|
Lähettäjä: Miisa
Päivämäärä: 23.12.14 13:21:11
Tässä lainaus ja ajattelunaihetta koirasusikannasta:
"MEILLÄ ON VAIN KOIRIA JA VILLIKOIRIA, SUSIA JA NIIDEN KESYTETTYJÄ VERSIOITA
Koira ja susi ovat perimältään 99,999999917 % sama laji eli käytännössä voimme puhua vain villistä sudesta ja kesytetystä versiosta eli koirasta. DNA testeillä me voimme jäljittää eläinyksilön sukulaisuussuhteen, mutta jos otamme sellaisen suden näytteen jonka suvusta ei ole otettu DNA- näytettä niin emme voi mitenkään pelkästään yhden näytteen perusteella erottaa tätä yksilöä koirasta koska koirat ovat kesytettyjä harmaasusia (sama pätee myös toisinpäin, eli jos otamme koirasta DNA- näytteen ilman vertailukohtia). Jos leikimme ajatuksella, että palaisimme ajassa taaksepäin ensimmäisiin susien jälkeläisiin joita ihmiset alkoivat kesyttää, niin lienee sanomattakin selvää ettei suden jälkeläisillä ollut mitään biologista eroa vanhempiinsa vaan DNA:t olivat perinnöllisiltä tekijöiltään yhteneväiset. Miten siis aika olisi voinut muuttaa kesytetyn suden DNA:n sellaiseksi, että kysymyksessä olisikin eri laji? Se joka väittää samasta lajista tulleen toinen laji on sortunut samaan kuin mihin satukirjailijat väittäessään sammakon muuttuvan prinssiksi yhdellä suudelmalla.
Eri koirarotujen väliset DNA erot ovat sama kuin susipopulaatiosta otettujen yksilöiden erot. Samoin kuin eri koiraroduilla on eroavaisuuksia DNA:ssa ja kysymyksessä on kuitenkin sama laji eli koirarotu, niin samoin susiyksilöiden DNA näytteissä on eroavaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että mitättömän pienet DNA eroavaisuudet kesyllä koiralla ja villillä koiralla (eli sudella) eivät vielä tarkoita sitä, että kysymyksessä olisi eri laji. Jos näin olisi, niin silloin pienet eroavaisuudet DNA:ssa susiyksilöiden välillä merkitsisivät sitä, että populaatio olisi jakautunut eri lajeiksi mikä ajatuksenakin on mahdottomuus. Kesysuden eli koiran ja villisuden välinen ero DNA:ssa on niin mitättömän pieni, että sillä perusteella on mielivaltaista lähteä väittämään villisuden olevan eri laji kuin koira. Pienet eroavaisuudet DNA:ssa eivät vielä tarkoita sitä, että kysymyksessä olisi eri laji, sillä jokaisen susiyksilön DNA on ainutlaatuinen samoin kuin jokaisen koiran eli kesytetyn suden. Tätä taustaa vasten villisuden ja kesytetyn version eli koiran erottaminen pelkästään DNA: n avulla on mahdottomuus jos ei ole vertailukohtia alkuperäiseen suteen joka eli ja vaikutti tällä maapallolla ennen kuin susista alettiin kesyttämään eläimiä joita me kutsumme koiriksi. Todettakoon, että kenelläkään ei ole DNA näytettä tuhansia vuosia sitten eläneestä sudesta, sen alkuperäisestä ja puhtaasta versiosta.
Koko valtakunnallinen keskustelu siitä, onko kysymyksessä susi, koira vai koirasusi eli hybridi on siis peruslähtökohdiltaan virheellinen koska kysymyksessä on sama laji. On siis olemassa vain villiä susia sekä niiden kesytettyjä versioita eli koiria. Jotkut koirarodut ovat kauempana alkuperäisestä versiosta kuin toiset, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kysymyksessä olisivat eri lajit koska esi- isiä ovat suden villit versiot. Lisäksi alkuperäiseen susikantaan on tuhansien vuosien aikana sekoittunut niiden kesytettyjä versioita eli koiria (joita me kutsumme koirasusiksi eli hybrideiksi) ja juuri tästä seurauksena susipopulaatiossa voidaan ulkonaisesti havaita värimuunnoksia sekä rakenteellisia muutoksia. Ihmisten aikoinaan antama nimitys esim. harmaasudelle on kansan keskuudessa syntynyt eläimen värityksen perusteella (koska eläin näytti harmaalle) ja kuitenkin tänä päivänä populaation keskuudessa on väritykseltään jopa lähes keltaisen värisiä yksilöitä ja tämä kertoo kesyjen versioiden eli koirien sekoittuneen lähempänä alkuperää muistuttavaan populaatioon. Koska tämän päivän populaatio muodostuu lähempänä alkuperää olevista sekä kesytetyistä versioista jotka ovat sekoittuneet keskenään niin ajatuskin puhtaasta susipopulaatiosta on virheellinen koska kesyt versiot sekä villit versiot ovat kautta aikojen lisääntyneet keskenään. Tämän päivän populaatio koostuu siis villeistä ja kesyistä yksilöistä eikä alkuperäistä puhdasta susipopulaatiota ole enää olemassakaan.
Väitteet jonka mukaan DNA testeillä voitaisiin erottaa villi susi kesytetystä versiosta ovat virheellisiä koska yksinkertaisesti alkuperäisestä susipopulaatiosta ei ole minkäänlaisia näytteitä joihin tämän päivän populaatiosta otettuja näytteitä voisi verrata ja siksi totuudenmukaisempaa olisi tiedottaa tutkimuksen nimissä yksilöistä joissa on enemmän kesytettyä sutta eli koiraa sekä yksilöistä joissa sitä on vähemmän mutta tässäkin me joudumme suuren ongelman eteen koska meillä on käytössämme vain lähihistorian koiraroduista saatuja näytteitä eikä laisinkaan parituhatta vuotta sitten eläneiden kesysusien näytteitä. Tutkimuksilla voidaan siis korkeintaan saada selville kuinka paljon susipopulaatiossa on lähihistorian koirarotuja eli kesytettyjä susia sillä tietoa alkuperäisestä susipopulaatiosta jossa ei olisi mukana kesyjä versioita eli koiria ei yksinkertaisesti ole. Koska ei ole näytteitä joihin verrata niin liikutaan vain tulkintojen varassa ja tämä olisi jokaisen asiasta kiinnostuneen syytä huomioida. Väite jonka mukaan maamme susipopulaatio olisi koirista vapaa on täysin virheellinen koska koko maailmassa ei ole ns. puhdasta susipopulaatiota johon ei olisi sekoittunut kesytettyjä susia eli koiria puhumattakaan siitä, että kysymyksessä on sama laji eikä ole edes olemassa kahta eri lajia joista toista voisimme kutsua koiriksi ja toista susiksi. Viikunapuu ei tuota omenoita eikä omenapuu viikunoita ja samoin susista syntyneet ovat susia vaikkakin olisivat kesytettyjä versioita niistä. Tätä biologista tosiasiaa ei muuta edes tuhansien vuosien aikajaksot saatikka nykyinen susitutkimus joka sudensuojeluvimmassaan vähättelee jo biologisia totuuksia suden genetiikasta. Yksinkertaistettuna todettakoon, että tutkijoiden on mahdotonta palata ajassa taaksepäin ottamaan DNA näytettä alkuperäisestä sudesta josta on haarautunut ihmisen toimesta kesytetyt versiot eli koirat ja koska vertailukohtaa aitoon alkuperäiseen suteen ei yksinkertaisesti ole, niin tällöin on mielivaltaista väittää maassamme asustavan puhdas susipopulaatio. Tällainen väite on ajatuksenakin mahdoton ja siksi tuollaiset väittämät "tieteen nimissä" pitääkin jättää omaan arvoonsa. Meillä on maassamme vain enemmän villejä ja vähemmän villejä susia joita myös koiriksi voidaan kutsua ja tietysti täysin kesyjä susia joita jokainen voimme käydä katsomassa vaikka koiranäyttelyissä jos emme itse satu omistamaan sellaista.
Se kuinka paljon maamme susipopulaatiossa on lähihistorian aikana sekoittuneita koirasusia on asia jota pitää tutkia perusteellisesti koska mitä enemmän populaatiossa on kesyä verta, sitä vähemmin nämä eläimet pelkäävät ihmisiä ja sitä suurempaa tuhoa tekevät karjalle, lemmikeille ja pahimmassa tapauksessa ihmisille. Tällainen tutkimus ei onnistu vain DNA:n avulla koska kysymyksessä on sama laji ja siksi tarvitaan morfologisia tutkimuksia sekä eläinten käyttäytymiseen perustuvia laajamittaisia selvityksiä. Viitteitä toki DNA tutkimukset antavat jos tarkastelemme Venäjällä asuvien koirien sekoittumista villiin populaatioon eli susiin, mutta tällöinkin tutkimus pitää olla avointa, rehellistä sekä yleistajuisesti ymmärrettävää - mitä se ei valitettavasti tänä päivänä ole. Suomen susipopulaatio on osa Venäjän suurta koirasusikantaa jota jotkut kutsuvat virheellisesti sekä harhaanjohtavasti puhtaaksi susipopulaatioksi. Virheellisesti siksi, koska susi ja koira ovat sama laji eikä tänä päivänä ole olemassa koirista puhdasta populaatiota - siitä on pitänyt huolen tuhansien vuosien kehitys maapallollamme jossa alkuperäiseen susikantaan on jatkuvasti sekoittunut niiden kesytettyjä versioita eli koiria.
Pihapiireissämme jatkuvasti vierailevat ihmisiä pelkäämättömät sudet ovat kesyversioita eli koiria. Näiden eläinten perimässä sykkii vahvana kesysusien eli koirien veri vaikka ulkonaisesti ne olisivatkin vielä harmaita. Nämä eläimet voivat toisinaan omata myös ulkonaisesti kesysusien eli koirien perimää ja tällöin ne näyttävät enemmän koirilta kuin alkuperäiseltä harmaasudelta esim. turkin värityksen suhteen. On harmillista, että tieteen nimissä näitä kesysusia kutsutaan susiksi joissa ei mukamas olisi ripaustakaan kesysutta eli koiraa. Vielä harmillisempaa on, että monet uskovat tieteen nimissä esille tuotuja satuja vaikka toisaalta tällaisia ihmisiä pitää ihailla heidän uskonsa voimakkuudesta; eläimen koiramainen käyttäytyminen sekä ulkonainen profiili todistaa kysymyksessä olevan kesysuden eli koiran ja siitä huolimatta näillä ihmisillä on uskomaton usko maamme nykyisiin susitutkijoihin jotka väittävät kysymyksessä olevan puhtaan harmaasuden. Suomen nykyiset susitutkijat ovat tehneet sudensuojelusta uskonnon tieteen nimissä ja alkaneet suojella koirapopulaatiota susina ja tämä jos mikä on erittäin susimainen juttu...
Suurpedot ja Luonto ry:n puolesta
Puheenjohtaja Marko Lind
http://suurpedotjaluontory.nettisivu.org/
"
|