Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.11.22 18:41:27

Miten on?

Lähettäjä: Bb 
Päivämäärä:   29.11.22 18:43:25

Tietysti

Lähettäjä: Moneypenny 
Päivämäärä:   29.11.22 18:53:18

Omaani rakastan, muista pidän - toisista enemmän ja toisista vähemmän.

Vähän kuin lapsista, kai?

Lähettäjä: juu 
Päivämäärä:   29.11.22 18:54:47

En. Pidän eläimistä mutta en inhimillistä niitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.11.22 19:23:21

Hmm, yleisesti en rakasta enkä edes pidä kovin monista hevosista tai hevosroduista ylipäätään, esim. suokit, shettikset, tinkerit, lämppärit, ynnä muut vastaavat eivät ole ollenkaan suosikkejani, enkä niitä ikinä ostaisi.
Omastani tykkään kyllä ylitse muiden :)

Lähettäjä: Pää 
Päivämäärä:   29.11.22 19:35:10

Rakastan ja suhtaudun niihin intohimoisesti, vaikka en enää paijaa niitä ja pidä heppavihkoa kuten pienenä heppatyttönä. Mutta kyllä hevosissa vaan on jotain aivan erityistä.

Lähettäjä: Noh 
Päivämäärä:   29.11.22 19:35:31

Rakkaudesta lajiin on ihan osuva sanonta, eihän tätä muuten jaksais

Lähettäjä: <3 
Päivämäärä:   29.11.22 19:44:53

Kyllä. Omaani rakastan yli kaiken, mutta kiinnyn helposti hevosiin ylipäätään - en ole ikinä tavannut hevosta josta en pitäisi jollain lailla. Olen myös luontoharrastaja ja kiinnostunut villieläimistä, muut kotieläimet eivät ole mitenkään minun juttuni vaikka mm. koirissa on oikein kivoja yksilöitä ja minullakin on ollut itselläkin koira. Mutta sanoisin, että olen yhtä hevoshullu nyt lähes viisikymppisenä kuin silloin kymmenvuotiaana, kun sain vihdoin aloittaa ratsastuksen.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   29.11.22 20:03:57

Kyllä niin voisi sanoa. Hevonen on vain niin upea eläin.

Lähettäjä: lel 
Päivämäärä:   29.11.22 20:04:11

Hevoset on tän koko jutun juju ja sen näkee kaikista hevosihmisistä. Suurin osa hevosihmisistä on päässyt kokemaan hevosten kanssa jotain maagista ja lopuille riittää jo pelkkä idea hevosesta. Ihan älyttömän upea eläin, joka on aina vedonnut ihmisiin.

Lähettäjä: Hevostenomistaja 
Päivämäärä:   29.11.22 20:19:36

Kyllä, rakastan hevosia koko eläinlajina ja omina persooninaan. Olen rakastanut 5vuotiaasta asti, heti kun kphtasin tuon jalon ja lempeän eläimen.

Inhimillistämisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä koska en suinkaan kykene rakastamaan kaikkia ihmisiä, ihmisessä on usein paljon pahempia ja julmempia piirteitä kuin eläimissä... jopa epäinhimillisyyttä.
Toisaalta jäätelöäkin voi "rakastaa" eikä sekääm tarkoita sen inhimillistämistä? :D

Rakkaus onkin paljon monimuotoisempi asia kuin johonkin yhteen lajiin rajattu tietty tunne.

Minun ja hevosteni suhde vaihtelee, toiset hevoset kiintyvät ihmiseen enemmän ja hakevat läheisyyttä, toiset viijtyvät mieluummin omassa rauhassaan. Rakkautta on hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on kun kerrsn on alettu yhdessä elää. Vielä 45 v harrastamisen(ja työskentelyn) jälkeen opin joka päivä lisää hevosista ja ne minusta. Se onkin minusta jutun juoni, myös hevoset oppivat ihmisensä tavat ja se tuo niille turvallisuudentunnetta, mikäli omistaja on rauhallinen ja luotettava eikä mikään turha öykkäri.

Rakastan myös muita eläimiä, niin villejä kuin kesyjä, ne ovat mahtavia. Millainen maailma olisi ilman niitä?

Lähettäjä: mau 
Päivämäärä:   29.11.22 20:58:36

Totta kai, mutta tietysti eri tavalla kuin vaikka miestäni. :D suhtaudun niihin intohimoisesti ja empaattisesti, tutumpia yksilöitä sitten rakastaa samalla lailla kuin muitakin lemmikkejä. Ja kyllä mielestäni sietäisi hevosihmisen edes jotain kiintymystä hevosiin tunteakin.

Ja allekirjoitan sen, että ovat vaan niin upeita eläimiä. Rakastan myös kissoja, ja koti ei ole koti ilman niitä, mutta hevonen on jotain aivan erityisen maagista eikä mikään eläin herätä niin vahvoja tunteita.

Lähettäjä: Mimmu 
Päivämäärä:   29.11.22 21:02:48

Hevonen on mielestäni mahtava ja mielenkiintoinen eläin. Vapaa-aika ja työ menee hevosten parissa, mutta en silti rakasta niitä.

Lähettäjä: hm 
Päivämäärä:   29.11.22 22:16:46

En. Yleisesti ottaen en rakasta mitään eläimiä enkä ihmisiä.
Pidän eläimistä ja pidän ihmisistä, mutta en suinkaan niistä jokaisesta.
Omaa hevostani voisin sanoa rakastavani ja rakkaita eläimiä minulla on ollut monta ja monta etäiseksi jäänyttä eläintä myös.
Toiset vaan on... ja toiset ei.

Lähettäjä: Juissi 
Päivämäärä:   29.11.22 22:42:45

Monia on ollut, yhtä olen rakastanut.

Lähettäjä: viiva 
Päivämäärä:   29.11.22 23:50:44

En. En ymmärrä, kuin kuinka joku voi "rakastaa" elämiä. Se on mun mielestä vaan jonkun oman puutteet projosoimista luontokappelaaseen, joka vähän välittää sun rakkaudesta, sellaista ulottuvuutta ei niillä ole.
Pidän erittäin paljon omasta hevosestani, mutta se on kuitenkin vain hevonen. Arvokas sinänsä omana itsenään ja eläeimenä, mutta en rakasta. Rakastan miestäni, lapsiani, äitiäni jne.
Joku puute tai vika on ihmisissä jotka "intohimoisesti" rakastavat eläimiä. Just fbssä joku valitti että hevonen on kuollut jo 2 vuotta sitten ja vieläkin lähes joka päivä itkettää! Oikeesti, kyllä terapian tarpeessa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.11.22 07:52:20

Omaani rakastan, se on elämäni hevonen. Muista pidän ja olen välittänyt suuresti. Mutta omaa katsoessaan sitä pakahtuu rakkaudesta. Sama oli elämäni koiran kanssa.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   30.11.22 08:22:38

Rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin. Miten eläimeen kiintyminen voisi olla millään tavalla väärin, varsinkin kun eläin voi vallan hyvin osoittaa sitä samaa kiintymystä ihmistä kohtaan? Ketä saa kaivata kuoleman jälkeen ja ketä ei? Saanko minä surra ja itkeä kaksi vuotta sitten kuollutta ihmistä jonka tunsin mutta en eläintä jonka kanssa olin päivittäin tekemisissä pitkiä aikoja? Onko viivan rakkaus jotenkin vastikkeellista, loppuuko rakkaus jos vaikkapa ne lapset eivät osoita sitä takaisin?

Rakkauden määrää ei ole rajattu eikä sen kokeminen eläintä kohtaan ole pois keneltäkään muulta eikä se todellakaan ole merkki mistään puutteesta. Minulla on elämässäni paljon rakkaita ihmissuhteita. On vanhemmat, sisarus, puoliso, lapsi, ystävät ja sitten ne eläimet.

Tietysti sitä eläintä pitää kohdella lajityypillisesti eikä sitä saa inhimillistää. Ei ole esimerkiksi ok antaa parantumattomasti sairaan eläimen kärsiä sen vuoksi ettei omassa rakkaudessaan halua luopua eläimestä. Mutta samalla tavallahan ne ihmissuhteetkin täytyy pitää terveellä tasolla.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   30.11.22 08:30:36

En varsinaisesti rakasta...mutta luotettavimpia ovat kuin rahan ahneet ämmät.Nimimerkillä,kokemusta on.

Lähettäjä: Mieshevonen 
Päivämäärä:   30.11.22 08:56:27

” Se on mun mielestä vaan jonkun oman puutteet projosoimista luontokappelaaseen, joka vähän välittää sun rakkaudesta, sellaista ulottuvuutta ei niillä ole.”

Ylimielinen ja ilkeä kommmentti. Hevosen älykkyys on kaukana ihmisestä, mutta ihan nykytiedekin sanoo, että eläinten tunnekokemukset, kuten kiintymys, ovat aivan yhtä voimakkaita kuin ihmisillä. Se tunteeko hevonen kiintymystä ihmiseen, on yksilökohtaista, mutta kuten pistirivi kirjoitti, tunteen ei tarvitse olla vastikkeellinen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.11.22 09:10:00

Kyllä minä rakastan hevosia, olen aika paljon elämästäni (aikaa, rahaa, vaivaa) laittanut kiinni siihen, että oppisin niistä enemmän, pystyisin tarjoamaan kohtaamilleni yksilöille kunnioittavaa, arvostavaa ja lajityypille sopivaa kohtelua, niin että niillä olisi mahdollisimman hyvä elämä.

Verrattuna esimerkiksi vaikka koiriin tai kissoihin, joista piittaan lähinnä omistani, hevoset taas kiinnostavat yleisesti, koskaan ei voi olla oppinut kaikkea ja tämä touhu menee enemmän elämäntavan puolelle, vaikken tästä varsinaisesti elantoa saa.

Mutta jos en rakastaisi hevosia ja niiden kanssa tekemistä, niin miksi käyttäisin tähän kaiken sen ajan, vaivan ja rahan? Tämä touhu myös tukee mun omaa hyvinvointia valtavasti, mun stressitasot on alempana, on fyysistä tekemistä, ulkoilmaa.

Yksilöihin saatan kiintyä syvästikin, eikä niiden aina tarvitse olla omia. Toisten hevosten kanssa vaan syntyy erilainen suhde, hevosetkin on persoonia ja toisten kanssa saavuttaa helpommin yhteisymmärryksen kuin toisten.

Ne jotka kyseenalaistavat toisten rakkautta, niin teille haluaisin sanoa, että jonkun rakkaus ei onneksi koskaan ole toiselta pois. On myös ihan ok surra isoa menetystä vaikka muutaman vuoden, hevosista tulee ihmisille merkittäviä kumppaneita, koska sitä yhteistä yhteistyötä vaalitaan ja kehitetään aika paljon. Olisi musta ihme jos sellaisen menettäminen ei kirpaisisi.

Annetaan kaikkien kokea rakkautta, eri asia on sitten miten sen kanavoi.

Lähettäjä: Milla 
Päivämäärä:   30.11.22 10:54:39

En oikeastaan :D opittu elämäntapa ja välillä miettii, mitä järkeä koko touhussa on. Omista hevosista tykkään, mutta hevoset ei aiheuta minussa mitään suuria tunteita.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   30.11.22 11:36:51

Omaani rakastan. Harvoin tykkään vieraista hevosista.

Lähettäjä: Pilkku 
Päivämäärä:   30.11.22 13:31:03

Omiani rakastan, toisia enemmän kuin toisia mutta kaikki ovat tärkeitä. Vieraita hevosia en rakasta mutta lajiin hevonen olen rakastunut enkä halua elää ilman niitä. Onpa monimutkaista :)

Lähettäjä: g 
Päivämäärä:   30.11.22 13:39:19

Rakastan. Omiani rakastan kuin omia lapsiani, ne on minulle kaikki kaikessa ja niiden hyvinvointi on minulle kaikki kaikessa.

Yleisesti arvostan ja kunnioita hevosta lajina. Se on upea ja kaunis eläin, lempieläimeni. Ei voisi vähempää kiinnostaa lomareissulla mennä ratsastamaan tai tallivapaailtana mennä kaverin ratsastuskpululle katsomaan ratsastusta, mutta muuten olen erittäin laajasti kiinnostunut hevosista, ratsastuksesta, hevosurheilusta joka lajissa, sen kehittämisestä, hevosen fysiikasta jne.

Lähettäjä: Milla 
Päivämäärä:   30.11.22 14:10:43

Ja vaikka en hevosia rakasta, hoidan omani intohimoisesti ja tarkasti ja muut ei tyyliin saa niihin edes koskea :D ja laitan niihin ihan liikaa rahaa ja aikaa.

Lähettäjä: oo 
Päivämäärä:   1.12.22 08:59:10

Rakastaminen ei ole inhimillistämistä. Rakkauttakin on sitä paitsi monenlaista, romanttista ja muuta ;)

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   1.12.22 09:34:44

Ompa surullinen ketju. Niin moni vastaa ettei rakasta omaa hevostaan, eli ei ole edes kiintynyt siihen vaan pelkästään "tykkää" siitä. Pitää varmaan olla joku tunnevamma tai empatian puute että ei kiinny omaan elävään eläimeen tai täysin väärä hevonen omana.

Lähettäjä: Tallinpitäjä 
Päivämäärä:   1.12.22 11:28:59

Näin vanhempana hevosalan moniammattilaisena on hevosiin lajina tutustunut monella tavoin. Ihan samoin kuin ihmistenkin suhteen, muodostuu joihinkin yksilöihin toisia vahvempi tunneside. Samoin kuin joidenkin ihmisten suhteen, ei voi välttyä myöskään niiltä inhokeilta, joiden kanssa vaan ei synkkaa.
Kun työkseen on tekemisissä eläinten kanssa, täytyy toimintatavat aina olla asialliset. Samoin kuin ihmistenkin suhteen. Vaikka jostain ei pitäisikään niin äkseeraaminen on asiatonta. Asiat hoidetaan kaikkien kanssa, mutta varsinaisesti aikaa tulee vietettyä niiden itselle tärkeimpien kanssa.
Suhteeni elämään yleensä on aivan sama koskien kaikkea elollista. Tärkeintä on elämänlaatu, ei sen pituus. Niinpä eläimen lopetuksen osalta ei ole ongelmana pois päästäminen. Suren ja muistelen lopun ikääni niitä erityisiä eläimiä, joihin tunneside on ollut erityisen vahva.

Lähettäjä: ÄM 
Päivämäärä:   1.12.22 13:09:52

Rakkautta on monenlaista, ja rakastaa voi myös toisten lajien edustajia. Omaa hevosta minulla ei ole ollut, mutta voisin sanoa, että joitain hevosia elämässäni olen rakastanut ja monista pitänyt paljon. Ne loput ovat sitten olleet "ihan kivoja", ja toki yksilöinä yhtä arvokkaita kuin nuo enemmän tunteita herättävät. Ja sekin on aivan totta, että joidenkin kanssa vaan synkkaa heti ensi hetkistä paremmin kuin toisten, eikä sillä ole edes mitään tekemistä hevosen koetun "helppouden" kanssa. Kai sitä on vaan tiettyjen yksilöiden kanssa samalla taajuudella.

Lähettäjä: Täti 
Päivämäärä:   1.12.22 14:38:34

Hyvä teksti Tallinpitäjältä.

Lähettäjä: Love 
Päivämäärä:   1.12.22 16:48:05

"rakkaus on syvän kiintymyksen tunne".

Kyllä rakastan hevosiani, yhtä enemmän, mutta kaikkia kuitenkin.

Rakastan myös, lapsiani, koiriani, äitiäni, ystäviäni.. Miestänikin välillä.

Rakastan kotiani(ihan hirveästi), kesäpäiviä, aurinkoa, suklaata ja saunaa.

Rakastan lapsiani eri tavalla, kuin äitiäni. Äitiäni eri tavalla, kuin ystäviäni. Ystäviäni eri tavalla, kuin miestäni. Miestäni olen rakastanut ja ollut myös rakastamatta, vaihdellen.

Lapsiani, hevosiani ja koiriani olen rakastanut joka ikinen päivä. Voisin luopua paljosta niiden takia. Voisin luopua miehestä, ystävävistä, ehkä jopa äidistä. Vaikka rakastankin heitä kaikkia.
Voisin kuitenkin elää hyvää ja täyttä elämää ilmankin.

Ajattelen vähän niin, että miehiä saa aina uusia, ystäviäkin. Äitejä kyllä ei, mutta olen jo aikuinen, pesästä lentänyt. Heistä myös kaikki voisivat elää ihan hyvin ilman minua.

Joten väitän, kyllä rakastan.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   1.12.22 17:15:10

Tottakai rakastan hevosiani. Aika tunnevammainen pitää olla jos sanoo rakastavansa vain ihmisiä. Mutta ihmisethän monet ovat.

Lähettäjä: Pööööööö 
Päivämäärä:   1.12.22 17:47:50

Rakastan lapsiani, vanhempiani, sisaruksiani... ehkä jopa koiriani, hevosista pidän, arvostan, kunnioitan, huolehdin , ja välitän niiden hyvinvoinnista.

Lähettäjä: Hepo 
Päivämäärä:   1.12.22 18:16:03

Rakkaus on moniuloitteinen käsite, mutta kyllä, omaa hevostani rakastan.
Se saa minut leijumaan onnesta, mutta toisaalta myös vaipumaan jonkin asteiseen depikseen, jos asiat menee huonosti. Ja kun se voi huonosti, on itselläkin tosi hankala olla.

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   1.12.22 19:25:30

? täällä hötölässä on tyypillistä rakastaa eläimiä mutta ihmisiä vihataan joka on minusta aika tunnevammaista.

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   1.12.22 19:28:58

Se tunteeko hevonen kiintymystä ihmiseen, on yksilökohtaista, mutta kuten pistirivi kirjoitti, tunteen ei tarvitse olla vastikkeellinen.

-samoin ihmisellä suhteessa hevoseen. Usein se minkä ihminen kokee hevosen kiintymykseksi tai rakkaudeksi ihmistä kohtaan on vain sitä että hevonen kokee hyötyvänsä ihmisestä.

Lähettäjä: Mieshevonen 
Päivämäärä:   1.12.22 20:47:52

” Usein se minkä ihminen kokee hevosen kiintymykseksi tai rakkaudeksi ihmistä kohtaan on vain sitä että hevonen kokee hyötyvänsä ihmisestä.”

Ja sinä tiedät tämän siitä että…?

Lähettäjä: Liz 
Päivämäärä:   1.12.22 21:23:06

Rakastan!

Lähettäjä: sennu 
Päivämäärä:   1.12.22 21:36:06

No sehän on ihan subjektiivinen asia, mitä rakkaus on kenellekin.

Jos mietitään pitkää avioliittoa jossa intohimo muuttuu syväksi kiintymykseksi; huolehtiminen, kunnioitus, luottamus, rehellisyys
-> niin rakastan. Aivan kuin lapsiani, eli rajojen asettaminen (sitä aviomies ei tarvitse).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.12.22 22:33:28

Kuka uskaltaa sanoa,että itkenyt enempi koiransa tai hevosensa kuolemaa kuin vaikka oman äitinsä tai isänsä kuolemaa.Minä uskallan.Näin vaan meni.

Lähettäjä: 1ssu 
Päivämäärä:   2.12.22 14:59:31

rakastan kaikkia eläimiä. eläimiä kuuluukin. muuten on jotenkin tunnevammainen. tietysti myös vanhempiaan tulee rakastaa. ja sisaruksiaan. kuten jo sanottu rakkautta on monenlaista. jollekkin se eläin voi olla ainut kaveri. minulle hevonen oli pitkään ainut kaveri/ ystävä. tiedän mistä puhun siis!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.12.22 15:34:19

Moni sanoo rakastavansa, kovastikin. Mutta yllättäen kun keskustellaan vaikka lämppäreistä, puteista tai pikkuponeista, niin moni onkin sitä mieltä että ne ovat jotenkin huonompia. Eli jatkokysymys: rakastatko vain omiasi (oma, hoitohevonen, yp/vuokra/hoitohevonen) vai voisitko ihan yhtä hyvin kuvitella rakastavasi myös vaikka lämminveristä yhtä paljon kuin nykyistä omaasi?

Eli onko rakkautesi hevosiin ehdotonta ja kattaa kaikki minihevosista shireihin vai onko kenties kuitenkin niin, että rakastat vain jotain tiettyä hevostyyppiä?

Lähettäjä: Hevostenomistaja 
Päivämäärä:   3.12.22 22:20:38

"Eli onko rakkautesi hevosiin ehdotonta ja kattaa kaikki minihevosista shireihin vai onko kenties kuitenkin niin, että rakastat vain jotain tiettyä hevostyyppiä?"

Minä voin sanoa että rakastan kaikkia hevosia. En ole tavannut vielä yhtään hevosta jota olisin inhonnut. Ne hurjimmatkin orit joita olen työkseni hoitanut ovat minusta olleet suuremmoisia. Se tamma joka potkaisi niin että käteni murtui oli erikoinen, tulinen persoona jolla oli hieno kilpaura takanaan ja joka vain oli kovin mustasukkainen varsoistaan, eihän sitä voinut olla rakastamatta. :)

Hevoset ovat niin umpirehellisiä, ne toimivat vaistojensa mukaan ja peilaavat käsittelijäänsä, se joka ei rakasta hevosta ei varmaan rakasta itseäänkään koska hevosen käytös heijastaa sitä käsittelevän ihmisen käytöstä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.22 22:35:05

Kyllä rakastan hevosta eläinkunnan edustajana ja on lempieläimeni. Toki on monia yksilöitä joista en pidä ja joita pelkään, mutta yleisesti tunnen syvää kiintymistä hevosiin. Pidän myös niiden kanssa touhuamisesta ja kaikista ratsastusmuodoista.

Lähettäjä: i 
Päivämäärä:   4.12.22 08:00:33

Kyllä

Lähettäjä: Nipsu 
Päivämäärä:   4.12.22 08:19:05

En, en kyllä rakasta.

Pidän hevosista, osasta enemmän ja osasta vähemmän, mutta en kyllä rakasta.

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   4.12.22 08:20:35

” Usein se minkä ihminen kokee hevosen kiintymykseksi tai rakkaudeksi ihmistä kohtaan on vain sitä että hevonen kokee hyötyvänsä ihmisestä.”

Ja sinä tiedät tämän siitä että…?

-karatessaan tulee takasin tallille koska tietää että saa ihmiseltä ruokaa, suojaa ja hoitoa joten ei kannata lähteä puuhun pesimään eikä petojen ruuaksi.

Lähettäjä: Veller 
Päivämäärä:   4.12.22 09:10:11

No tietysti. kaikkia eläimiä tulee rakastaa.

Lähettäjä: oo 
Päivämäärä:   4.12.22 09:14:57

Todella moni sanoo rakastavansa koiraansa tai kissaansa, mutta hevosen rakastamista pidetään jotenkin outona. Kertoo paljon siitä, kuinka meille iskostetaan jo lapsesta tietyt asenteet tiettyjä eläimiä kohtaan.

Lähettäjä: aulet 
Päivämäärä:   4.12.22 09:19:05

niinpä. sama koskee heppojakin. outoa jos ei rakasta eläimiä.

Lähettäjä: u 
Päivämäärä:   4.12.22 09:41:34

En varamaan edes osaa rakastaa, mutta ratsastusta sanoisin rakastavani. Hevosista pidän huolta niin hyvin kuin osaan, jotta ne voisivat hyvin ja voisin niiden kanssa harrastaa. Sanoisin siis että en hevosia, mutta lajia. Minulle siis sillä yhdellä yksilöllä ei ole niinkään merkitystä, hevonen kuin hevonen.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   4.12.22 09:59:04

Välitän hevosista suuresti. Osasta vielä enemmän. En kuitenkaan koe niitä kohtaan yhtä pakahduttavaa kiintymystä kuin kissojani kohtaan, joiden kanssa olen elänyt kymmenkunta vuotta. Ehkä ajan kanssa hevosiinkin tulee vastaava kiintymys.

Lähettäjä: Mieshevonen 
Päivämäärä:   4.12.22 11:48:23

”-karatessaan tulee takasin tallille koska tietää että saa ihmiseltä ruokaa, suojaa ja hoitoa joten ei kannata lähteä puuhun pesimään eikä petojen ruuaksi.”

Toki. Ja yhtä tärkeä syy ovat tallin muut hevoset eli sen lauma. Mutta se että hevonen arvostaa turvaa ja ja ruokaa, ei mitenkään sulje pois hevosen kykyä tuntea kiintymystä.

Lähettäjä: 1ssu 
Päivämäärä:   5.12.22 14:17:07

kiintyy eläimet ihmisiin ja toisin päin. hevosen pitäisikin olla ihmisen kumppani. sen
jotkut ovat ikävä kyllä unohtaneet.

Lähettäjä: Enni 
Päivämäärä:   5.12.22 14:34:06

Mulla on ollut 6 hevosta. Kaikista olen pitänyt, mutta yksi on ollut ylitse muiden. Kyllä, rakastin sitä. Se oli minulla 19 vuotta omassa hoidossa omassa tallissa. Yhteisiä kilometrejä tuli paljon. Se oli erityislaatuinen.

Toinen hevonen pisti kyllä parhaansa peliin ja oli hyvä haastaja. Se oli minulla 14 vuotta. Kyllä, rakas oli sekin.

Nykyinen ollut "vasta" 4 vuotta. Siitä voi tulla joskus yhtä rakas kuin noista edellisistä. Tai sitten ei, en tiedä. Minulla nämä rakkausasiat vie usein aikaa.

Sitten on ollut pari joista olen pitänyt paljon, mutta en rakastanut. Ne olen voinut myydä (tosin tippa tullut linssiin myyntihetkellä). Todella rakkaista ei voi myymällä luopua, ne hoidetaan loppuun asti.

Lähettäjä: Kafar 
Päivämäärä:   5.12.22 17:46:20

miten voi olla ettei joku rakasta hevosia?!

Lähettäjä: Lansiär 
Päivämäärä:   5.12.22 17:58:18

kaikki hevoshulluthan. ei muuten voisi olla hevoshullu.