Lähettäjä: +++ 
Päivämäärä:   2.12.25 07:27:54

Miesketjuihin liittyen.

Olen ollut kymmenen vuotta sinkku, koska ketään sellaista, jonka olisin kelpuuttanut, ei ole kohdalle sattunut. Olen mieluummin yksin kuin suhteessa naiseen, joka tuo elämääni enemmän huonoa kuin hyvää.

En oikein ymmärrä, miksi lukemattomat naiset haukkuvat miehiä, mutta sitten kuitenkin menevät suhteeseen heidän kanssaan.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   2.12.25 07:33:06

Mitä on tapahtunut?

Lähettäjä: noble 
Päivämäärä:   2.12.25 08:19:55

Yleensä ne kaikki miehet yleisesti haukkuvat ja parisuhteessa olevat ainakin täällä foorumilla ovat ihan eri tyyppejä.
Mutta kenenkään ei ole pakko olla suhteessa. Monet toki haluaa suhteeseen, kun löytävät tyypin johon rakastuvat ja tykkäävät elää yhdessä sen rakastamansa ihmisen kanssa. Ja monet sinkut haluaa miehen, koska he tykkäävät rakkaudesta ja parisuhde-elämästä enemmän kuin sinkkuelämästä. Mutta saa olla myös ikuisesti sinkku, jos sellaisesta tykkää. Saa hyvin mielin elää just niinkun haluaa, yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Saa elää just sillä tyylillä mikä vaan tekee just sut onnelliseksi :)

Lähettäjä: ........ 
Päivämäärä:   2.12.25 08:24:58

Sama kuin aloittajalla: en ole löytänyt sellaista, joka toisi lisäarvoa elämään.
En tarvi suhdetta taloudellisista syistä tai sosiaalisen paineen takia tai siksi, että en uskaltaisi olla yksin.

Lähettäjä: +++ 
Päivämäärä:   2.12.25 08:25:56

"Yleensä ne kaikki miehet yleisesti haukkuvat ja parisuhteessa olevat ainakin täällä foorumilla ovat ihan eri tyyppejä."

Näin se varmasti on, mutta en ymmärrä noita valittajia, jotka asettavat miehille kohtuuttomat kriteerit ja sitten valittavat, ettei kunnollisia miehiä ole. Jossain vaiheessa pitäisi kasvaa aikuiseksi ja myöntää, ettei vika ehkä ole miehissä vaan omissa tarpeissa ja kriteereissä.

Näin minäkin olen tehnyt naisten kanssa. En kulje julistamassa naisten pahuutta vaan olen hyväksynyt sen, että elämä naisen kanssa vaatii niin paljon kompromisseja, että minun on vaikeaa löytää naista, jonka elämääni haluaisin.

Lähettäjä: U 
Päivämäärä:   2.12.25 08:28:48

Kai siinä sinkkuna ollessa siintää kuitenkin jossain takaraivossa mielikuva mahdollisesta täydellisestä suhteesta ja unelmien miehestä, mutta todellisuudessa harva löytää sellaista rakkaustarinaa ja aarretta itsellensä.

Tässä juuri 4 kk seurustelleena mietin taas, että tuoko tämä mitään lisäarvoa elämääni, vai onko enemmänkin rasite. Alkuun meni mukavasti, mutta nyt mekoista säätämistä ja stressiä. Harmittaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.12.25 08:30:39

"En oikein ymmärrä, miksi lukemattomat naiset haukkuvat miehiä, mutta sitten kuitenkin menevät suhteeseen heidän kanssaan."

"Näin se varmasti on, mutta en ymmärrä noita valittajia, jotka asettavat miehille kohtuuttomat kriteerit ja sitten valittavat, ettei kunnollisia miehiä ole. Jossain vaiheessa pitäisi kasvaa aikuiseksi ja myöntää, ettei vika ehkä ole miehissä vaan omissa tarpeissa ja kriteereissä."

Oliko se ongelma nyt siis se, että ei lelpuuteta miehiä vai se, että otetaan kuka tahansa?

Jos omat tarpeet on sellaiset, ettei niille löydy täyttäjää, niin minkäs sille mahtaa. Ihmisten asettamat kriteerit yleensä kuitenkin kumpuavat jostain ihan tosielämän asiasta.

Lähettäjä: U 
Päivämäärä:   2.12.25 08:32:57

"Jossain vaiheessa pitäisi kasvaa aikuiseksi ja myöntää, ettei vika ehkä ole miehissä vaan omissa tarpeissa ja kriteereissä."

Mielestäni itselläni ei ainakaan ole mitään kohtuuttomia kriteerejä mitkä olisi mahdotonta tavallisen ihmisen täyttää. Haluan toisiaan huomioivan, välittävän parisuhteen, missä on hyvä ja rento olla. Yhteistä aikaa ja tekemistä sopivasti, mutta molemmilla myös omat harrastuksensa ja juttunsa.
Ei draamailua, vaan mukavaa, huumorintajuista ja rakastavaa olemista, jossa molemmat valitsevat toisensa, eikä tarvitse muita.

Lähettäjä: +++ 
Päivämäärä:   2.12.25 08:39:50

"Haluan toisiaan huomioivan, välittävän parisuhteen, missä on hyvä ja rento olla."

Niin minäkin haluan, mutta olen huomannut, että kun tarjolla on nainen, joka tällaisen pystyisi tarjoamaan, niin sitten kuitenkin jokin pistää vastaan.

Uskon, että tämä on nykyisen parinvalinnan ongelma. Ihmiset selittävät järjellä, mitä tahtovat, mutta eivät kuitenkaan pysty tekemään järkensä mukaisia päätöksiä, koska lopulta tunne vie.

Sen jälkeen rupeaa tuntumaan siltä, ettei kunnollisia kumppaneita ole. No, ei ole, kun kunnollisuus ei kelpaa, vaan mennään tunne edellä.

Niin minäkin menen. Ja juuri tämä tunnekeskeisyys on se ongelma. Kun rupeaa mittaamaan ihmisiä tunteella, niin oikein kukaan ei kelpaa. Niin minulle on käynyt.