|
Lähettäjä: Faktahomma
Päivämäärä: 7.8.25 08:49:03
Purran ehdottamasta leikkauslistasta näkee hyvin, että leikkaukset ovat valintoja ja vaihtoehtoja on olemassa.
Purran ehdotuksessa suorien yritystukien leikkaus on noin 50 miljoonaa euroa. Suorien yritystukien määrä valtion budjetissa on noin miljardi euroa. Yritystuista taloudelle haitallisia säilyttäviä yritystukia on noin 40% eli suorien yritystukien leikkaamisella valtio olisi saanut 400 miljoonaa euroa. Säilyttävät yritystuet heikentävät talouden ja tuottavuuden kasvua koska ne vääristävät kilpailua, sitovat resursseja sekä työvoimaa heikosti tuottaviin yrityksiin ja vaikeuttavat uusien yritysten nousua.
Suorien yritystukien leikkausta puoltaa myös se, että hallitus teki kehysriihessä yleisen yhteisöveron alennuksen mikä teki 800 miljoonan loven valtion budjettiin. Yleinen yhteisöveron alennus on 800 miljoonan tuki yrityksille. Risto Murron kasvutyöryhmä ehdotti kahta kohdennettua vähennystä yhteisöveroon: toinen sidottaisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen investointeihin ja toinen vihreän siirtymän investointeihin. Yleistä veroasteen laskua minkä hallitus teki, ryhmä ei esittänyt ja säilyttäviä yritystukia leikkaamalla tuki saataisiin kohdistettua tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen huojentamisesta luopuminen jäi pois leikkauslistalta vaikka se on valtiovarainministeriön suosituksissa leikkauslistalla. Sitä ovat ehdottaneet myös esim. kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Nykyinen verotustapa heikentää talouskasvua ja kannustaa pitämään varoja tuottamattomina yrityksessä. Uudistuksen avulla valtio saisi 400 miljoonaa euroa ja uudistuksella olisi talouskasvua tukeva vaikutus. Yritysten kannattaisi investoida eikä pitää rahoja tuottamattomana yrityksessä ja listautumiskynnys alenisi.
Näillä talouskasvua edistävillä leikkauksilla valtio saisi 800 miljoonaa mutta Purra valitsi toisin.
-Järjestöavustukset, leikkaus 100 milj. mistä suuri osa koskee Sote-järjestöjä. Leikkaus entisestään syventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsivät ne ihmiset, jotka saavat tai hakevat apua ja tukea järjestöistä. Sote-järjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi.
-Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet, leikkaus 150 milj. tarkoittaa käytännössä leikkausta perus- ja lukio-opetuksesta tilanteessa missä lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on huonontunut ja Pisa menestys on romahtanut.
-Yliopistoindeksin jäädytys, leikkaus 59 milj. ja vapaa sivistystyö, leikkaus 20 milj. ovat myös leikkaus koulutukseen. Suomi pärjää jos täällä on hyvin koulutettuja ihmisiä ja tutkintojen määrää pitäisi saada nostettua ja se ei onnistu jos koulutuksesta leikataan.
-Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset taiteeseen, kulttuuriin ja liikuntapaikkoihin, leikkaus 35 milj. Leikataan liikuntapaikoista vaikka lasten ja nuorten fyysisen kunnon huononeminen on toinen lasten ja nuorten suurista ongelmista heikentyneen luku- ja kirjoitustaidon lisäksi.
Näillä leikkauksilla valtio säästää vähemmän kun puolet siitä summasta minkä saisi säilyttävien yritystukien leikkaamisella ja listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen uusimisella ja nämä vaikuttavat taloutta heikentävästi tulevaisuudessa, toisin kun säilyttävien yritystukien leikkaaminen ja listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen uudistaminen.
Populistisilla leikkauksilla kuten kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamisella, minkä avulla valtio säästäisi 6 milj. ei ole mitään todellista vaikutusta jos säästöjä pitää saada miljardi (1000 milj.). Tämä on kokoluokkaa itikan pieru Itämeressä eikä tämän tarkoitus ole kun kosiskella omia äänestäjiä.
|