Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   17.1.17 16:31:32

Naapuriin muutti lievästi kehitysvammainen 25v. poika. Asuu vanhempiensa kanssa.

Juttelin hänen kanssaan muutama vko sitten postilaatikolla törmätessämme ystävällisesti ja nyt tyyppi ei jätä rauhaan hetkeksikään... Pyytää jatkuvasti lenkille. Käy koputtelemassa ikkunoihin, että olenko kotona. Laittelee tekstareita (en tiedä mistä sai numeroni). Jättää koirille herkkuja postilaatikkoon / taloni rappusille.

Olen siis yksinasuva, juuri eronnut 23v. nainen. Asun omassa pienessä omakotitalossa kahden koiran kanssa.

Todella mukava ja herttainen tyyppi, mutta veikkaan vähän että on jonkinlaista yksipuolista ihastumista ilmassa. Nyt olen siis vastannut kieltävästi kaikkiin lenkkeilypyyntöihin. Ei ymmärrä normaaleja sos. vihjeitä, että en ole kiinnostunut.

En kuitenkaan haluaisi loukata toisen tunteita, miten tällaisesta pääsee eroon?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.1.17 16:32:25

Sanomalla niille vanhemmille.

Lähettäjä: sipi kilppari 
Päivämäärä:   17.1.17 16:33:20

Kerro ihan ystävällisesti ettet halua lähteä lenkille.
Jos ehdottelee jotain muuta, niin kerro ettet ole kiinnostunut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.1.17 17:10:27

Puhu vanhemmille.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.1.17 17:13:22

"Kerro ihan ystävällisesti ettet halua lähteä lenkille."

Aloittajahan jo kertoi kieltäytyneensä pyynnöistä toistuvasti, mutta kun ei vain mene jakeluun.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.1.17 17:21:18

Juttele vanhemmille ja sano pojalle, että sinulla on toiset kaverit, joiden kanssa vietät vapaa-aikasi, etkä halua uusia. Voitte jutella joskus pari minuuttia kun sattumalta törmäätte pihalla, mutta et halua, että hän tulee koputtelemaan ikkunoihisi tai soittamaan ovikelloasi.

Lähettäjä: mini 
Päivämäärä:   17.1.17 17:28:44

25v poika ja 23v nainen. :D

Sano vanhemmille asiasta.

Lähettäjä: tr 
Päivämäärä:   17.1.17 17:29:47

Eikö voi sanoa suoraan: en ole kiinnostunut sinusta, ymmärräthän.
Jos itse kuitenkin kävisin lenkillä lähimaastoissa, niin voisin hyvinkin ottaa miehen mukaan, jos hän ymmärtää tuon ensiksi mainitun, että ei kannata haikailla muuta.

Lähettäjä: juupajuu 
Päivämäärä:   17.1.17 17:34:57

"25v poika ja 23v nainen. :D "

Tälle minäkin naurahdin :D

etköhän ole tyttö vielä itsekin, ainakin jos sinua 2v vanhempi on poika.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   17.1.17 17:37:15

Itse tulkitsin tuon niin, että se poika on sen verran kehittymätön, ettei voi mieheksi sanoa. Ihan ymmärrettävä tapa korostaa sitä siis tuo poika vs. nainen.

Lähettäjä: Kirppis 
Päivämäärä:   17.1.17 18:00:32

Itse voisin ottaa lenkeille mukaan, kunhan ei ole mitään taka-ajatuksia hänellä. Eli ensin tekisin selväksi etten ole kiinnostunut.

Puhuisin varmaan vanhemmille. Vai miten poika on vammainen / jälkeenjäänyt?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.1.17 18:31:28

Kyllä ne kehitysvammaisetkin ovat miehiä ja naisia aikuisena.

Lähettäjä: pinja 
Päivämäärä:   17.1.17 19:04:40

Juttele vanhempien kanssa. Älä tee tuota virhettä että otat lenkille ja kuvittelet että kun sanot niin tajuaa ettei tässä mistään kummemmasta ole kyse.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.1.17 19:10:03

Lähettäjä: -
Päivämäärä: 17.1.17 18:31:28

Kyllä ne kehitysvammaisetkin ovat miehiä ja naisia aikuisena.

Joo ja liharasiassa on sikaa eikä possua, vaikka jälkimmäinen sana siihen rasiaan on painettu. Onko sulla asperger vai oletko tyhmä, jos et ymmärrä kielellisiä vivahteita ja mahdollisuuksia?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.1.17 19:15:32

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 17.1.17 19:10:03

Lähettäjä: -
Päivämäärä: 17.1.17 18:31:28

Kyllä ne kehitysvammaisetkin ovat miehiä ja naisia aikuisena.

Joo ja liharasiassa on sikaa eikä possua, vaikka jälkimmäinen sana siihen rasiaan on painettu. Onko sulla asperger vai oletko tyhmä, jos et ymmärrä kielellisiä vivahteita ja mahdollisuuksia?

Ei ole kumpaakaan vaivaa, entäs sulla? :) Ehkä lukutaidottomuus ongelmana?

Lähettäjä: ryu 
Päivämäärä:   17.1.17 19:25:59

@!#$ vaivaannuttavaa.. vanhemmille juttelisin jos niillä sitä ymmärrystä olisi enemmän. Muhun kävi kerran töissä "käsiksi" (= otti mun käsistä kiinni ja piti kiinni :DDD) joku varmaan yläasteikäinen, kehitysvammainen poika, jonka äiti onneksi oli terävänä ja sanoi että päästä irti :D Ei onneksi itse tarvinnut /ehtinyt sanoa mitään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.1.17 19:45:40

"Ehkä lukutaidottomuus ongelmana?"

Ai no se selittää. Onnea matkaan, lukutaito on tässä maailmassa tärkeä. Käy huomenna vaikka opelta kysymässä, nykyään kouluissa tehdään pikalukitestejä, joiden perusteella voit päästä tarkempiin tutkimuksiin. :)

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   17.1.17 20:23:57

Vaikuttaa henkisesti jääneen 10v. pikkupojan tasolle, huomaa puhetyylistä, eleistä ja ilmeistä. Harvemmin 25v. miehet esimerkiksi istuvat hiekkalaatikolla yksin leikkimässä pikkuautoilla.. tai koputtelevat ihmisten ikkunoihin, kun on ovikellokin käytössä.

Lähettäjä: voikku 
Päivämäärä:   17.1.17 21:51:08

Vajakit voi olla arvaamattomia ja vahvoja. Myös heillä on tunteet ja haluja. Käykö äkkiä niin että kippaa sut lenkillä pusikkoon ja raiskaa kun on nähnyt pornoa ja luulee että niin kuuluu tehdä.

Sano vanhemmille asiasta. Ihan senkin takia että osaavat suhtautua jos jotain tulee myöhemmin pojalle itselleen (esim. Itkeskelee tai saa raivareita)

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.1.17 21:57:55

Menet tietenkin puhumaan vanhempien kanssa ja henkilölle itselleen sinun pitää kertoa selkokieltä käyttämällä, että et halua häntä lenkille mukaan, eikä sinulle saa lähettää viestejä tai soitella, eikä tietenkään ikkunoihisi saa koputtaa. Kehitysvammainen ei ymmärrä vihjailua tai epäsuoraa kieltä. Asiat täytyy sanoa suoraan. Pehmentäminen tapahtuu äänensävyä muuttamalla, ystävällinen ja lempeä, mutta jämäkkä ote tehoaa parhaiten. Kyllä, hän saattaa loukkaantua, mutta tämä on silti ainoa keino.

Lähettäjä: sennu 
Päivämäärä:   17.1.17 23:07:32

Vammaisia ei pidä kohdella ikäänkuin he olisivat jotenkin erilaisia ja huonompia kuin muut, se on alentavaa heitä kohtaan. Vaan mahdollisimman paljon ihan samoin kuin ketä tahansa muutakin.

Eli sano siis ihan yhtä reilusti kuin sanoisit kelle tahansa 23-v. vonkaajalle, että herra on hyvä ja painuu vttuun häiritsemästä sun elämää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.1.17 23:14:52

Todellisuudessa aloittaja on varmaan kieltäytynyt lenkille lähdöstä tyyliin "en ehdi tänään" tai "en nyt jaksa", jolloin toiselle on jäänyt kova, että myöhemmin onnistuisi. Sano rehellisesti ja suoraan, ettet valitettavasti halua lähteä lenkille hänen kanssaan.

Lähettäjä: Darth Wader 
Päivämäärä:   17.1.17 23:30:03

Voipi olla että poika pitää sinua lapsena ja ajattelee can koirien ulkoilutusta ja esim. Sitä että voisi leikkiä kanssasi pikkuautoilla. Ei kukaan sitä tiedä täällä verkossa. Mikset juttelisi vanhempien kanssa tilanteesta.

Jos kyseessä esim. Kehityshäiriöinen autisti voi henkilö olla monessa asiassa 10/ vuotiaan tasolla js jossakin voi löytyä huippuälykkyyttä.

Kysy vanhemmilta mutta älä ole ilkeä pojalle, hän ei välttämättä ymmärrä sinua ja omaa käytöstään esim. Suuttumuksen syyksi.

Lähettäjä: w 
Päivämäärä:   17.1.17 23:52:26

Vanhempen kanssa koettaisin vähän ns tunnustellen jutella asiasta.
Kyllä mä olen käyttänyt ihan reippaasti ei-sanaa koska kiertoilmaukset eivät välttämättä mene jakeluun.
Lähipiirissä on lievästi kehitysvammainen asperger jota pitää välillä ihan tiukasti muistuttaa esim siitä ettei lähetä 20 viestiä päivässä ja soittele lisäksi.
Jonkun aikaa homma toimii mutta helposti asia unohtuu ja palataan taas lähtöruutuun. Uudestaan ja uudestaan.
Olen ollut joskus aikoinaan yhteydessä yhdistykseen josta sain tosi hyviä käytännön neuvoja silloiseen hässäkkään. Yhdistyksen nimeä en kylläkään muista.
Mitään erityisiä silkkihansikkaita ei tartte käyttää. Kehitysvammaiset on niinkuin muutkin ja heihin myös pätee aika pitkälti samat käytössäännöt kuin muihinkin.
Ihan yhtä ihania, iloisia, vihaisia, kieroja ja suoria ovat kuin kuka tahansa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   18.1.17 01:27:54

Selkeästi, siis nimenomaan selkeästi. Myös kehitysvammaisen ihmisen täytyy opetella ne rajat, ja usein niitä onkin mietitty koulussa/vapaa-ajan ohjauksessa tms, eli se ei ole mitään uutta. Kaikki ei niitä aina heti hoksaa tai halua sisäistää mutta sekin vaatii vain toistoja.

Kerrot että olet huomannut että hän käy usein ovesi takana, ja että se vaivaa. Kannattaa yrittää puhua asiasta yleisellä tasolla - ei niin, että sinua ahdistaa, vaan niin, että kaikki ihmiset ei välttämättä tykkää vaikka yrittääkin olla vain ystävällinen, koska kaikilla ihmisillä on se oma tila siellä kotona ja sitä pitää kunnioittaa eikä ihan milloin vain voi tulla koputtelemaan ikkunoihin jne. Älä ole ilkeä, vaan yritä ymmärtää se tosiasia ettei hän todennäköisesti vain erota sitä, että mikä on kohteliasta ja mikä ei. Asiasta on helppo puhua suoraan jos hän kerran tulee todella oven taakse norkoilemaan, avaat vaan oven ja käyt sanomassa että se ei ole aina kivaa.

Jos jatkaa vielä niin käyt jututtamassa vanhempia. Toki voit myös suoraan käydä puhumassa vanhempien kanssa ja kertomassa mitä poika tekee ja miltä se sinusta tuntuu, varsinkin jos keskustelu pojan itsensä kanssa ei sinusta tunnu luontevalta - he voivat sitten välittää viestin eteenpäin. Tosin olen huomannut omassa työssäni että valitettavan usein ne erityista tukea vaativan ihmisen vanhemmat ovat huomaamattaan kaikista isoimpia rasisteja kohtelemalla aikuista ihmistä niin kuin pientä lasta, eli aina sekään ei auta.

Lähettäjä: Kopkopikkunassa 
Päivämäärä:   18.1.17 06:45:41

"Jos itse kuitenkin kävisin lenkillä lähimaastoissa, niin voisin hyvinkin ottaa miehen mukaan, jos hän ymmärtää tuon ensiksi mainitun, että ei kannata haikailla muuta."

"Itse voisin ottaa lenkeille mukaan, kunhan ei ole mitään taka-ajatuksia hänellä. Eli ensin tekisin selväksi etten ole kiinnostunut."

Ehdoton EI tällaisten ristiiiraisten viestien lähettämiselle. Aloittajan on tehtävä selkeät ja YKSISELITTEISET rajat. Joko olet kaveri aina tai sitten et ole kaveri koskaan. Ei niin, että joskus olet, joskus taas et. Ja hormonit sitten hyrrää myös autisteilla ja kehitysvammaisillakin, mutta ilman ymmärrystä sopivista rajoista, joten ....

Lähettäjä: XX 
Päivämäärä:   18.1.17 07:02:05

Öö, jos hän on kymmenvuotiaan lapsen tasolla, niin eikö hänelle silloin voisi puhua kuin kymmenvuotiaalle lapselle: "Ei ole soveliasta tulla koputtelemaan toisten ikkunoihin, ihmisille pitää suoda kotirauha. Nyt pitää uskoa, kun sanotaan, että lenkille ei sovi tulla mukaan. Käyn lenkillä sellaisissa paikoissa joissa haluan käydä yksin." Eli hyvin yksioikoisesti, jämptisti mutta lempeään äänensävyyn.

TOKI, sinähän ET voi tietää, minkälainen kehitysvamma tällä ihmisellä on kyseessä. Nyt sinä oletat erinäisiä asioita ja tekemisesi voi mennä täysin päin v*ttua, jolloin saatat saada itsesi kaulaa myöten k*seen. SIISPÄ mene nyt hyvä ihminen ihan ensimmäisenä selvittämään asiaa miehen vanhempien kanssa!!!! Tällaiset tapaukset kun voivat olla hyvinkin arvaamattomia. Ja kun menet selvittämään asiaa, niin mieti huolella etukäteen, miten sen esität, ettet onnistu saamaan vanhempien vihoja päällesi.

Lähettäjä: suklaasydän 
Päivämäärä:   18.1.17 08:04:09

Mullakin vähän samantapanen ongelma! Tutustuin yhteen 19v poikaan (minä olen 29v), omalta puoleltani 100% kaverilinjalla. Tämä poika on kuitenkin viestitellyt ja kysyi hengailtaisiinko perjantaina yhdessä. No kyllähän minä kaverina voin nähdä, mutta sit se laittoi viimeisimmän viestin perään sen pusuhymiön. Menin ihan hämilleni ja mietin tässä, et miten sanon hänelle kiltisti ei..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.1.17 08:13:43

Ei vammaiset tajua jos ei suoraan sano ja laita selviä rajoja. Minua ahdisteli entisen työpaikkani vammainen työntekijä, oli pakko sanoa suoraan ja tehdä selväksi että tämä ei ole OK.

Lähettäjä: Oli kiva nähdä 
Päivämäärä:   18.1.17 10:22:15

Ajattele, että siinä on naapurin lapsi. Mitä sanot lapselle, jos tulee hakkaamaan ikkunaa?
Ei saa hakata ikkunaa, se voi mennä rikki.
Tulee pihaan pyörimään? Mene omalle pihalle, tämä on minun piha. Tänne ei saa tulla ilman lupaa.
Jos ei sana mene perille, niin yhteys vanhempiin. Ei kannata liikaa miettiä kuinka sanoa asiasta nätisti, vaan kuinka sanoa selkeästi. Ja kiittää normaalisti kun asia menee perille.

En suosittele pitämään yhteyttä aikuiseen vammaiseen mieheen yksin nuorena naisena, mutta huoltajien kanssa voisitte sopia tapaamisesta mikäli semmoinen kiinnostaa. Yksi (naispuolinen) kehitysvammainen "roikkui" perässäni vuosia sitten ja hänen ja omaisten kanssa sovittiin, että tavataan joka kuukauden ensimmäinen maanantai ja muuna aikana ei olla yhteydessä ollenkaan. Tavattiin sen tunnin verran, rapsuteltiin koiria ja juotiin kahvit.
Vammaisten elämässä monesti korostuu joku tietty asia, mihin sitoutuvat ja ovat ylpeitä siitä. Kirkko, kerho tms. Osaavat hämmästyttävän hyvin ja kärsivällisesti odottaa tapahtumaa, kun tietävät että se on tulossa. Jää sitten lähiomaisten kuunneltavaksi se "joko on kuukauden ensimmäinen maanantai? Joko?". Mutta ovat siihen tottuneet ja varautuneet ja monesti uskoisin myös helpottuneita siitä kun ei tarvitse miettiä mitä naapurit ajattelevat ja onko vammaisesta riesaa. Kun on sovittu että kaikki on ok, kun toimitaan tietyllä tapaa.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   18.1.17 10:33:09

Ei yhtäkään "Ehkä, kenties, no miksei nyt" signaalia, suora ei, en lähde kanssasi lenkille ja älä koputtele ikkunaani.
Jos ei mene perille, niin vanhempiin yhteys, jotta tuo loppuu.

Lähettäjä: Darth Wader 
Päivämäärä:   18.1.17 15:49:56

Oli kiva nähdä- loistava kirjoitus. Tuo olisi unelma monelle jos noin ystävällisiä ihmisiä löytyy. Moni erilainen henkilö voi tuoda paljon myös itselle.

Vaikeinta on niillä jotka ymmärtävät ja toivoisivat olevansa ns. Normaaleja mutta eivät voi ja jossain tilanteissa vain toimintakyky heikkenee ...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.1.17 16:34:02

Olen ollut jonkin verran tekemisissä Downin syndroomaisten ja autististen kanssa. Heidän perusteella sanoisin, että täytyy vetää hyvin tiukka joko-tai linja. Sanoisin siis että haluat lenkittää koiria yksin ja tontillesi ei saa tulla. Jos mies siitä huolimatta häiritsee sinua, juttelisin miehen vanhempien kanssa. "Oli kiva nähdä" vinkit kuulostavat hyviltä.