Lähettäjä: Meri 
Päivämäärä:   26.9.24 21:18:08

Minkälaisia kokemuksia teillä on vaikeasti kuljetettavista hevosista tai kuljetuksessa tapahtuneista onnettomuuksista? Mitä tapahtui ja miten toimitte tilanteessa? Jäikö hevoselle vammoja, kammoja tai jotain vielä kamalampaa?
Vinkkejä miten tällainen hevonen saadaan siirrettyä paikasta a paikkaan b hengissä? :D

Lähettäjä: Liisa 
Päivämäärä:   26.9.24 21:28:17

Domolla rauhoitus, sitten ajetaan etana vauhtia paikasta a paikkaan b. Ennakoitava tosi hyvin jarrutukset ja kiihdytykset - tosi hitaasti, käännökset ja ympyrät 5 km tunnissa.

Meillä rauhoitettu emätamma kun varsa 3 kk piti kuskata klinikalle. Tammalla laitakauhu ja vetopaniikki. Emätamma suostuu matkustamaaan 1,5 hepan traikussa eli vähän oli haasteta. Hengissä selvittiin monet reissut - mutta ei hetkeäkään saanut ajossa herpaantua ja unohtaa ajotapaa.

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   26.9.24 21:34:51

Meillä oli laitakammoinen joka oli kuskattava rekalla. Rekka liukui jäämäkeä alas. Hyvät suojaimet pelasti kolhuilta. Meni rekkaan vielä uudestaan muttei edelleenkään traikkuun. Toinen kyydissä ollut ei myöskään saanut traumoja. Laitakammoinen alkoi kulkemaan helpommin vasta varsan synnyttyä. Sitten ei ollut enää mitään ongelmaa traikkujenkaan kanssa.

Rajuistakin onnettomuuksista on monet hepat toipuneet takaisin normaaleiksi.

Suosittelen 2 hepan traikkua ilman väliseinää harjoitteluun. Sillä olen itse tuon hepan jälkeen harjoitellut monien kanssa. Sitten väliseinä leveällä tai 1,5hepan traikkuun.

Lähettäjä: Onnettomuus 
Päivämäärä:   26.9.24 23:14:49

Yksi varsa matkalla varsapihattoon, ekaa kertaa reissussa ilman emää, jalka poikki ja lopetettiin. Emän kanssa kuljetettiin muutamia kertoja ennen tätä.

Ei ollut oma, mutta sen jälkeen olen varsat kuljettanut vain rauhoitettuna tai kaverin kanssa..

Lähettäjä: Pilkkumi 
Päivämäärä:   27.9.24 07:09:23

Olin mukana, kun samassa traikussa kuljetettiin tammaa ja ruunaa. Saman tallin hevosia, mutta tarhasivat erikseen eivätkä olleet karsinanaapureitakaan. Molemmilla kunnolliset kuljetussuojat ja narut niin lyhyellä, etteivät yltäneet puremaan toisiaan.

Silti tamma sai matkalla jonkun hepulin ruunasta ja koppi rupesi heilumaan. Tamma onnistui polkemaan kuljetussuojansa melkein irti ja vetämään hokeilla takasääriin syvät haavat, joita paranneltiin pitkään. Tamma matkusti jatkossakin ongelmitta - yksin - mutta ruuna sai varmaan traumoja, kun ei tahtonut jatkossa enää lastautua niin hyvin. Pelottaahan se, kun olet potkivan ja mylvivän muijan kanssa pienessä tilassa ja pakoon ei pääse. :P

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   27.9.24 07:21:15

poni tuli perse edellä sivuovesta ulos, jäi roikkumaan naruihin kopin alle. Puukolla naru poikki ja läheiset työmiehet tuli nostamaan koppia ja vetämään ponin pois alta. Matka jatkui läheiselle raviradalle missä eläinlääkäri tutki ponin ja matka jatkui rauhoitettuna. Omistajalle ikuiset traumat, ponille ei mitään.

Lähettäjä: Oho! 
Päivämäärä:   27.9.24 07:31:19

Oltiin menossa Ypäjälle ohjaajatutkinnon lähijaksoon. Mun nuori suokki mukana trailerissa. Tiellä oli mustaa jäätä. Koko yhdistelmä lähti heittelemään ja traileri ajautui vetoauton vierelle tempaisten vetoautonkin mukanaan. Traikku onneksi irtosi ilmalennossa ja meni nokalleen ojaan. Me mentiin kerran katon kautta ympäri ja sitten oltiinkin keskellä peltoa ylösalaisin olevassa autossa. Takana ajanut sai revittyä meidät ulos sieltä. Poliisit oli jo soitettu, koska ajateltiin, että hevonen ei kyllä selvinnyt. Kohta mut haettiin paloautosta, joka myöskin oli saapunut paikalle, että me ei saada sitä sun hevosta traileriin. Hevonen lähti Ypäjän eläinsairaalaan ja me miehen kanssa Loimaan terveyskeskukseen.

Kaikki selvittiin hengissä ja yhtenä kappaleena vaikka sekä auto että koppi meni lunastukseen. Oli enkeleitä matkassa. Vakuutustarkastajakin oli sanonut, että tästä ei voinut jäädä kyllä kukaan henkiin. Mutta koko hevosen loppuelämän oli vaikeuksia lastatessa. Piti peittää silmät, että meni koppiin, mutta meni kuitenkin.

Lähettäjä: kokemus 
Päivämäärä:   27.9.24 08:12:12

Hevosella oli lastautusmisongelmia ja rauhaton matkustaessa. Pikku hiljaa siedättämällä ja harjoittelemalla saatiin tilannetta paremmaksi niin että suostui lastautumaan ja matkustamaan ilman rauhoitteita "pakolliset" matkat. Kisoissa ei käydä joten säännöllisesti ei tarvitse kuljettaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.9.24 09:14:05

Tuli tuosta rauhoittamisesta mieleen, vaikkei mitään vahinkoa käynytkään: Oli pakko käydä huonosti lastautuvan tamman kanssa klinikalla. Meni traileriin juoksemalla, jos toinen meni edellä ja tätä taktiikkaa käytettiin tälläkin kertaa kotoa lähtiessä. Kaveri vaan ulos, kun tamma oli kyydissä. Tämä kuitenkin matkusti kuin unelma, siinä ei ongelmaa.
Klinikalta lähdettäessä ei ollutkaan sitä "etukaveria", niin ei kirveelläkään kyytiin. Puolen tunnin päästä elli huomasi tilanteen ja tuli tuikkaamaan rauhoittavaa, mistä seuraus oli että tamman jalat oli entistäkin tiukemmin maassa paikoillaan. Tuli laittamaan vielä lisääkin, koska näin ne luupäätkin menee kyytiin, no ei mennyt. Kun epätoivo oli suurimmillaan, peitin tamman silmät ja pyöräytin paikoillaan ympyrän ja käveli suoraan kyytiin.
Tamma oli jo vanhahko meille tullessaan ja ongelma oli tiedossa. Ei sitten myöhemmin enää yritetty mitään vepsä juttuja, vaan huppu suoraan päähän, jos ei etuhevosta ollut käytettävissä. Näin säästyi aikaa, eikä kukaan stressaantunut.

Lähettäjä: wqlili 
Päivämäärä:   27.9.24 11:22:22

Paljon kokemusta ensimmäisen hevosen kanssa.
Sitä ei voinut kuljettaa etuperin eikä varsinkaan trailerissa. Sain sen yksin lastattua mihin vaan mutta jos trailerista laittoi luukut kiinni, alkoi sekoilemaan niin että oli kaataa koko kopin.

Sivuttain hevosautossa oli sellaista joko/tai mutta näin päästiin käymään kisoissa kesäisin paljonkin. Kerran jouduin sen ottamaan maantien varressa ulos ja taluttamaan kotiin (5km onneksi) kun ilman mitään tiettävää syytä aloitti riehumisen kotimatkalla (pukitti, keuli ja repi itsensä ja väliseinät irti).

Takaperin kulki aivan hissukseen – oli sitten koppi (Equitrek) tai isompi auto. Eli kuljettimen koolla ei ollut mitään väliä, sillä ei ollut väliä oliko matkustuspaikka normaali vai levennetty jne. Ainoa mikä vaikutti oli se miten päin matkusti.

Tämä kävi Vepsälläkin seuraavalla omistajalla mutta loppuun asti oli turvallisinta kuskailla hyväksi havaitusti takaperin.