|
Lähettäjä: --
Päivämäärä: 26.9.24 17:15:57
Puolisoni lapsi 10v. on käynyt pari vuotta ratsastamassa. Kyse on lapsen äidin kaverin tallista. Ei ole varsinainen ratsastuskoulu, vaan harrastetalli, jossa on muutamia pitäjän omia hevosia ja joitain yksäreitä. Hänellä on muutama poni, joilla pitää jonkin verran ratsastustunteja lapsille. Ratsastustunnit on halpoja, saa varmaan kaverialennusta. Mieheni ja hänen exänsä eivät itse ole millään tavoin hevosihmisiä.
Itse olen koko ikäni ratsastanut. Tällä hetkellä käyn vain rastastuskoulussa, mutta on ollut omakin hevonen aikoinaan.
Olen satunnaisesti ollut miehen ja lapsen kanssa tallilla mukana ja olen vähän kauhistunut menosta. Hevosten hoitamista ei varsinaisesti opeteta mitenkään. Ponit laitetaan vaan käytävälle johonkin kiinni ja sitten vähän pyyhkästään harjalla ja heitetään satulat jotenkin päin päälle. Vanhemmat toimii itse avustajina, mutta kun vanhemmat ei ole hevosihmisiä, voi kuvitella lopputuloksen.
Tallinpitäjä itse pyörii kyllä lähistöllä ja käy sitten korjailemassa varusteita oikein päin, jos ehtii.
Olin ekan kerran tallilla mukana, kun lapsi oli ratsastanut noin vuoden. Näin niin monta alkeistason virhettä, etten jokaista voi edes listata. Mutta puutuin mm seuraaviin tilanteisiin: lapsi muiden lasten kanssa lähti juoksemaan täysillä pitkin tallin käytävää ja ovesta ulos katsomatta yhtään tuleeko joku vastaan, ponille oltiin laittamassa varusteita vaikka se oli vielä aivan kurainen, poni meinataan sitoa kuolaimista kiinni, lapsi ratsastaa ilman hanskoja, pitkät hiukset auki ja takki lepattaen. Miestäni opetin pitämään narua kietomatta sitä kätensä ympärille. Tilanne oli aivan kuin jostain "älä toimi näin tallilla" -ohjeesta. Ja tosiaan vuoden he olivat jo tuolla käyneet.
Ratsastaessakaan ei varsinaista opetusta ole, vaan rastastajat haahuilee kentällä miten sattuu ja rohkeimmat saa sitten kokeilla välillä ravia ja jopa laukkaa. Tallinpitäjä välillä korjailee jotain pahimpia virheitä tai antaa jotain vinkkejä, mutta varsinaisesti aktiivisesti ei opeteta. Lapsi ei vielä vuoden ratsastuksen jälkeen uskaltanut laukata, nykyään parin vuoden jälkeen laukkaa pieniä pätkiä jos saa ponin ajettua laukkaan.
Onneksi ponit on kaikin puolin kilttejä, joten vaaratilanteita ei käsittääkseni ole syntynyt. Mutta kaikki riskit kyllä siihen on.
Eniten minua inhottaa se, että lapsille ei opetea hyvää hevosten pitoa. Sitä, että oikeasti kunnioitettaisiin hevosta eläimenä hoitamalla sitä hyvin ennen ja jälkeen ratsastuksen.
Idea tähän topaan lähti siitä, kun viimeksi rastastuksen jälkeen lapsi kulki ympäri asuntoa läiskytellen raippaa ja kertoi kuinka oli antanut kovaa raippaa ponille jotta se lähti laukkaamaan ja lapsi oli niin ylpeä kun oli uskaltanut käskyttää ponia. Eihän tuo lapsen raipan käyttö tässä vaiheessa nyt oikeasti isoa kipua ponille aiheuta, kun raippakin on niin lyhyt enkä muutenkaan siis vastusta raipan käyttöä apuna, mutta en pidä siitä, että lapsi oppii ajatusmaailman, jossa raipan käytöllä ylpeillään.
Olen miehelleni huolistani puhunut ja hän kyllä näkee osan ongelmista ja on alkanutkin puuttua osaan ongelmista, lapsi ei enää kai juokse tallilla (vaikka muut lapset juoksisi), varusteet on asialliset ja mies osaa huolehtia että poni harjataan kunnolla.
Olen puhunut siitä, että lapsen voisi laittaa läheiselle ratsastuskoululle, jossa minäkin käyn, ihan oikealle alkeiskurssilla, jossa oikeasti opetetaan hoitoa ja ratsastusta, mutta se totta kai maksaa. Exä on tuon harrastuspaikan valinnut ja hänen valintoihinsa puuttuminen on kuin tökkisi karhua tikulla silmään. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun ex on uhannut muuttaa lapsen kanssa muualle (hän on lähivanhempi) tai vähintäänkin hän manipuloi lasta kertomalla kuinka isä ei välitä. Tilanne on nyt ollut pitkään tasainen, joten mies ei millään haluaisi ottaa mitään riskejä riitaan, exä on suuttunut paljon pienemmistäkin asioista... Yksinään mies taas ei pysty maksamaan ratsastusta toisessa paikassa eikä mies rehellisesti sanottuna ihan näe ongelmaa, kun ei ole mitenkään hevosihminen.
Ajattelin, että jos nyt aloittaisi sillä, että voisin yrittää itse opettaa lapselle parempaa suhtautumista hevosiin. Kenties esimerkiksi jonkin kirjan kautta tai jos olisi vaikka joku tv-sarja tai youtube-videosarja tms.
Nyt kysynkin vinkkejä, mikä voisi olla hyvä kirja tai muu materiaali, mitä lapsen kanssa voisi katsella ja kenties sitten myös sen pohjalta jutella hevosista?
Tai onko muita vinkkejä, miten voisin yrittää ujuttaa lapselle oppia hevosista? Minun ratsastus on yleensä niin myöhään, ettei lapsi voi kovin usein tulla mukaan (aikuiten ryhmät on niitä illan vikoja) ja itse taas en kovin usein ehdi mukaan lapsen ratsastusta katsomaan. Sehän olisi muuten paras tilaisuus opettaa asiaa.
|