Lähettäjä: XD
Päivämäärä: 21.1.22 13:05:50
Reiluus hevosta kohtaan on ominaisuus numero yksi. Pitää osata olla jämäkkä, mutta järkevä. Hevosen ei tarvitse antaa perseillä (nyt meinaan aitoa perseilyä kuten kuopimista, kun ei malta odottaa), mutta hermoaan ei voi menettää. Ratsastaessa vähän sama homma. Keskityn pääasiassa siihen, että ratsastaja ei antaisi hevosen mennä siitä mistä aita on matalin. Oma hevoseni esim herkästi painuu kuolaimen alle. Tällöin ratsastaja, joka tätä ei huomaa tai korjaa, saati sitten ratsastaja, joka ihannoi tällaista, ei ole meidän tiimiin sopiva. Muutenkin se, että hevosella ja ihmisellä synkkaa, on tärkeää. Täydellisyyttä en tietenkään odota, vaan ennemmin ottaisin aloittelijan, jonka kanssa hevonen näyttää tyytyväiseltä ja suorittaa keskinkertaisesti kuin kokeneemman ihmisen, joka saa hevosen tekemään kaikki liikkeet, mutta samalla hevonen näyttää tyytymättömältä.
Asenne ratkaisee tässäkin asiassa: pyöritelläänkö silmiä sille, että hevonen on kengätön ja sillä saa mennä ilman kuolaimia vai suhtaudutaanko asiaan avoimin mielin. Vaikka en mikään suoranainen kukkis ole, kannukset jalassa ja kouluraippa kädessä paikalle tultaessa todennäköisesti saa suorilta kääntyä 180 astetta.
Tulee varmasti asioita, mistä omistajan kanssa ei ole samaa mieltä. Mielipiteitä ei kuitenkaan ole kyselty joten, jos kyseessä ei ole hevosen terveyttä tai turvallisuutta haittaava asia etkä vain satu olemaan samaa mieltä, kannattaa ennemmin olla hiljaa kuin alkaa pätemään. Näitäkin on nähty, kun jo kokeilukerralla ollaan puuttumassa hevosen ruokintaan tai hoitoon.
|