Lähettäjä: tallinpitäjä #3
Päivämäärä: 20.12.17 19:00:53
Heh, mulla on 15 vuoden kokemus tallinpidosta, ja sitä ennen 10 vuoden kokemus omasta hevosesta. Oon kokenut tän tallinpidon koko elinkaaren, ja nyt jo pystyn hymyssä suin miettimään aikoja taaksepäin.
Tiivistetysti. Ollessani itse tuore hevosenomista olin varmaan tallinomistajan kauhu, kyselin (jonkinverran), vähän hysterisoinkin (silloin alkoi vasta tulla säilöheinä yms ja sitä pidettiin aluksi hevosille sopimattomana) . vaihdoin tallia ton 10 vuoden aikana kolmesti ja ihmettelin miksi tallinpitäjät olivat kaikki hieman joustamattomia, ehdottomia ja kärttyisiä. Ihmettelin miksi homeista säilöheinää syötetään eikä koko paalia hävitetä kuten ht.netistä luin, ihmettelin miksi kenttää ei kuivalla kelillä kastella ja miksi mun jännevaivaiselle hevoselle tarjottiin joko samaa yhteislaidunta muiden kanssa tai sitten tarhassa seisottamista eikä voitu aidata sille omaa aitausta laitumeen...
Nooh, perustin sitten oman tallin. Aluksi mulla oli ideaali ajatus olla niin hyvä tallinomistaja kuin mahdollista, kuunnella asiakkaita ja toteuttaa lähestulkoon kaikkien toiveet. Metsään meni. Uutena tallinomistajana sain ensinnäkin alueen kiertolaiset (eli ne, jotka eivät olleet tyytyväisiä missään) talliini. Näille ei tietenkään mikään kelvannut. Pahimmat tapaukset vaihtoivat mielipidettä päivästä toiseen. Tänään piti olla vapaa ruokinta, kahden viikon (ja jonkun gurun käynnin jälkeen) hevonen piti ehdottomasti laihduttaa eli yhtäkkiä pitikin heinät punnita ja annostella seitsemästi päivässä. Toisen mielestä hänen hevosensa piti ruokkia ennen ratsastusta (minun toimestani eli lähetti aina tekstarin milloin mikäkin valmennus alkaa) ja toisen piti tietää ruokinta-ajat minuutintarkasti ettei hän vaan tulisi ratsastamaan kesken ruokinnan. Hevostalli.netistä lukivat, että juomaveden pitää olla 12 asteista ja sitä pitää olla tarjolla ympäri vuorokauden, heinän sokeri meinasi tappaa eräänkin asiakkaan hevosen, koska heinässä oli sokeria 152 g/kg suosituksen ollessa alle 150g/kilo (huom, hevonen ei ollut ex-kaviokuumeinen eikä edes poni)
Muutaman vuoden jaksoin ja sitten olin ihan valmista kauraa. Raadoin pitkää päivää enkä saanut palkkaa. Kuuntelin milloin mitäkin märinöitä, yritin miellyttää kaikkia ja puutuin aivan liikaa akkojen tappeluihin. Oli tehtävä muutoksia. Muutama hankala oli lähtenyt omaehtoisesti ja pari irtisanoin. Aloitin puhtaalta pöydältä. Vielä tällöinkin olin varmaan ihannetallinpitäjä sen suhteen että hyvin paljon kuuntelin asiakkaiden toiveita ja yritin toteuttaa minkä pystyin- ihan kaikkeen en kuitenkaan enää suostunut ja tietyt rajat olin asettanut. Tässäkin vaiheessa tein työtä suurella sydämellä. Minua vilpittömästi kiinnosti jokaisen hevosen hyvinvointi. Joitakin asiakkaita neuvoin varmaan liikaa heidän mielestään. Otin hyvin helposti puheeksi jos joku hevonen oli liian lihava, huonossa karvassa, könkkäsi, oli vaikea käsitellä eli liian energinen yms. Toiset olivat varmaan tyytyväisiä, monia tyylini ärsytti. Toiset eivät yksinkertaisesti halunneet neuvojani ottaa vastaan, vaikka varmaankin niitä minulla jo liki 15 vuoden jälkeen enemmän kuin näillä tuoreella hevosenomistajalla. Huonoilla keleillä puin sadevaatteita ylle viiden aikaan iltapäivällä ettei hevosten tarvitsisi seistä koko päivää räntäsateessa. TOisilta sain kiitosta, toisilta märinää, kun he kuitenkin maksoivat kokopäivätarhauksesta...
Noniin, arvatkaapa mikä tilanne on nyt 15 vuoden jälkeen. Hoidan hevoset edelleen täysin sovitusti. Sopikuksessa on tarkkaan määritelty tallin tavat ja nitä vuokraan kuuluu. Osaan esittää tallipaikkan kyselijöille oikeat kysymykset, joilla tiedän välttää vaikeita asiakkaita. Eli suoritan aikamoista valintaa tallipaikan hakijoissa. Kuuntelen murheet ja otan osaa, mutta en puutu oikeastaan mihinkään. Totta puhuen en jaksa välittää mitä asiakkaiden hevoset syövät, ovatko ne ylilihavia, huonossa karvassa, miten ne kengitetään ja miten niitä liikutetaan. Jos jonkun hevonen könkkää katson mieluummin muualle kuin alan vääntää (ellei nyt siis ole ihan merkittävästä ontumasta kyse)
Yleensä pyrin tekemään hommat (kentän huollon, tarhojen siivouksen, aitausten korjaamiset) niihin aikoihin, kun tallilla ei ole enää ketään paikalla. Pääsen helpommalla :-)
Jos asiakkaat esittävät ehdotuksia kuuntelen kyllä, mutta harvoin mihinkään enää lähden. Kaikki on jo koettu, nähty ja hyväksi tai huonoksi todettu :-)
Ehkä olen nyt juuri se joustamaton, kyyninen ja kärttyisä tallinpitäjä jota itse 20 vuotta sitten kauhistelin
Tällä hetkellä ja tällä tyylillä tallillani on kuitenkin pienempi vaihtuvuus kun alkuvuosina. Joitakin saattaa piittaamattomuuteni ärsyttää, itseäni hymyilyttää, kun laitan tallin oven illalla säppiin ja omistajat jäävät ihmettelemään että mitäköhän loimia huomenna pitäisi laittaa karsinan oveen valmiiksi, kun siellä on luvattu räntää ja hevoset seisovat kokopäivätarhauksessa aamusta iltaan...
|