarkoitin sitä, että en ole häslä, en niinkään sitä, että minulla olisi vaikeuksia hallita hermojani koiran kanssa. Tota en ole oikeastaan tiennyt, että fyysinen rangaistus tekee sen, että sanalliselta käskyltä menee merkitys, tämä on hyvä tietää. Mitä teen, jos koira ei tottele sanallista käskyä, eikä toistoa painokkaammalla äänensävyllä? Onko suihkepullo ok? :D Sitäkään ei tietenkään aina ole mukana. Jatkossa pyrin olemaan korostetun tyyni, kuten ohjeistit. Katsotaan josko tilanne menisi paremmaksi.

Viiva, kommentoit että "Aika paljon painetta käytät koiran kanssa. Tuota miettisin. Paineen ylenmääräinen käyttö koulutuksessa pahentaa tuollaisen painelattilan kiehumista." Tuhannet kiitokset tästä! Tämä on ehkä paras neuvo mitä olen kyseisen koiran kanssa koskaan saanut. Mietin tätä kommenttia tänään päivällä ja kuinka oikeassa oletkaan!! Minähän oon ihan hirvee jos suoraan sanotaan. :D Uskomatonta, tiesin, että ht-nettiin voi luottaa. :D Tämän neuvon lisäksi tuli paljon muita hyviä neuvoja, joita tulen noudattamaan, kiitos kaikille!

Lähettäjä: Elli 
Päivämäärä:   28.3.17 09:30:07

Minulla koira, joka melko innokas ns. vahtimaan. Eli kotona vahtii vieraita ja aktivoituu heidän pienestäkin liikkeestä. Ei käy kiinni mutta saattaa haukahtaa ja valpastua. Ei tee sitä kaikkien kanssa, mutta osan. Myös kodin ulkopuolella aloittaa vahtimisen kun ollaan hiemankin pidempään samassa paikassa esimerkiksi terassilla. Nyt kun ikää on jo yli 4 v niin tämä ominaisuus on alkanut vähän laimentua.

Sinun kertomuksestasi tulee sellainen fiilis, että joudut kieltämään ja komentamaan paljon näissä tilanteissa. Itse olen huomannut sen usein vaan ruokkivan käytöstä. Helposti myös unohtuu palkita välittömästi oikean suuntaisesta käytöksestä. Eli kun koira edes hetkeksi "luopuu" ei toivotusta käytöksestä. Eli tietää mitä häneltä odotetaan.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   28.3.17 10:57:18

Mitkä käskyt ovat sellaisia, joita koira ei välttämättä kuuntele?
Jos suinkin mahdollista, treenaa näitä käskyjä häiriöttömässä tilanteessa mahdollisimman paljon. Vaikka koira osaisikin ne, ei kertaus silloin tällöin tee laisinkaan pahaa. Muista kehua paljon kun koira onnistuu!

Ajattelisin, että jos ongelmana on koiran karkaaminen vieraiden luo, kannattaisi vahvistaa luoksetuloa, vieressä pysymistä ja luvan odottamista. Esimerkiksi heittää koiralle mieluisen lelun, ja koiran pitää odottaa vierellä lupaa mennä hakemaan lelu.

Kannattaa muistaa, että tilanteessa jossa koira haluaisi mennä tervehtimään ihmisiä, koiralle on mieluisampaa kuunnella sinua jos sinulla on sille joku tehtävä jonka se saa suorittaa (ja saa siitä palkan) kuin että vain kieltäisit sitä menemästä. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.3.17 12:31:54

Hienoa jos ajatuksia heräsi! Koirasi voi olla dominoiva, mutta ainakin se on epävarma (itsevarmat eivät yleensä ole aggressiivisia). Tällaiselle koiralle on erityisen tärkeää että se voi ennakoida käytöksensä seurauksia ja että sen ohjaaja on sille se tuki ja turva, joka luotsaa läpi hankalienkin tilanteiden.

Lähettäjä: Moppi 
Päivämäärä:   28.3.17 14:15:33

J:llä oli hyviä ajatuksia ja olen yhtä mieltä myös viivan kanssa siitä, että tuollaisen hermostuneen ja terävän paimenen kanssa fyysinen paine pois kokonaan. Se nousee painetta vastaan, sekä henkisesti että fyysisesti - sillä siis kierrokset nousee sitä enemmän mitä ennemmän kosket ja painat sitä alas. Siksi se hyppii. Kun olet "juoksuttamassa koiria" (mitä ikinä se tarkoittaakaan), koira on kierroksilla joita sen hermorakenne ei kestä, siksi se tulee härkkimään, hakemaan kontaktia ja loikkii päin. Anna sille vaikka pallo suuhun, jotta se voi purkaa painettaan siihen palloon kun se ei muutakaan tapaa osaa.

Ja kun koira tulee väärillä kierroksilla juoksemaan sinun tai kaverisi luo, pyydät sen rauhallisella käskyllä maahan, istumaan, mikä ikinä onkaan koiralle kaikista helpoin liike. Kiität rauhallisella äänellä, ehkä makupalalla. Kun koiran kierrokset laskee, se rentoutuu, vapautat sen taas "juoksentelemaan" (mielellään sen pallon kanssa, mutta ei palloa heittämällä vaan antamalla sen koiran suuhun). Esim. geelipallo on tähän hyvä, ei kuluta hampaita kuten tennispallo ja on ns. suun kokoinen. Ei mitään isoa, eikä naruja, joista toinen koira voi innostua vetämään.

Tuo kasvattajan näkemys dominoivasta ja vahvasta koirasta on yleinen, jostain syystä moni pk-rotuisten harrastaja uskoo tämän tyyppisten koirien olevan vahvoja ja dominoivia. Viime viikolla oli juuri viimeisin tapaus, joka minun mielestäni on selkeästi hermostunut ja epävarma, mutta omistajansa mukaan se on erityisen vahva, dominoiva ja siksi hankala.

Tuo sitominen eli etujaloilla kiinni tarraaminen on ihan vain tapa, toki joillain se voi olla dominanssiakin. Tiedän useita pehmeitä, aggrettomia ja helppoja koira jotka taistellessaan sitoo esim. ohjaajan etujalkaa etutassuilla, tapa kulkee ilmeisesti jossain määrin jopa suvuissa. Sen perusteella en tekisi luonneanalyysiä suuntaan enkä toiseen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.3.17 04:21:44

J, käskyt, joita koira ei tottele, on esimerkiksi seuraavanlaisia:

Koira koittaa änkeä sohvalle, sanon "pois" tai "ei tule". Joskus tottelee kerrasta, joskus vänkää kauemmin ennen kuin tottelee. Tässä yleensä viimein auttaa "uhka fyysisestä palautteesta", eli teen asian, josta koira tietää, että seuraavasta tulee tukkapöllyä.

Meille tulee vieraita/ koira näkee ikkunasta tiellä jotain ja nostaa metelin. Aluksi, kun se rupesi haukkumaan, se totteli sanallista "riittää" käskyä. Nyt ei juuri koskaan rauhoitu sanallisesta käskystä, vaan pitää aina hakea suihkepullo.

Koira saa tulla joskus "syliin roikkumaan", eli kun istun tuolilla, se voi tulla siihen roikkumaan rapsuteltavaksi. Haluaisin niin, että koira saa tulla silloin kun annan luvan. Usein se yrittää rasittavuuteen asti tukkia syliin. Tämä on ihan oma vika, koska tässä en oo ollu mitenkään johdonmukainen. En muista koskaan kutsua koiraa erikseen syliin rapsuteltavaksi, joten aloite tulee aina koiralta. Se vaan laittaa sellasen "kerjäysilmeen" naamalle ja tukkii ja tukkii, kunnes joudun karjasemaan sille.

Jos otan koiran käskyn alle, missään asiassa ei ole ongelmia. Voin heittää palloa, makupaloja, toiset koirat saa rallittaa jne. Eli meillä ei ole käskyn alla ollessa mitään ongelmia, ainoastaan silloin, kun koira tekee toimiensa suhteen "omia ratkaisuja". Vieraat ihmisetkään ei ole KÄSKYN ALLA ollessa ongelma, ainoastaan silloin, jos koira vapaana ollessa lähestyy vieraita. Luoksetulo on niin vahva, että vaikka lenkillä tulee vieras ihminen/ koira vastaan, koira näkee ohiajavan auton tms, se tulee luokse. Meillä ei ole enää mitään tilanteita, joissa luoksetulokäskyä ei noudatettaisi. Tarvittaessa se makaa paikallaan tien poskessa vapaana, kunnes vieraat ihmiset ovat ohittaneet meidät, sitten vapautan koiran ja se jatkaa mun kanssa matkaa. Taisin jo alussa kirjottaa, että kun koira tuli mulle, se jahtasi autoja. En jaksa tänne nyt kirjottaa tarkemmin, mutta mulla on turvallinen paikka, jossa oon voinu "testata", kuunteleeko koira luoksetulokäskyä siinä vaiheessa, kun se lähtee auton perään, kuuntelee ja palaa takaisin. Ei lähde myöskään mönkijöitten tms. perään.

Ja ongelmana näissä on siis se, että haluan koiran toimivan järkevästi myös silloin, kun se ei ole käskyn alla. Toivottavasti tästä sai jotain tolkkua. :D

Moppi, kiitos hyvistä neuvoista sinullekin! :)

Koirien juoksuttaminen tarkoittaa siis sitä, että me ollaan kavereitten kanssa lenkillä ja koirat saa olla irti. Vieraita koiria on 1-3 kpl mukana.

Tämä oli tosi kiva kuulla että mistä tuo hyppiminen johtuu ja ennen kaikkea mikä siihen on ratkaisu! Ehdottomasti me otetaan pallo mukaan jatkossa, oon huomannu että se rauhottaa sitä usein, mutta en oo tajunnu mistä toi lenkillä hyppiminen johtuu, joten en oo osannu miettiä siihen ratkasuakaan. Toi oli myös hyvä tietää, että helpolla käskyllä ja antamalla makupalan ja sen jälkeen ojentamalla pallon, koiraa saa rauhoittumaan. Tätäkään en ole tiennyt. Tollanen geelipallo meillä on, otan sen lenkille mukaan jatkossa.

Kasvattajan kanssa on sen takia hiukan hankala koittaa kommunikoida, koska hänen mielestään hänen koiransa on parhaimpia luonteiltaan ja terveydeltään ja muiden kasvattajien koirat ihan joutavia. :D Kasvattaja on lisäksi sellainen, että vetää TODELLA helposti herneet nenään milloin mistäkin ja riitaantuu jatkuvasti jonkun kanssa. Minä oon toistaiseksi pysynyt väleissä, koska "haistoin" aika pian mikä tuo luonne on, enkä viitsi kyseenalaistaa hänen juttujaan tai olla hirveästi eri mieltä, vaikka oikeasti olisinkin. Meillä on niin pienet piirit, että koitan sen vuoksi pysyä viimeiseen asti väleissä.

Sitomisesta en oo tienny, että se voi olla myös pelkkä tapa! Tämä oli aika mielenkiintoinen tieto ja auttaa tuossa oman koiran analysoinnissa. En joudu enää joka kerta ristiriitaan pääni sisällä kun se tekee sitä. :D Tällä koiralla on myös vahva aggressioalue. En ihan hitsisti näistä ymmärrä, mutta maalimies on pari kertaa tämän viettitestannut ja tämä on aggressiopainotteinen koira.

Hirveän hyviä juttuja taas tuli, kirjotelkaa ihmeessä lisää jos vielä tulee jotain mieleen. :)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.3.17 04:24:59

Oho, aloittajalta siis äsköinen viesti. :D

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   29.3.17 04:51:04

Ja tuossa syliin roikkumis-tilanteessa tietenkin kiellän monta kertaa, ennen kuin karjasen.

Toivottavasti en kovin montaa kertaa kirjottanu samoja asioita mistä oon kertonu jo aiemmin. En jaksanu lukea koko ketjua enkä ihan tarkalleen muista mistä oon jo kirjottanu.

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   29.3.17 05:17:14

Jos haluan tutkia oman rodun luonnetestituloksia ja katsoa miten epävarmoja yksilöt yleensä ovat, katsonko erityisesti seuraavia: kovuus, hermorakenne ja toimintakyky?

Kasvattaja sanoo, että koira ottaa minusta "rähinävirtaa", joka tarkoittaa sitä, että se on itsevarmempi seurassani, eikä välttämättä noudata esim. hänen käskyjään, vaikka olisi juuri ollut siellä viikon hoidossa. Käsittääkseni tämä on hyvä asia, jasvattajan mielestä huono?

Luonnetestistä vielä sen verran, että tiedän koiran olevan rohkeampi ja itsevarmempi minun seurassani. Saadaanko siellä siitä huolimatta esiin todellinen luonne? Olen käynyt edellisen koirani kanssa luonnetestissä, mutta se oli kaikinpuolin ihanteellinen koira arjessakin, niin ei tarvinnut muuta miettiä kuin viedä se sinne. Onko kukaan vienyt luonnetestiin niin, että esim. koiran kakkosihminen (meidän tapauksessa mieheni) näyttää koiran siellä? Saako silloin paremmin/ huonommin oikeat piirteet esille?

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   29.3.17 05:34:50

MH luonnekuvaaja on kehunut koiran luonnetta nähdessään sen treeneissä. Tämäkin sekoittaa omaa pakkaa. Vaikka nyt siis tiedostan sen, että koira on epävarma, olen kiinnostunut siitä, onko se rotunsa keskitasoa, huonompi vai parempi. Koira on sosiaalinen, epävarmuus ei tule mielestäni esim. Treeneissä esille. Mulle on sanottu, että auktoriteetti ei ole kunnossa, koska koira toisinaan on ääliö, edellämainituilla tavoilla. Itseatäni taas tuntuu, että se on kunnossa. Kun mietin tottelevaisuutta, ruokailutilanteita, sitä ettei koira räyhää muille jne jne... Toisaalta taas koira hiihtää koko ajan kotona mun perässä, jos en oo erikseen kieltämässä. Eli pitää itseään mun pomona vai? Yks tän hetken GURU-kouluttaja on kehunut koiraa, sanoi, että "tosi kiva koira, vaikka vähän pöljä onkin". Ja tykkäs siis oikeasti tosta. Musta tuntuu, että koira saa ihmisten silmissä paljon anteeksi sen vuoksi, että on todella aktiivinen ja kova tekemään töitä. Aaargghhh!! Miks tän pitää olla näin hankalaa? Auttakaa... Edellisen koiran kans riitti kun käytti lenkillä, anto ruokaa ja rapsutti... Tää tuntuu tälläkin hetkellä niin epätoivoselta... Moni kokenut ihminen on kehunut, ite tykkään hirveästi mutta näen myös puutteita. Vaikeaksi homman tekee se, että tämä on mun ensimmäinen paimenkoira, enkä osaa verrata tätä muuhun kun edellisiin omiin koiriini, jotka on niin kaukana paimenesta kun mahdollista. Lisäksi en tiedä, kuinka paljon oma kokemattomuuteni ohjaajaja vaikuttaa koiran käyttäytymiseen? VMP

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   29.3.17 05:45:41

Lisäksi mietin sitä, oonko ite pilannu koiran. Se pn saanu mulla ollessa kaks kertaa kunnon pöläytyksen, koska treeniporukassa neuvottiin, enkä todellakaan tiennyt, että siitä on enemmän haittaa kun hyötyä. Ai niin, on meillä vissiin jotain sijaistoimintojakin. Koira venyttelee aina, kun se huomaa että ollaan lähdössä jonnekin, jos se ei oo varmaa saako se rapsutuksia ja välillä muutenkin. Mitä nämä tarkottaa ja mitä niille voi tehdä? Aina kun saa vastauksia, tulee kymmenen uutta kysymystä tilalle. :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.17 07:04:51

Että oikein GURU :D

Lähettäjä: Sähköpaimen 
Päivämäärä:   29.3.17 07:11:06

Kyllä! :D

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   29.3.17 07:37:28

Takerrun nyt ensimmäisenä tuohon että koira saa sinusta "rähinävirtaa". Kuulostaa nimenomaan siltä, että sulla ei ole riittävää auktoriteettia ja otetta koiraan. Koira kokee ettei sulla välttämättä ole kaikki hanskassa eikä luota siihen että sinä olet se joka hoitaa kaikki tilanteet -> ottaa ohjat omiin käsiinsä. Siitä kertoo esimerkiksi tuo että se ei sun läsnäollessasi kuuntele kasvattajaa samanlailla kuin silloin kun et ole paikalla. En myöskään sanoisi tämän perusteella että koira olisi välttämättä itsevarmempi sun seurassasi, koska itsevarmalla koiralla ei ole tarvetta tehdä itsestään numeroa, pullistella tai pullikoida. Itsevarma koira luottaa itseensä, eikä tarvitse omistajan läsnäolosta taustatukea huonolle käytökselle.
Näiden esimerkkien pohjalta en pitäisi hyvänä asiana sitä, että koira käyttäytyy eri lailla ( =huonommin) sun läsnäollessasi. Kaipailisin ehkä kuitenkin vielä konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa se käyttäytyy mielestäsi sun kanssasi rohkeammin/itsevarmemmin kuin muiden kanssa.

Musta tuntuu, että keskityt vähän liikaa siihen, että koirasi on paimenrotuinen. Ei se ole mikään ihmeellinen olento jota tulisi käsitellä jotenkin spesiaalisti muihin koiraeläimiin verrattuna. Harvalla paimenrotuisella on sellaisia rodustaan johtuvia ominaisuuksia, jotka pitäisi erityisesti ottaa arjessa huomioon. (Tämän sanoo neljän paimenkoiran omistaja.)

Tuohon sohvalle kiipeilyyn. Torppaa ne ajatukset jo heti alkuunsa, heti kun koira näyttää siltä että se suunnittelee tulevansa sohvalle, kiellä. Kun koira on jo kampeamassa sohvalle, se on päässyt suunnitelmassaan jo aika pitkälle toteutusvaiheeseen. Jos se joka kerta pääsee tähän asti, en ihmettele että se yrittää uudelleen ja uudelleen. Sen näkökulmasta ei ole ihan selvää saako sohvalla olla pää, yksi tassu, kaksi tassua vai koko koira. Puutu sen tekemisiin ajoissa.

Ikkunasta möykkäämiseen tuo käskysana on selvästi menettänyt tehonsa. Tässäkin tulee mielestäni esille se, että sun auktoriteettisi ei ehkä olekaan niin hyvä kuin ajattelet. Koira ei kuuntele sinua, vaan se kuuntelee suihkepulloa.

Toistan ehkä itseäni, mutta tuo että se käskyn alla toimii ja muuten viittaa sulle kintaalla, kertoo myös auktoriteetin puutteesta. Sanon taas sen, että ainaisen pelkän kieltämisen sijaan voit keksiä sille joku sen hetkisestä mielenkiinnon kohteesta luopumiseen johtava tehtävä, jonka onnistumisesta voit sen palkita.

En enää muista mitä muuta mun piti sanoa, juon aamukahvit ja palaan asiaan jos saan taas ajatuksen päästä kiinni. ;) Hienoa että olet perehtynyt tähän asiaan ja haluat ottaa asioista selvää. Netin välityksellä on toki vaikea tehdä analyysiä tilanteesta kun ei sitä pääse näkemään, mutta näkemyksiä, kokemuksia ja vinkkejä voi aina jakaa.