|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 5.8.20 11:42:02
Myyttinen ruotsalainen sotasankari oli Beowulf, muinaisen englantilaisen eepoksen päähahmo. Beowulf oli taustaltaan "geaatti" eli otaksuttavasti götalainen. Tutkijat ovat kiistelleet siitä, paljonko Beowulf-eepokseen sisältyy historiallisten tositapahtumien muistoja. Todellisten ruotsalaisten sotasankareiden nimiä tunnetaan viikinkiajan riimukirjoituksista ja islantilaisista saagoista.
Ruotsin keskiaikaisiin sotasankareihin voidaan lukea muun muassa Birger-jaarli, joka lopetti sisällissotien kauden ja liitti Suomen pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi 1200-luvun puolivälissä. Ruotsin marski Torgils Knuutinpoika valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan vuonna 1293. Kalmarin unionin aikana, 1430-luvulla, kansallissankariksi korotettu Engelbrekt Engelbrektinpoika johti tanskalaisten voutien vastaista kapinaa.
Kustaa Vaasan johtama kapinaliike teki 1520-luvun alussa lopun Kalmarin unionista. Tanskaa ja Venäjää vastaan käydyissä sodissa sankarin mainetta saavutti muun muassa amiraali Klaus Horn.
Ruotsi kohosi sotilaallisten menestysten kautta eurooppalaiseksi suurvallaksi. Kuningas Kustaa II Aadolf uudisti perusteellisesti Ruotsin armeijan saavuttaen murskavoittoja ensin Puolaa ja myöhemmin, kolmikymmenvuotisessa sodassa, Saksan keisarillisia vastaan. Kuningas kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632 johtaessaan henkilökohtaisesti ratsuväenhyökkäystä. Muita kolmikymmenvuotisen sodan ruotsalaisia sankareita olivat marsalkka Johan Banér, kenraali Lennart Torstensson ja hakkapeliittakomentaja Torsten Stålhandske. Rivimiesten nimiä historia on harvoin ikuistanut.
Myöhemmissä suurvaltakauden sodissa muun muassa kuninkaat Kaarle X Kustaa ja Kaarle XI hankkivat sotapäällikön mainetta. Kaarle XII on Ruotsin historiassa kiistelty hahmo: soturikuningas, jonka hurjapäiset sotaretket johtivat tappioon ja suurvalta-aseman romahdukseen. Ruotsalaisten merisankareiden joukkoon lukeutui kaapparipäällikkö Lars Gathenhielm suuressa Pohjan sodassa.
Vapauden ajan sodissa Ruotsin armeija ei suoriutunut kovin hyvin, joskin Jakob Magnus Sprengtporten ylti rintamaupseerina näyttäviin saavutuksiin Pommerin sodassa 1750-luvulla. Kustaa III:n sodassa (1788–1790) sankareihin lukeutuivat muun muassa saaristolaivasto, joka saavutti Ruotsinsalmen merivoiton Carl Olof Cronstedtin komennossa, sekä Savon jääkärit, jotka voittivat Porrassalmella ja Parkumäellä.
Suomen sodan (1808–1809) todelliset ja fiktiiviset sankarit muistetaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin paljolti Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoista. Sodassa kunnostautuneita komentajia olivat muun muassa von Döbeln, eversti Sandels ja kenraali Adlercreutz, unohtamatta "kaikista urhoollisimmaksi" kutsuttua kapteeni Dunckeria. Suomen sodan jälkeen Ruotsin armeija osallistui vielä sotaan Napoleonia vastaan ja Tanskan lyömiseen vuonna 1812 sekä Norjan miehitykseen vuonna 1814.
Ruotsin eläessä rauhassa ruotsalaisia on lähtenyt vapaaehtoisina muiden maiden sotiin, välillä "suurinkin" joukoin. Esimerkkejä tästä ovat Tanskan sodat Preussia vastaan 1840- ja 1860-luvuilla, Suomen sisällissota 1918, Suomen talvisota 1939–1940 ja jatkosota 1941–1944. Toisen maailmansodan jälkeen ruotsalaisia on kunnostautunut varsinkin YK:n rauhanturvaamisoperaatioissa.
|