Lähettäjä: Masha 
Päivämäärä:   9.8.18 23:29:43

Olen siis yhdeksäsluokkalainen tyttö, jota ahdistaa liikuntatunnit. Sinänsä niissä ei ole mitään pahaa, opettajamme on todella mukava ja suurin osa muista oppilaista on myös tosi mukavia.

Ahdistus on sellaista että haittaa hengittämistä, jolloin ns jähmetyn ja ahdistus ja pelko paniikkikohtauksesta valtaavat ajatukset eikä pysty keskittymään liikuntaan. Tämän vuoksi liikunnan numeroni on laskenut. Ja tämä ahdistus on päällä melkein koko ajan liikassa

Opettaja on tosi ymmärtäväinen tällaisten asioiden suhteen mutta kaipaan apua: miten otan asian esille ja mitä sanon? Olen ikuisesti kiitollinen jos joku osaisi auttaa.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   2.9.18 19:15:48

Sano vaikka tunnin jälkeen. Pyydät opettajaa sivummalle ja kerrot asian hänelle niin niinkuin tähän kirjoitit. Tsemppiä!

Lähettäjä: Nimetön 
Päivämäärä:   31.10.18 23:57:22

Kertoisin myös tunnin jälkeen. Odottaisin, että muut lähtevät ja sitten opettajan jutuille.

Lähettäjä: kuu 
Päivämäärä:   24.9.19 12:55:28

- ottaisin vanhemman mukaan juttelemaan. Kertoisin, että mielelläni liikun open johdolla ja muut oppilaat eivät ole aiheuttaneet ongelmia.

- tai menisin juttelemaan terkkarille/kuraattorille ja pyytäisin häntä järjestämään liikkaopen sinne.

Tärkeintä olisi saada aikaiseksi suunnitelma, miten päästä tilanteesta eteenpäin. Opella voi olla tähän vaikka mitä osaamista; kun saa tietää, voi auttaa.

Juttelisin esim. liikkapäivää edellisenä/jälkeisenä päivänä, liikkapäivänä keskittyisin vaan positiivisiin asioihin, itseni tsemppaukseen ja liikunnasta iloitsemiseen. Parhaimmillaan löydät tästä keinoja päästä yli tulevaisuudessa ahdistavista tilanteista, jotka liittyy johkin ihan muuhun, kuin liikuntaan.

Ahdistukseen ei kannata jäädä vellomaan, ei kannata etukäteen surkutella että kohta ahdistaa eikä ahdistusta kannata ylianalysoida yhtään. Toteaa vaan, että tilanne on tämä ja keskittyy itse toimimaan toisin ja kiinnittää itsensä muihin yksityiskohtiin ja vaikka "ulkoistaa" oman ajattelunsa!

Älä luovuta, etsi keino voimaantua!

Lähettäjä: ~ 
Päivämäärä:   25.9.19 23:19:38

moi, kiinnostaa tietää miten tässä kävi :)

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   5.12.19 11:04:19

Näytä juuri tuo kirjoittamasi viesti sellaisenaan. Opettaja kyllä osaa sitten antaa kanavat joista saat apua ja lisäksi osaa suunnitella tunteja sinulle yksilönä. Tsemppiä! Et ole ainoa jolla näitä tunteita tulee koulussa.

Lähettäjä: Fix 
Päivämäärä:   11.1.20 23:30:51

Onko teillä Wilmaa tai vastaavaa käytössä? Jos kasvotusten jännittää niin sitä kautta voi kanssa laittaa viestiä opelle :3

Lähettäjä: Reppuli 
Päivämäärä:   9.10.20 11:44:16

Hei aloittaja!
Onnittelut, tulet tod.näk. selättämään tämän tunnetilasi, sillä sulle on syntynyt sisäinen motivaatio ratkaista tilanne.
Ohjaan itse lapsia ja nuoria. Eniten heitä on helpottanut, kun ovat saaneet sanotuksi mieltä painavan asian. Se on avannut jonkun tunnelukon, ja ovat voineet keskittyä iloitsemaan tekemisestä. Tämä on taas helpottanut yleisesti henkistä vointia ja antanut heille voimaa, uskoa ja rohkeutta vaikeisiin hetkiin.
En ole mielenterveyden asiantuntija, mutta olen ollut erittäin ylpeä siitä, jos joku oppilaastani on minulle uskoutunut jostain asiastaan. Niitä on ollut aivan laidasta laitaan, sellaisia, joita en olisi ikinä saanut tietää, elleivät he itse olisi niistä kertonut. Näitä asioita ei voi arvottaa, eli sinun asiasi ei ole mitenkään vähäpätöinen tai tyhmä, vaikka olet sen kanssa jo pärjännyt pitkään.
Jos siltä tuntuu, voit ottaa vanhemman tai kuraattorin/teekkarin kautta yhteyttä, mutta voit myös jutella opelle itse. Wilma on tosiaan nykyaikainen, mutta kasoittain juttelu saattaa antaa sulle tunteen, että seuraavalle liikkatunnille on sitten luonteva mennä, kun olette jo kohdanneet toisenne livenä.
Ope saattaa pystyä auttamaan sua itse tai ehdottaa jotain tukitoimia. Niitä voi olla vaikka, että sulla on enemmän kaveri tsemppaamassa tai että katsot vaikka jonkun henkisen valmentamisen videon, teet siihen harjoituksia, yms.
Ihanaa, että toivot itsellesi liikkumisen iloa, sillä se tulee tuottamaan sulle terveyttä koko elämäsi ajan. Lisäksi sanoisin, että olet upeasti miettinyt asiaa itse ja seisot hienosti omilla jaloillasi, kun tunnistat, että ope/muut oppilaat eivät ole syyllisiä tähän. Monta kertaa voisivat ollakin, hienoa, että sulle heistä voi olla apua.
Paljon tsemppiä!