Lähettäjä: DF
Päivämäärä: 19.10.18 10:02:16
Kyllä niitä kevytmateriaalista tehtyjä kärryjä vielä näkee. Hinta on muodostunut niissä ongelmaksi, jotkut ovat myös pelotelleet niiden kestävyydestä vanhempana (kuluvathan ne toki metallirunkoisetkin). Jenkkikärryjen osalta on varmaan haettu järeällä rungolla vääntöjäykkyyttä ja painavat pyörät toimivat vauhtipyörän tavoin vauhdin tasaisuutta ylläpitävänä tekijänä. Raskaalla radalla paino eikä vauhtipörä -ominaisuus vaikuta samalla tavalla. Joillekkin hevosille nässäkin olosuhteissa voi jenkkikärryistä olla hyötyä vipuvaikutuksen (pyörän laakeripesän paikka ja istuimen sijoittaminen mahdollisimman taakse). Jenkkikärryt auttavat myös ulkoratoja kirivän hevosen loppukaarretta, jos radan mutka on voimakkaasti kallistettu ja päästään loppusuoralle hieman alamäkeen (pidentynyt juoksumatka tosin syö tämän edun). Itse uskon kevyisiin kärryihin ja kuskeihin erityisesti pienillä ja nopeisiin rytminvaihdoksiin kykenevillä hevosilla. Tosin nämä pärjäävät harvoin pehmeällä radalla, joten näillä pyritään kilpailemaan enemmän hyvissä olosuhteissa. Kun rata ei ole upottava pääsevät jenkkikärryjenkin käyttäjät optimiolosuhteisiinsa, joten eroa hyvällä radalla on vaikea havaita. Tasaisella alustalla ajettaessa uskon lisäpainon lisäävän aina vetovastusta. Jenkkikärryt voivat auttaa jonkin verran balanssin saavuttamisessa, kun etupäätä kevennetään (tämä voi myös auttaa joidenkin etujalan vammojen jälkeen radalle palaavia hevosia).
Tasaisella matkavauhdilla painon merkitys on vähäisempi, useat kiihdytykset ja erityisesti nopea vauhdin lisäys näkyvät selkeästi painavampaa massaa vedettäessä. Tämä näkyy myös hevoskoppia vedettäessä, vauhdin muutokset lisäävät polttoaineen kulutusta rajusti, mutta tasaisella matkavauhdilla kulutusero on melko pieni. Hevosten massa pienentää hieman hevoskopin ilmanvastusta, kun paino laskee jousitusta alemmaksi (mikä on kulutuseroa tasaava tekijä). Olen joskus kuljettanut kahta suomenhevostammaa hevoskopissa ja mielestäni ero esim. kahden 1 vuotisen varsan vetämiseen on merkittävä. Siirsin myös aikoinaan traktoria (ford 2000) nelivetoisella pick-up- autolla muutamia satoja kilometrejä. Auton normaali keskikulutus ilman perävaunua oli noin 8 litraa. Traktorin siirrossa keskikulutukseksi saatiin reilusti yli 20 litraa, vaikka vauhti oli selkeästi normaalia hiljaisempaa. Osa lisäkulutuksesta tuli toki perävaunun vierintävastuksesta ja traktorin aiheuttamasta rättikopin ilmanvastuksesta, mutta uskon vedettävän massan vaikuttaneen suurimmalta osalta lisääntyneeseen kulutukseen. Joka epäilee näitä asioita voi laittaa selkärepun selkään ja toisen etupuolelle, molempiin vaikka kivennäissäkin. Näin ajetaan normaali hiitti ja verrataan tuntumaa vastaavaan hiittiin ilman lisäpainotusta. Jos hiitti ajetaan viimeinen kaksisataa vapaavauhtisena ja kelloa apuna käyttäen uskon että tästä tuskin saadaan kiistaa aikaiseksi.
Oletan että säästeliäällä ajotavalla (sisärata, tasainen matkavauhti ja mahdollisimman vähän välikiihdytyksiä) raskaampi kuski voi kompensoida painon aiheuttamaa lisäenergian tarvetta. Mutta kevyempi kuski vastaavalla taktiikalla saa usein ajettua vielä enemmän rahaa sisään.
Hyvä esimerkki kevyestä järkeviä ajotapoja käyttävästä kuskista on Santtu Raitala. Tässä erilaisista ongelmista kärsineen pienikokoisen kasvattimme juoksuvideo Santtu kevyillä rattailla, rataolosuhteet kevyet. Rhttps://veikkausmedia.fi/?video=20160821_28_101
|