Lähettäjä: .
Päivämäärä: 23.11.24 16:59:22
Tämä juttu, miten puhutaan että onko liiton jäsen vai ei, paljastaa mun mielestä kiinnostavan asian ratsastajista: me halutaan olla LIITON jäseniä.
Ja joo, osa huomauttaa nyt että oikeesti me ollaan tai ei olla seuran jäseniä. Yleinen puhetapa kuitenkin kertoo, että ratsastajat identifioituu liittoon jopa enemmän kuin omaan seuraan. Ja tähän mun mielestä liiton pitäisi tarttua! Ratsastajat kaipaa liitolta yhteisöllisyyttä - ja ties mitä - ei niinkään seuralta.
Tässä ratsastajat eroaa ainakin muista lajeista joita mun lähipiirissä harrastetaan. Niissä tärkeä on seura tai joukkue, eikä jostain lajiliitosta välitetä pätkääkään. Tämähän on ihan toisin meillä: vaikka me parjataan kuinka liittoa, niin tämä parjaus paljastaa, miten tärkeä se on meille. Eli SRL:lla on ratkaisu omaan ahdinkoonsa kädessään: kuunnella ratsastajia.
Ja ratsastuksen tilanne on muutenkin hyvin erilainen kuin monen muun lajin, koska monet "jäsenistä" ja liittoa parjaavista "ei-jäsenistä" on aikuisharrastajia. Jäsenkatoon pitäisi suhtautua sen takia ihan eri tavalla kuin nyt, että nyökytellään että lasten ikäluokat pienenee ja lapset ei sitoudu harrastustoimintaan samalla lailla kuin ennen. Aikuiset kyllä sitoutuu, kun homma hoidetaan oikein.
|