Lähettäjä: Tiina Bergbacka
Päivämäärä: 26.5.19 15:41:50
Hei, olen Jäälintallin omistaja ja yrittäjä.
Ensinnäkin, kiitokset positiivisista kommenteista teille jotka niitä annoitte.
Yleensä en käy täällä HT-netissä, koska mielestäni asioiden kommentointi nimettömänä on vähän hölmöä, sillä kuka tahansa voi kommentoida mitä tahansa vaikka ei tietäisi mistään mitään. Tämän vuoksi kommentoin itse vain omalla nimelläni, jolloin olen myös vastuussa sanomisistani.
Olen ratsastuksenohjaajan ammattini lisäksi geologi. Näin ollen ymmärrän erityisen hyvin, millaiselle pohjalle sekä maneesi, että kenttä on rakennettu. Olen itse suunnitellut sekä maneesin että kentän pohjarakenteet maneesin routaeristyksineen. Kiviä:lle tiedoksi, että maneesin alla on kantavaa moreenia eikä missään nimessä mitään "soista". Todella erikoista että ennustat täällä "vajoamista". Se, että maneesin vieressä on muiden kuin meidän omistamaa märkää aluetta, ei kerro mitään siitä, mitä maneesimme alla on. Harmi, että joku maneesimme käyttäjistä aliarvioi sekä minun ammattitaitoni geologina, että suunnittelijoiden ja rakentamisesta vastaavien henkilöiden ammattitaidon, kun arvelee meidän hoitaneen näinkin kalliin rakennuksen toteuttamisen päin honkia. Vielä enemmän harmittaa se, että tällaisia luuloja huudellaan nimettömänä julkisella foorumilla.
Kiviä:lle ja Saagalle tiedoksi, että maneesissamme on routaeristeet ja kantavan kerroksen päällä on tiivistetty kivituhka. Näin ollen routa ei nosta kiviä pintaan. Pintamateriaali on seulottua, rakeisuusanalyysillä tutkittua silttihiekkaa, joka ei sisällä isoja kiviä. Maneesin alla oleva maa-aines on myös todettu pohjatutkimuksessa routimattomaksi materiaaliksi. Koska yhdessä kohdassa on hieman routivaa ainesta, päätin kaiken varalta että teemme routakatkaisun ja laitoimme lisäksi routaeristeen kaikkien kantavien rakenteiden alle.
On mahdollista, että jos joku hevonen laukkaa vallattomasti toistuvasti esimerkiksi pääty-ympyrällä, pintakerros voisi kuopiutua pois ja tällöin myös kivituhkakerros voisi teoriassa rikkoontua ja joku kivi sieltä alta irrota, mutta näin en ole huomannut käyneen. Tämä mahdollisuus on kaikissa ratsastuskentissä ja maneeseissa joissa rakennekerrokset on tehty kiviaineksia, eikä esim asfalttipohjaa käyttämällä (asfalttipohjissa oma haasteensa pohjan liukumisen kanssa).
Tällaista pintamateriaalin "ympyrää juostessa poistumista jalkojen alta" ja pintamateriaalin seilaamista kohti seiniä voi tapahtua ihan missä vaan, meillä se tapahtuu siinä, missä ilmeisesti käyttäjät tykkäävät eniten pääty-ympyrällä juosta. Kukin voi ihan itse testata juoksemalla hiekalla puoli tuntia ympyrää täysillä. Jalkojen alta alkaa hiekka siirtyä ympyrän ulkokehälle ja maneesi kun on kyseessä, niin siellä ne hiekat on pian ovella ja seinillä..vaatii siis meiltä toistuvaa huoltoa ja lapiohommia, sekä ratsastajilta myös harkintaa että onko maneesissa pakko rällätä (ainakaan samassa kohdassa) niin että hiekka lentää seinille? Mieti eroa siinä kun raakileempi hevonen juoksee pitkänä ympyrää vs. kouluhevonen laukkaa koottuna pääty-ympyrää. Kumman jalkojen alla matsku siirtyy enemmän? Tässä on yksi syy myös siihen, miksi toisissa paikoissa hiekka liikkuu ja möyhääntyy enemmän kuin toisissa paikoissa: onko kyseessä ratsastuskoulu jossa on myös vauhdikkaita rempnttiheppoja vai onko kyseessä kouluratsastajien yksityistalli?
Mistä sitten joku kivi voi tulla? No seulotuissakin materiaaleissa (puhun nyt luonnon kiviaineksista) on yleensä väkisilläkin mukana muutamia rakeisuusanalyysin ulkopuolelle jääneitä isompia kiviä. Raekooltaan itse löytämäni "isommat" kivet ovat käytännössä meillä olleet max 50mm, yleensä pienempiä. Näitäpä me sitten opettajamme ja valmentajien kanssa pois viskotaan silloin jos eteen sattuu, itse en esimerkiksi nyt toukokuussa ole mahtanut yhtään kiveä löytää.. Jos joku on joskus isoman kiven löytänyt, niin olisikohan vaikka käynyt niin, että koska meillä lanataan kenttä ja maneesi samalla lanalla, ja lana kun vedetään tuolta kaukaa kentältä maneesille niin saattaa toki ulkoa matkan varrelta joskus raahautua joku kivi lanan mukana sisään halliin, mutta enpä ole kyllä itse tällaista ongelmaa hoksannut. Toinen vaihtoehto on, että kivi ei ole ollut kivi, vaan esimerkiksi jäätynyt pissakokkare, josta kerron alempana.
Pohjan jäätyminen: PVC-hallimme ei ole millään lailla eristetty joten pitkillä pakkasjaksoilla maneesin sisälämpötila laskee valitettavasti ainakin lähes, ellei täysin yhtä alas kuin ulkolämpötila. Miten toimii tällaisessa ympäristössä hiekka, kosteus, suola ja pakkanen?
Kuivaan silttihiekkaan lisätään kosteutta jotta se ei pölisisi ja jotta se olisi kimmoisampi. Kosteutta hiekkaan saadaan myös lisäämällä hiekan sekaan suolaa, joka on hygroskooppinen aine, eli se sitoo itseensä kosteutta. Suola siis imee ilmasta pohjaan kosteutta, jolloin pohja pysyy paremmin kosteana ja kimmoisana. Suola myöskin sitoo itseensä sitä vettä, jota pohjaan tarvittaessa lisätään. Suola myöskin estää pohjaa jäätymästä, mutta vain -20 asteeseen asti (ja tämä nyt on pudasta kemiaa, jota en ala tässä enempää avaamaan). Kun ilma -> pohja on tuota kylmempi, hiekassa oleva vesi ja suola jäätyy. Mitä enemmän suolaa pohjassa on, sitä enemmän se sitoo myös vettä pohjaan (eli tämän vuoksi suolan yletön lisääminen ei sulata pohjaa, vaan saattaa päinvastoin aiheuttaa kovalla pakaksella enemmän jäätymistä, ja lauhalla puolestaan pohjan kostumista liikaa. Joissain tapauksissa liika suola on aiheuttanut pohjan liukkautta keväällä, kun liika suola imee itseensä liikaa vettä, sekä myös pohjan kovettumista kuivana). Eli mitä enemmän pohjassa on vettä, sitä enemmän se jäätyy. Suomeksi sanottuna: Lauhemmalla kuin -20 asteessa suola kykenee pitämään pohjassa olevan kosteuden sulana, mutta kovemmalla pakkasella suola, kera sisältämänsä veden yksinkertaisesti jäätyy. Sama asia tapahtuu myös pissalänteille maneesissa. Mikäli heppa pissaa, eikä sitä kohtaa pakkasella hajoteta, se jäätyy kovaksi köntiksi = irrotessaan jäätyneenä on kuin kivi, ja tätä voi joku todella erehtyä luulemaan kiveksi.
Täytyy myös huomioida, että kerran jäätyneen pissaklöntin sulaminen ei tapahdu hetkessä vaikka lämpötila hieman nousisikin kovan pakkasjakson jälkeen vaikkapa -15 asteeseen. Jäätyneen pissaläntin suolapitoisuus on laimentunut koska pissan osuus hiekassa on liian suuri suolapitoisuuteen nähden <- suolapitoisuus laimenee liikaa sulattaakseen koko klöntin).
Sillä on hyvin suuri merkitys jäätymiseen, mitä ainesta pohjamateriaali on, ja kuinka eristävää materiaalia halli on. Karkeampi hiekka ei esimerkiksi tarvitse sulana pysyäkseen läheskään niin paljoa suolaa (joskus ei ollenkaan), kuin hienompaa jaetta sisältävä siltti. Karkeammassa hiekassa vaan on taas omat huonot puolensa. Maneesimme ja kenttämme pinta-aines on mielestäni (ja kuuluu olevan monen valmentajan ja muidenkin yrittäjien melestä kun minulle soitellaan että mistä tätä ainesta voisi ostaa) oikein hyvä, joten olen oikein tyytyväinen sekä kentän että maneesin pohjiin. Tiedostan (ja huolehdin, että jatkossa kaikki maneesin käyttäjätkin tiedostavat), että pohja saattaa kovettua kovalla pakkasella, mutta kait tuota voi ne kovimmat pakkaspäivät ottaa järjen käteen ja ottaa treeninkin kannalta kevyemmin.
Ex:lle ja hänen kommenttinsa lukeneille tiedoksi, että tarhojemme pohjat ovat oikein hyvässä kunnossa. Voit tulla katsomaan, sekä halutessasi vaikka mittaamaan tarhojen kokoja mikäli ne kiinnostavat. Kyllä, meillä on pienet hiekkatarhat mutta eipä tälle tontille isompia mahdu. Meillähän toki käy vuosittain tallitarkastaja ja eipä ole tarhojen koosta tai pohjien kunnosta moitteita tullut.
Meillä ei ole, eikä ole tulossa tarjolle tallipaikkoja, keskitymme ratsastuskoulutoimintaan joten emme ota enempää vuokralaisia vaikka paikkoja vapautuisikin.
Tänne en tule tämän asian tiimoilta palaamaan, sillä mielestäni ht-netissä käytetty aika on yhtä hyödyllistä kuin vessanpöntöstä alas vedetty aika eli täyttä ajanhukkaa, ja täältä saatu tieto on vain nimettömien kertomaa arvailua.
Toivoisin, että jokainen, joka kokee vielä tarpeelliseksi ihmetellä yritykseemme ja talliimme liittyviä asioita, soittaisi suoraan minulle 040-7347639, kerron oikein mielelläni lisää. Ei kannata tuhlata aikaa täällä epäasiantuntijoiden tietotoimistossa kyselemässä turhaan ihmisiltä jotka tietävät yritykseni asiat ihan varmasti huomattavasti huonommin kuin minä.
ystävällisesti, Tiina Bergbacka
|