Lähettäjä: Mio 
Päivämäärä:   1.11.25 09:20:18

Yksi kaverini oli vaihtanut sukunimensä mummonsa sukunimeen, joka jotenkin kummastutti. Ei kyllä ole väleissä esim. isäänsä, jonka sukunimi hänellä ennen oli. Kuinkahan yleistä tuollainen sukunimen vaihtaminen ilman naimisiin menoa on?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   1.11.25 09:28:08

Moni rikollinen on vaihtanut nimensä vankilassa ollessaan tuntuu olevan trendikästä...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.11.25 09:31:04

Mitä sinä sillä yleisyydellä teet? Ihmisillä on oikeus vaihtaa nimensä, vaikka se kylän juoruakkoja ihmetyttäisikin. Minä olen eronnut, enkä vaihtaisi takaisin tyttönimeeni. Olen miettinyt esim. mummoni tyttönimeä, tai kokonaan keksittyä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.11.25 09:34:41

Minä vaihdoin äitini tyttönimeen kun vanhempani erosivat.

Lähettäjä: Latte 
Päivämäärä:   1.11.25 09:58:13

Minullla on pari kaveria, jotka ovat yhtäkkiä vaan vaihtaneet nimensä. Toinen vaihtoi pelkän eri sukunimensä, koska sukututkimusta tehdessään löysi mielestään kauniin nimen. Toinen taas ihan koko nimensä aivan erilaiseen, esimerkkinä sanottuna ennen hän oli tyyliin Marja Elisa Huttunen, nykyään Diandra Cecily Tähtitaivas (nimet tähän esimerkkiin tietenkin muutettu). Eivätkä siis ole menneet naimisiin, eronneet, ole tehneet rikoksia tai olleet vankilassa tms. Ihan tavallisia tyyppejä. Jälkimmäisen kohdalla on ollut itselläni haasteita muistaa kutsua häntä uudella nimellä, kun noin 40 vuotta ehdin tuntea hänet vanhalla nimellään. Mutta onneksi hän kärsivällisesti korjaa aina, kun vahingossa kutsun vanhalta nimellä.

Lähettäjä: Pii 
Päivämäärä:   1.11.25 11:02:09

On yleistä. Tiedän aika monta, jotka on vaihtanut sukunimensä menemättä naimisiin. Syitä on yhtä monta kuin vaihtajaa. Joku tykkää suvussa esiintyvästä sukunimestä, joku toinen ei halua käyttää isänsä sukunimeä tai ei halua tulla yhdistetyksi sukuunsa.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   1.11.25 12:37:40

Vaihdoin sukunimeni opiskeluaikana, koska oma vanha nimi oli vaikea. Kukaan ei sitä kerralla kirjoittanut oikein ja silloin piti vielä asioida erilaisissa virastoissa. Vanha nimi ei myöskään ollut enää perheen oma nimi, vaan enemmänkin jäänne. En vaihtanut tuota nimeä pois, vaikka menin naimisiin.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   1.11.25 15:20:31

Minäkin tulen todennäköisesti vaihtamaan sukunimen jossain välissä. Nykyinen sukunimi on tullut isäpuolelta kun menivät naimisiin minun äidin kanssa, ja ajattelivat että on helpompi kun kaikilla on sama sukunimi.

Lähettäjä: xx 
Päivämäärä:   1.11.25 15:55:53

Sukunimen muuttamisesta https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   1.11.25 16:02:00

Pidin naimisiin mennessä oman sukunimen. Lapset laitettiin isän nimelle. Erosimme myöhemmin. Vanhin lapsi vaihtoi minun nimeen kun täytti 18. Syyksi sanoi että on tekemisissä lähinnä minun sukuni kanssa.

Lähettäjä: Hahha 
Päivämäärä:   1.11.25 16:36:52

Olen ajatellut vaihtaa itselleni isomummuni sukunimen, enkä ole kyllä rikollinen :D ja miksikö, miksen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.11.25 17:48:14

Aion vaihtaa sukunimen jossain kohtaa, oikein ärsyttää että tämä on roikkunut mukana liian pitkään. Enkä ole rikollinen.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   1.11.25 18:12:48

Täällä sama, olen ajatellut ottaa äitini tyttönimen. Nyt on isäni sukunimi, ja isän puolen suvusta ei ole jäljellä kun jotain tosi kaukaisia sukulaisia, joita en edes tunne. Äitini puolen suvun kanssa olen sentään tekemisissä. Asia on jäänyt roikkumaan, tartteis varmaan tehdä jotain.. =)

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   1.11.25 19:43:20

Lähipiiristä pari on vaihtanut. Toinen halusi erikoisemman nimen -nen päätteisen suomalaisen sukunimen tilalle.
Toinen (mies) joutui ottamaan myös suomalaisen sukunimensä tilalle hienomman nimen kun teki lapsen suomenruotsalaisen naisen kanssa ja bättre folkelle ei käynyt että hänen lapsilla on suomalainen nimi.

Lähettäjä: wägmgklmägrm 
Päivämäärä:   1.11.25 20:29:59

Oliko se nimi johon mies vaihtoi Gundersby... lol.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.11.25 21:35:56

Vaihdoin sukunimen, koska halusin eroon isäni ja äitini suvusta.
Nimi piti tietenkin keksiä itse ja nimilautakunta ainakin silloin sata vuotta sitten kokoontui pari kertaa vuodessa, joten minulla kesti koko prosessi vuoden verran ja perustelut nimenvaihdokseen vaadittiin kirjallisena.
Etuminiä ainakin silloin pystyi vaihtamaan ilmoitusluontoisesti ja jätin itsekin välimerkin pois ja poistin kolmannen nimen.
Tämä kaikki tapahtui toki 30 vuotta sitten, en tiedä miten hommat nykyään toimii, mutta mahdollistahan se on.