Lähettäjä: Epäluuloinen
Päivämäärä: 7.8.25 06:51:22
Sain perintönä suuren rahasumman. Olen aina kuvitellut, että jos olisi paljon rahaa, elämä olisi kevyempää ja onnellisempaa. Mutta nyt kun se on todellisuutta, tuntuu päinvastaiselta – ahdistavalta ja yksinäiseltä.
En ole itse tehnyt työtä tämän rahan eteen, vaan sain sen menettämällä rakkaan ihmisen. Se tekee rahoista jotenkin raskaammat kantaa. En tunne itseäni "rikkaaksi" vaan lähinnä surulliseksi ja juurettomaksi. En kaipaa rahaa – kaipaan läheisyyttä. Ihmissuhteita, joissa ei tarvitse miettiä taka-ajatuksia.
Silti pelottaa puhua tästä kellekään. Aina on riski, että joku kadehtii tai alkaa nähdä vain lompakon. Ja jos joskus kohtaan uuden tärkeän ihmisen, mistä voin tietää, onko hän kiinnostunut minusta oikeasti – vai siitä mitä mulla on?
En oikeastaan tiedä mitä tällä kirjoituksella haen. Ehkä vain sen, että joku ymmärtäisi. Että voisi hetkeksi hengittää ilman pelkoa siitä, että joku käyttää hyväksi tai ajattelee musta väärin.
Onko muita, jotka ovat kokeneet jotain samanlaista? Miltä tuntuu, kun raha tuo mukanaan enemmän epäluuloa kuin turvaa?
|