Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   15.1.21 11:27:01

Mä en oo oikein ikinä ymmärtänyt tuota ja sitä tee pieniä pidätteitä. Sorry vaan, mut mikä järki on myödätä vaikka se hevonen ei edes reagoinut siihen pieneen pidätteeseen.. Eikö myötäys ole palkinto ja jos se ei reagoi pidätteeseen niin eikö siinä kohdin myötääminen vain tarkoita hevoselle, että pidätteeseen ei tarvi reagoida??

Lähettäjä: W 
Päivämäärä:   15.1.21 11:28:38

On eri asia pitää, kuin vetää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 11:28:49

Ei. Jos jäät pitämään, hevonen alkaa nojaamisrefleksin mukaisesti nojaamaan vetoa vasten. Parempi on tehdä pidäte ja myödätä niin nopeasti, että hevonen ei ehdi alkaakaa nojaamaan

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   15.1.21 11:36:37

No mitäs kun hevonen ei reagoi pieneen pidätteeseen.ei ekaan, tokaa kolmanteen jne. Jyrää vain eteenpäin. Eikö pidätteestä hellittäminen ole myötäämistä eli palkkio? Palkkio siitä ettei reagoinut??

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 11:38:44

Hevosen myötääminen voi toisinaan olla niin pientä ja nopeaa, ettet ole edes huomannut sitä. Se ei aina ole selkeä reaktio, vaan pienenpieni ajatus oikeaan suuntaan. Mutta kaikkinensa, vetäminen ei koskaan auta yhtään mitään. Sorry vaan :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 11:42:05

Nyt oli niin paljon perusasia metsässä, että mistäköhän sitä edes aloittaisi.

Jos moikkaat sun kaveria, niin jäätkö huutamaan "moooooooooooooooooi" kunnes kaverisi alkaa myös huutaa vai sanotko "moi" ja annat kaverillesi mahdollisuuden vastata? Pidätteen ohjalla on tarkoitus olla merkki ja jos haluat että hevonen pystyy vastaamaan siihen herkästi, tasapainoisesti ja mielellään sille pitää antaa siihen mahdollisuus. Tärkein syy on varmaan se, että jos pyrit siihen että myötäät vasta kun hevonen hidastaa niin olet aina myöhässä. Jos jäät vetämään tarjoat hevoselle tasaisen vedon johon nojata ja jättää reagoimatta tai aiheutat jatkuvaa painetta ja jännitystä jolloin hevosen on vaikeampi tulla laadukkaasti takaisin kun se joutuu jännittämään pidätettä vastaan. Mitäs vielä. Oma istuntasi ainakin menee päin honkia kun jäät vetämään.

Oletus on, että annat merkin ja hevonen tekee. Jos se ei tee (tarkistat että olet antanut selkeän merkin ja) valmistelet paremmin ja annat merkin uudelleen. Jos vieläkään ei tapahdu niin sitten tehostetaan tarvittava määrä.
Silloin kun hevoselle opetetaan jotain uutta niin homma on eri, mutta pidäte on sen verran arkinen juttu, ettei sitä tarvitse joka kerran opettaa uudelleen alusta asti.

Ihan samalla tavalla et myöskään jää puristamaan jalalla vaan annat sillä merkin ja irrotat

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 11:44:04

Anteeksi nyt mutta nauratti kovasti tuo "mooooiiiiii" huutaminen :D hyvä vertaus. Äläkee huutako niille hevosillekaan pidätteen muodossa.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   15.1.21 11:48:47

^ihan loistava havaintoesimerkki!

Lähettäjä: Xe 
Päivämäärä:   15.1.21 11:51:05

Jos hevonen ei reagoi ratsastaessa pidätteisiin yhtään, niin paluu aivan perusasioiden äärelle. Maastakäsin pidätteen kertausta. Yleensä siinä jo näkee että homma ei toimi, joten ei se voi toimia selästäkään. Kun ottaa maassa pidätteen niin hevonen nojaa sitä vastaan, eikä taakse. Varsinkin jos on ex-ravuri niin pidätteen kouluttamiseen kannattaa käyttää aikaa, se palkitsee myöhemmin. Maassa pitäisi päästä tilanteeseen että voi tehdä pienen pidätteen, ja hevonen lähtee nojaamaan taakse ottamatta vielä varsinaista peruutusaskelta. Sama taluttaessa käyntiä, pienellä pidätteellä saa hevosen askelpituuden lyhennettyä. Sitten saman treeni siirtäminen selkään, alkuun pitää mennä vain käyntiä.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   15.1.21 12:25:47

Aloittaja on itseasiassa ihan hyvillä jäljillä. Asia ei kyllä ole ihan noin yksinkertainen mutta pointti osuu.

Näen hyvin paljon tunneillani ratsastajia, jotka tekevät pidätteen ja myötäävät ilman että hevonen reagoi millään tavalla. Tehdään "puolipidätteitä" ja niiden määrä vain lisääntyy mitä nopeampaa hevonen etenee. Ja kyllä, hevonen oppii tässä ettei pidätteellä ole mitään merkitystä, ehkä vaikutus on jopa päinvastainen.
Ohjalla voi "pumpata" samalla tavalla kuin pohkeellakin ja sen käyttö menettää merkityksensä.

JOKA IKINEN kerta kun pidätät, tee se loppuun asti. AINA on tultava haluttu reaktio ennen myötäystä koska hevonen ei suinkaan opi siitä pidätteestä yhtään mitään vaan siitä hetkestä kun paine poistetaan. "Ahaa, tätä se halusi"

Jos pidätettä tehdessä hevosen vastareaktio on nojata pidätteeseen, ei tässä kohtaa saa missään nimessä myödätä. Tällaisessa tilanteessa yksi oiva keino on suunnata pidäte ylöspäin ja myödätä välittömästi kun hevonen vastaa oikein. Korostan sanaa välittömästi. Muutama toisto ja nopea myötäys ja homma alkaa pelittää.

Lähettäjä: Pata 
Päivämäärä:   15.1.21 12:29:44

Pijä, elä vejä!

Lähettäjä: Lisa 
Päivämäärä:   15.1.21 12:32:38

Itsellä tuo on opetettu niin että hevonen voi vastata pidätteeseen vasta myödätessä. Jos pieni pidäte ei toimi, niin sitten kokeillaan vähän isompaa pidätettä ja taas myödätään ja kokeillaan. Tärkeintä on että pidäte ei veny vetämiseksi vaan pidätettä seuraa aina myötäys. Jollain hevosella toimii nuo loputtomat pienet pidätteet koska silloin ohja ei ole täysin paikallaan siihen että hevonen voisi vaan nojata vetoon. Jollain toimii taas se että kerran näin karrikoidusti vetää hevosen perseelleen ja sitten jatketaan.
Ja vielä tärkeämpi kun ne ohjalla tehdyt pidätteet on ne istunnalla tehdyt pidätteet. Hyvä ratsastaja voi ratsastaa pidätteet läpi vaikka ilman ohjia ja siihen tulisikin pyrkiä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 13:03:25

--- olen kanssasi eri linjoilla. tietenkään tarkotus ei ole pumpata vaan kyllä viimeistään kolmannella kerralla on pakko tapahtua jotain ja kunnolla (hevonen oppii kolmannesta toistosta, eli jos kolmesti tulee pidäte johon ei tarvitse vastata niin = pidätteisiin ei tarvitse vastata), mutta eihän ratsastaja voi pidätteen kanssa jäädä odottamaan reagoiko hevonen vai ei, koska silloin pidäte on jo kestänyt liian pitkään ja myötäyskin tulee väistämättä myöhässä jos hevonen tuleekin takaisin kuten haluttiin.

Esimerkiksi ratsastan keskilaukkaa pitkällä sivulla ja haluan koota sen lopussa. hevoseni ei kuuntele pelkkää istuntaa riittävästi (tai luultavasti olen itse istunut niin löperösti että hupsista keikkaa) joten tehostan pidätteellä ohjasta. Pakkohan mun on myödätä heti eikä vasta sitten kun hevonen on hidastanut, eihän se muuten pääse istumaan ja tulemaan pehmeästi takaisin. Samoin jos hevonen ei sitten reagoi pidätteeseen mun on kuitenkin myödättävä ainakin sen verran että saan otetteua uuden isomman pidätteen. Jos se ei vieläkään tule takaisin niin ollaankin jo kulmassa jossa kätevästi saan ratsastettua sisäpohkeesta taivutuksen ja käännettyä tavittaessa vielä voltille. Kun siinä kohtaa otan kolmannen pidätteen niin saan varmasti reaktion jonka halusin ja pääsen olemaan hiljaa = kiitos.

Se, että ratsastaja ei vaadi reaktiota ja antaa hevosensa jyrätä kierros toisensa jälkeen miten sattuu nykien samalla ohjista milloin sattuu niin sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että pidäte ei saa jäädä päälle jotta hevonen voi siihen reagoida oikein.

Jos ratsastan sillä samalla sivulla samaa keskilaukkaa löperön istuntani kanssa ja joudun taas ottamaan sen pidätteen avuksi saadakseni hevoseni takaisiin mutta tällä kertaa en myötääkkään, vaan jään tekemään pidätettä. Hevoseni ei reagoi heti joten mä en myötää. Tuloksena hevoseni väistämättä jollain tavalla jännittyy leuastaan / kaulastaan / ylälinjastaan. Se ehkä sitten hidastaa mutta ei pysty rehellisesti astumaan enemmän alle. Myötään eli en tule kuitenkaan kiittäneeksi siitä mitä olisin oikeasti halunnut (=kokoaminen) vaan siitä että hevonen jännittyi ja sitten hevosesta riippuen vaikkapa lyheni kaulastaan ja astui lyhyempiä askeleita takaa.

Lähettäjä: aaaa 
Päivämäärä:   15.1.21 13:15:13

Ratsastettaessa ei pitäisi koskaan joutua vetämään ohjista vaan ohjien pitäisi olla sen mittaiset, että tuntuma on tasainen ja vetoa ei ole. Pieni paine toki suuhun on mutta se ei ole vetoa, lisäksi käden pitää joustaa liikkeen mukana ja olla pehmeä. Tällöin pidätteeksi riittää pelkkä nyrkin puristus ja hevonen tuntee sen. Eli nyrkin puristus ja hellitys ei tarvitse antaa ohjaa tai mitään kun myötäys jo se, että lopetat pidätteen tekemisen. Tarvittaessa voi tehdä johtavia ohjasotteita sivulle ja viistoon muttei ikinä taaksepäin. Lisäksi pitää yhteistyössä ohjan kanssa käyttää istuntaa hidastavana apuna eli pelkkä pidäte ei auta. Kannattaa treenata paljon siirtymisiä ja pysähdyksiä tallöin myös saa treeniä siihen istunnan ja ohjan yhteistyöhön.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   15.1.21 13:16:03

Pidä, ÄLÄ vedä. Jos hevonen vetää niin siitä vaan, mutta ratsastajan käsi pysyy paikallaan, ei vedä eikä myötää yhtään ennen kuin hevonen myötää. Kun hevonen lakkaa vetämästä ja myötää, ratsastaja myötää heti eikä tässä saa myöhästyä yhtään. Näin hevonen oppii, että ahaa - kun en vedä niin ei satu suuhun. Ei tarvitse montaakaan toistoa niin menee homma perille, mutta ratsastajan myötäysnopeus oikeaan aikaan on tässä ihan ehdoton asia.

Lähettäjä: täti 
Päivämäärä:   15.1.21 13:17:05

Samalla linjalla kuin .

On eri asia tehdä pidempi pidäte, kuin jäädä vetämään. Pidätteitä on myös eri vahvuisia. Eli typistetysti: pidäte voi olla lyhyt tai pitkä ja sen voimakkuutta voi vaihdella. Kevyin on ihan vaan istunnalla/hengityksellä tehtävä pidäte, missä keho vaan ei myötää enää liikkeen mukana. Sitten on niitä että puristaa hivenen sormilla ohjaa tai jopa niin että jännittää koko käden liikettä vastaan.

Tarkoitus olisi, että voit tehdä pidätteen lähes ajatuksella. Mutta jos hevonen ei kuuntele, lisätään pidätteen voimakkuutta. Mutta kuitenkin niin, että myödätään ja sitä kautta annetaan hevoselle mahdollisuus kuunnella sitä pidätettä. Jos se ei mene läpi, pidätetään uudelleen, mutta lisätään painetta. Ja jos pidäte menee läpi, voidaan painetta vähentää seuraavalla kerralla.

Myötäys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heitetään ohjat pois ja hevonen saa mennä pitkäksi. Se tarkoittaa vaan sitä, että annetaan kropan joustaa hetkellisesti enemmän. Silti jatketaan tehtävää.

Moni aloittelija jää vetämään, koska eivät vain ymmärrä, että pidätteen voi tehdä eri voimakkuuksilla. Ja tärkeintä olisi, että se pidäte menee läpi asti, vaikka kerran joutuisi pidättämään lujempaa. Tämä siis olettaen että ratsastaja tekee pidätteen oikein.

On nimittäin kaksi eri asiaa, jos ratsastaja istuu kunnolla satulassa ja tekee pidätteen ja ja istuu vielä paremmin syvälle satulaan kuin se, että ratsastaja vetää ohjista samalla nousten jalustimille seisomaan ja se pidäte ei mene lainkaan läpi. Jälkimmäisessä se vetäminen varsinkin on ongelma, koska kuski ottaa helposti tasapainoa samalla sieltä ohjasta vetämällä ja ei oikeastaan edes tee pidätettä, vaan hevonen juoksee selkä vapaana. Ja tiedän mistä puhun, koska tämä on vuosia ollut mun ongelma. Pelkään niin paljon selkäkipua (jota ei enää ole, mutta jäänyt lihasmuistiin), etten vaan osaa istua satulaan. Se tulee jostain selkärangasta se pelko. Siinä ei auta, vaikka vetäis ohjista norsun voimalla. Se on vain hevoselle epäreilua. Ja varsinkin silloin pitäisi päästä irti siitä vetämisestä.

Lähettäjä: aaaa 
Päivämäärä:   15.1.21 13:25:23

Moni hevonen vain kiihtyy ja alkaa juoksemaan enemmän mikäli ohjista vetää, jollonka on aivan sama vaikka olisi miten suussa kiinni ja vetäisi ohjista, hevonen lakkaa reagoimasta ja kuuntelemasta. Onhan se ihan ymmärrettävää kun ei toinen ymmärrä mitä pyydetään jos ohja vain vetää eikä kiva tunne suussakaan. Oikeastaan pidätteitäkään ei pysty kunnolla treenaamaan ellei hallitte jonkinmoista ohjastuntumaa ja käsi ei ole tarpeeksi tasainen. Tärkeintä olisi oppia tasainen tuntuma ja sitä kautta hakea ne pidätteet ja opetella niiden käyttö. Itse olen kokenut että on yksi hankalimmista asioista oppia ratsastuksessa. Hyvä istunta on kaiken a ja o , mutta niin myös tuo ohjan käyttö. Sitten kun vielä liitetään istunta plus ohja yhteistyöhön, niin menee yhä vaikeammaksi. Kaikki kun on niin sanotusti sellaista oikean ajoituksen hakemista ja löytämistä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   15.1.21 13:35:43

Jäi sanomatta, että osaan kyllä oikean tuntuman, turha hokea tuota kavioliitto podcastista opittua mantraa. Kyse on siitä kun yritän pysäyttää, hidastaa, koota what ever. Ja ennen tuota vetämistä olen tehnyt ainakin sen kolme kertaa nytkin puristamista ja aina vain vauhti pysyy hurjana jolloin päädyn repäisemään hevosen seis tai sitten vaan vedän niin pitkään että pysähtyy. Sanomattakin selvää että tuollatavalla vetämällä ei hevosta valmistella mitenkään tai oteta maltilliseen hallintaan vaan aina noi päättyy pysähtymiseen. En vaan keksi että jos hevonen ei reagoi niihin kolmeen pikkupikkupidätteeseen mitenkään, niin miksi niitä pitäisi jatkaa??

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   15.1.21 13:38:03

" joudun taas ottamaan sen pidätteen avuksi saadakseni hevoseni takaisiin mutta tällä kertaa en myötääkkään, vaan jään tekemään pidätettä. Hevoseni ei reagoi heti joten mä en myötää. Tuloksena hevoseni väistämättä jollain tavalla jännittyy leuastaan / kaulastaan / ylälinjastaan. Se ehkä sitten hidastaa mutta ei pysty rehellisesti astumaan enemmän alle. Myötään eli en tule kuitenkaan kiittäneeksi siitä mitä olisin oikeasti halunnut (=kokoaminen) vaan siitä että hevonen jännittyi ja sitten hevosesta riippuen vaikkapa lyheni kaulastaan ja astui lyhyempiä askeleita takaa."

Ajattelet nyt ihan liian monimutkaisesti.

"Mutta sitten se jännittyy -tähän saa valita hevosen ruumiinosan- jos en myötää"

a) kun hevonen juoksee pidätettä vastaan, se ON JO JÄNNITTYNYT eikä liiku oikein
b) mitä pahaa tapahtuu jos hevonen nostaa pään hetkellisesti ylös/tahti katoaa/leuka jännittyy jne?
c) kun opetetaan uutta, ei voida vaatia kuin yksi asia kerrallaan

Jos haluat että hevonen hidastaa, käytä YHTÄ selkeää apua kunnes se ymmärtää mitä siltä halutaan. TOISTA tätä kunnes haluttu reaktio onnistuu useammin kuin epäonnistuu. PALKITSE aina oikeasta reaktiosta.

Eli jos pidätteen läpimenon kanssa on ongelmia, ei voida hifistellä alle astumisen ja kaulan lyhenemisen kanssa. (ei ole fyysisesti edes mahdollista) Hevonen ei ymmärrä tällaisia asioita. Kokoaminen on tulos siitä kun hevonen on avuilla, kevyt (niin eteen kuin TAKAISIN) ja sen on helppo liikkua ja vastata ratsastajan pyyntöihin. Jos se ei vastaa pidätteeseen, palataan perusasioiden äärelle hitaimmassa askellajissa missä pidäte onnistuu.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   15.1.21 13:39:47

Mun mielestä by the way toi pijä, älä vejä mantra on huono ei hevosta "pidellä" sieltä edestä, tulee iha. Sellainen mielikuva et hevonen roikkuu kuolaimella ja ratsastaja pitelee hauikset pullottaen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 13:46:54

eli olet tehnyt juuri kuten ei pitäisi: kolme pienen pientä samanlaista pidätettä joista et saa mitään reaktiota. Eli opettanut hevoselle, ettei niihin tarvitse reagoida. Sen jälkeen rankaiset sitä repäisemällä.

Ensimmäinen pidäte on se pikkupidäte. Jos on epävarma siitä antoiko itse avut huonosti tmv niin toinenkin voi olla vielä pikkupidäte mutta muutoin jo sen toisen kerran aikana pitää tehdä jotain eri tavalla, jotta saat sen läpi ja hevosen reagoimaan. Aika usein fiksumpi ratsastaminen auttaa. Eli kun et saa pikkupidätteeseen reaktiota niin laita hevonen kääntymään tai poikittamaan ja ota sitten isompi pidäte niin on parempi mahis että se menee läpi. Jolloin tietysti kiität selkeästi äänellä ja paijauksella jne myötäämisen lisäksi. Jos tilanne on se, ettei se hevonen oikeasti reagoi mihinkään muuhun kuin rajuihin repimisiin niin sitten hitaampaan askellajiin tai pois selästäkin vaikka tarvittaessa. Niin monta pykälää hitaampaan menoon, että saat normaalikokoisesta pidätteestä reaktion josta pääset kiittämään. Siinä vauhdissa sitten riittävän monta toistoa ja kiitosta jotta asia menee perille ja sitten vasta seuraavaan askellajiin.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.1.21 13:48:17

Hevonen voi vastata pidätteeseen oikein vasta, kun pidäte hellitetään. Ohjasote vaikeuttaa aina alleastumista. Niin kauan kuin ohja vetää, ei hevonen pysty astumaan alleen ja jarruttamaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 14:00:33

--- itselläni oli mielessä tilanne, jossa hevonen ei (vielä) juokse pidätettä vastaan, vaan ihan vaan tilanne, jossa otan pidätteen ja kyse oli siitä kumpi tulee ensin; minun myötäys vai hevosen reaktio. Ja siis tilanne, jossa ei opeteta pidätettä vaan ratsastetaan se koulutetulla hevosella. Ei nekään aina mene läpi 100% kun tälläisistä löperöistuntaisista tädeistä puhutaan. Silti minun myötäykseni on tultava ensin enkä voi jäädä odottelemaan hevosta myötäykseni kanssa koska silloin olen jo myöhässä.

Ja mitä pahaa jos hevonen hetkellisesti jännittyy? Ei siis sinänsä mitään, mutta jos se johtuu omasta huonosta ratsastuksestani ja estää hevosta tekemästä työtään rentona ja hyvin niinkuin se voisi tehdä niin eikai se mikään tavoite ole? Eli jos tekisin pidätteen ja myötäyksen jolloin hevonen tulisi takaisin ja pysyisi rentona vs. jos tekisin pidätteen, hevonen tulisi jännittyneenä takaisin ja myötäisin vasta sitten. Niin ensimmäinen on se joka kehittää hevosta ja jälkimmäinen on se joka sitä kuluttaa.

Ja aloittajan tilanne ei enää ole ihan oppikirjasta, mutta sitäkin varten on tärkeää ymmärtää se mihin pyritään.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   15.1.21 14:28:49

"Hevonen voi vastata pidätteeseen oikein vasta, kun pidäte hellitetään. Ohjasote vaikeuttaa aina alleastumista."

Höpöhöpö. Jos tämä olisi totta, ei voisi käyttää suitsia ollenkaan.
Hevonen joka ymmärtää pidätteen ja reagoi siihen oikein, ei tarvitse varsinaista pidätettä ohjalla vaan se reagoi jo istuntaan ja esimerkiksi ratsastajan kevennyksen tahdin muutokseen. Siksi pidätteen opettaminen on ensiarvoisen tärkeää tehdä selkeästi ja hyvin mustavalkoisesti. Paine ja sen poisto, syy ja seuraus. Kun hevonen ymmärtää pidätteen, se kyllä reagoi siihen.

Ongelmia tulee kun pidätteestä tehdään monimutkainen ja epäselvä (esimerkiksi jalka pyytää eteen ja käsi pidättää, ympyrällä käsi asettaa, pohje taivuttaa, hevonen kaataa, käsi jarruttaa ja ulkopohje korjaa jne) jolloin sen reagointiherkkyys alentuu hyvin nopeasti.

Pidätä, odota reaktio, myötää.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   15.1.21 14:42:30

"Ohjasote vaikeuttaa aina alleastumista."
Mun mielestä tää on sitten jos ohjasote suuntautuu taakse, ja se ei kuulu kouluratsastukseen. Ohjasotteet on ylös tai sivuille. Puolipidäte taas on vain kuolaimen liikautus, se ei suuntaa mihinkään

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.1.21 14:51:35

Puolipidätteessä ohjan tehtävä on vain myödätä. Puolipidäte tulee istunnasta, ei ohjasta.

Lähettäjä: Pata 
Päivämäärä:   15.1.21 15:18:37

"Puolipidätteessä ohjan tehtävä on vain myödätä. Puolipidäte tulee istunnasta, ei ohjasta."

Miten voidaan ainoastaan myödätä? Mistä myödätään?

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   15.1.21 15:20:00

Liikkeen mukana myötäillään. Mielestäni kuolainta myös kuuluu liikauttaa merkiksi esim. Asetuksen suunnan määrittömiseksi

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.1.21 15:24:00

Tuntumaa myödätään, jotta hevonen pääsee astumaan istuntapidätteestä syvemmälle alle ja kurottamaan kohti tuntumaa ylälinjaa venyttämällä. Myötäys ei tarkoita käden liikuttamista tai ohjan pois heittämistä vaan tietynlaista rentoutumista, käteen hengittämistä.

Lähettäjä: Pata 
Päivämäärä:   15.1.21 15:33:47

Kyllähän ne etujalat on siellä ohjissa, joten puolipidätteessä saattaa olla tarpeen edes pieni sormien liike. Tietysti jos hevonen on hyvin koulutettu istuntaan ja ratsastajan istunta on huippua, voidaan ohjaa pitää vain koristeena :)

Lähettäjä: ehkä 
Päivämäärä:   15.1.21 15:47:07

Tilanteessa, jossa hevonen ei vastaa mitään pidätteeseen on lähtökohtana "hevonen on päin kättä", eikä siis kunnollisella tuntumalla. Eli kun on jo veto päällä, ei siitä enää pidäte mene läpi.

Silloin ratsastajan tulee muuttaa a)tuntumaa b) pidätettä. Käden pitää olla nopeampi, hevonen pitää saada rentoutumaan suusta ja tukeutumaan, ei nojaamaan kuolaimeen, pidätteen tulee olla lyhyempi ja terävämpi jne.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.1.21 17:02:26

"Näen hyvin paljon tunneillani ratsastajia, jotka tekevät pidätteen ja myötäävät ilman että hevonen reagoi millään tavalla. Tehdään "puolipidätteitä" ja niiden määrä vain lisääntyy mitä nopeampaa hevonen etenee. Ja kyllä, hevonen oppii tässä ettei pidätteellä ole mitään merkitystä, ehkä vaikutus on jopa päinvastainen.
Ohjalla voi "pumpata" samalla tavalla kuin pohkeellakin ja sen käyttö menettää merkityksensä.

JOKA IKINEN kerta kun pidätät, tee se loppuun asti. AINA on tultava haluttu reaktio ennen myötäystä koska hevonen ei suinkaan opi siitä pidätteestä yhtään mitään vaan siitä hetkestä kun paine poistetaan. "Ahaa, tätä se halusi"

Jos pidätettä tehdessä hevosen vastareaktio on nojata pidätteeseen, ei tässä kohtaa saa missään nimessä myödätä. Tällaisessa tilanteessa yksi oiva keino on suunnata pidäte ylöspäin ja myödätä välittömästi kun hevonen vastaa oikein. Korostan sanaa välittömästi. Muutama toisto ja nopea myötäys ja homma alkaa pelittää."

Ihanko oikeasti opetat ratsastajille, että ohjasta hellitetään vasta, kun hevonen reagoi? Tässähän on jo älyttömästi myöhässä. Kai sun oppilaat ratsastaa koulutetuilla hevosilla? Ei niille nimittäin tarvitse enää pidätteen merkitystä OPETTAA, vaan ne opettaa sen ratsastajilleen. Tää on ihan koulutettava asia ja tuntikäytössä olevien hevosten pitäisi tällaiset alkeet taitaa. Voin kuvitella, miten epämiellyttävää on ratsastaa, kun tarvitsee olla kova kädellä olla vetämässä pitkiä aikoja.

Jos odotetaan hevosen rektiota, siinä on mennyt jo monta sekuntia. Sitten ratsastajan pitää tiedostaa, että eläin reagoi ja vasta sitten meidän aivoista tulee signaali hellittää ohjista ja sekin tapahtuu meille tarttumiseen tottuneille olennoille hitaasti. (koska ei ole meille ominaista pidellä ohjaa kevyesti, vaan yleensä tartutaan esineeseen sitä kunnolla pidelläksemme, ihmisen biologiaa). Tossa vaiheessa hevonen ehtii jo huomata, ettei myötäyksestä tullutkaan myötäystä ihmisen puolelta.

Lisäksi pidätettä ei kannattaisi koskaan opettaa vain ohjasta vetämisenä. Kaikella rakkaudella sanon, että opettajan on hyvä osata katsoa peiliin, jos oppilaat eivät osaa tehdä pidätteitä. Ja jos opetat ratsastajia tekemään oikeasti pitkiä pidätteitä, voin kuvitella miten turtuneita hevoset niille pidätteille on. Jos pidäte ei mene läpi, olen omien oppilaiden kohdalla ensin katsonut, istuvatko ratsastajat pidätettä vastaan. Usein etenkin aloittelevampi ratsastaja antaa käsillä toista signaalia kuin kropallaan ja se istunnan ja sen vaikutuksen opettaminen pitäisi aloittaa siitä hetkestä lähtien, kun sinne selkään ekoja kertoja mennään. Kun oppilaat opettaa alusta asti hyvin, pysyy ratsastuskouluhevosetkin herkkinä.

Jos myöntää myöhässä, ei ehdi tehdä myöskään uusia pidätteitä tarvittaessa, vaan jämähdetään siihen yhteen hetkeen hevosen kanssa. Joskus on hetkiä, jolloin joutuu ottamaan useita kokoavia pidätteitä. Jos haluaa, että kaikki tapahtuu aina yhdellä pidätteellä niin saa ratsastaa kyllä todella tasapainoisia hevosia. Siitä olen samaa mieltä, että ohjalla pumppaaminen on ihan turhaa. On osattava olla myös hiljaa tuntumalla.

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   15.1.21 19:13:56

Ohjasta vetämisestä on hyvä muistaa pari asiaa:

1. Se ei mekaanisesti hidasta hevosta; se vain vaikeuttaa alleastumista (mikä on kaiken ratsastuksen a ja o;), mutta ei pienimmässäkään määrin takajalkojen työntöä. Päinvastoin - hevonen saa ohjasta tukea työntävälle takajalalle!

2. Jos hevonen ymmärtää, mistä on kysymys, vika ei suinkaan ole suussa, vaan siinä, että hevonen ei astu alleen - ts. ratsastajalla eivät takajalat (eli moottori!) ole hallinnassa...

:))

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.21 19:46:54

Asia on niin yksinkertainen, että sitä on turha lähteä selittämään ratsastuksen kautta.

Pyydä kaveri vaikka köyden vetoon. Kummassa tapauksessa sinun on helpompi vetää vastaan - tasaista painetta vasten vai nykivää?

Lähettäjä: Nuppu 
Päivämäärä:   15.1.21 20:37:10

Minulle valkeni tämä pari vuotta sitten tuntumatreenissä hevosmessuilla, tätä ongelmaa joka silloin oli sai demota yhdellä osastolla. Ongelma jäi melkein kokonaan sinne, koko homma oli omasta tekniikasta kiinni ja sain tämän toimimaan myöhemmin hevosen kanssa vielä paremmin kun valkku kävi meilläpäin.

Lähettäjä: Hmph 
Päivämäärä:   15.1.21 23:20:57

Itsellenihän ei koskaan opetettu ettei saisi jäädä vetämään kuin vasta monen vuoden ratsastuksen jälkeen. Ehkä jopa enemmänkin ohjeistettiin siihen.
Vieläkin joskus refleksinä jään vetämään, ja silloin ei ole toivoakaan että hevonen pysähtyy. Pidätteillä taas melkeinpä ihan sama mikä tilanne, saan hevosen pysähtymään.
Oli aika outoa tajuta ja uskoa että asia on totta vaikka itse sen näin, kun nuoruusvuosina opetettiin olemaan enemmänkin rajuja otteissaan ettei ”hevonen pääse niskan päälle”.

Lähettäjä: Pii 
Päivämäärä:   15.1.21 23:45:14

Mimmi: tuli ihan sama mielikuva päähän!

Ja ---: ethän ihan oikeasti opeta ratsastajia pidättämään sitä kaahottavaa hevosta PUOLIPIDÄTTEELLÄ?

Lähettäjä: G 
Päivämäärä:   16.1.21 05:51:10

Jos hevonen ei reagoi kädellä tehtyyn pidätteeseen, kannattaa seuraava tehdä istunnalla ensisijaisesti. Ja jatkossa aina ensisijaisesti istunbalka, toissijaisesti kädellä. Jos ei reagoi, kannattaa se pysäyttää ja myödätä ja kehua kun pysähtyy. Niin pääsee palkitsemaan. Kun toistaa 20 kertaa, se suokkikin alkaa kuunnella puolipidätteitä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.1.21 09:44:04

Jos se hevonen ei ole pysähtynyt vetämällä, miksi vetäisit lisää? Kannattaa opetella parempi tapa pysäyttää. Et palkitse hevosta lopettamalla, vaan korjaat oman virheesi. Jos sinulla on opettaja, jokailtainen olet ohjeen saanut, niin kysy, mitä sinun vetämisen sijaan pitäisi tehdä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.1.21 10:17:04

Kyllä jos hevonen vetää niin voi pidättää voimakkaasti, mutta pitää istua ympärille ja tämä tarvitsee paljon voimaa keskivartaloon. Jos puolipidäte ei mene läpi niin täyspidäte stop, myötäys ja peruutus ja myötäys ja ehkä toinen peruutus ja myötäys ja tämä x 100 ja joka kerta pienentää pidätettä kunnes hevonen vastaa melkein ajatuksella. Sitten vasta puolipidäte ja jos ei mene läpi niin palaa koko halttiin uudestaan. Jämäkkä ja määrätietoinen ote. Muistakaa että yksikään pidäte ei mene läpi oikein jos hevonen ei liiku kantaen itsensä ohjan ja pohkeen välissä. Oikeastaan siirtymiset väärinpäin liikkuvalla hevosella lisäävät vain sen etupainoisuutta.

Lähettäjä: Odo 
Päivämäärä:   16.1.21 12:36:40

Vastaus on yksinkertainen: hevonen ei ole täysin selvillä siitä, mitä sen halutaan tekevän.

Jos hevonen ei vastaa pidätteeseen, sitä ei ole opetettu sille kunnolla/johdonmukaisesti. Aloita ihan perustasolta (maastakäsin jos tarvitsee) tekemällä käynti-seis-siirtymisiä. Ääni apuna tarpeen vaatiessa, älä ala voimistamaan ohjasapua sillä se vain opettaa hevoselle reagoimaan vasta vahvaan apuun. Sitten toistoja, toistoja, toistoja, kehu paljon joka kerta kun tekee oikein. Ensin riittää, että hevonen vain hidastaa pienestä pidätteestä - kehu. Sitten ala nostamaan vaatimustasoa: hevosen tulee pysähtyä parin, kolmen askeleen sisällä. Kehu. Kun se alkaa vastaamaan kevyeen apuun nopeasti ja toivotusti, aletaan hienosäätämään eli jos hevonen ei vielä tässä vaiheessa vastaa pidätteeseen rennolla leualla ja kaulalla, jatketaan homman työstöä kunnes saadaan pehmeä, kevyt ja oikea-aikainen vastaus apuun. Tämä iskostetaan niin vahvasti hevosen ymmärrykseen, ennen kuin samaa asiaa ruvetaan soveltamaan muissa askellajeissa.

Kuten täällä on jo moneen kertaan sanottu, oikea-aikainen palkkio (myötäys) on kaiken a ja o. Work smarter, not harder!

Lähettäjä: Odo 
Päivämäärä:   16.1.21 12:40:06

Lisäyksenä vielä edelliseen; jos olet oikeasti johdonmukainen, paatunutkin vastaanvetäjä oppii vähintään pehmeät käynti-seis-siirtymät yhden ratsastuksen aikana. Jos ei onnistu, et ole opettanut tarpeeksi hyvin. Vika löytyy käytännössä aina peiliin katsomalla.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.1.21 12:46:16

Tiedän ettei vetäminen johda mihinkään mutta kun tuntuu että heppa juoksee alta ja yritän tehdä pidätteitä, opettajan kommentit on älä vedä, käske pohkeella eteen. Jos hevonen ei tule taaksepän, en halyaisin käskeä pohkeella eteen. Mitä pitäisi tehdä. Kyse siis ratsastuskoulun isosta hevosesta joka helposti juoksee alta mutta on usein melko tyhjä edestä. Pidätteitä en saa läpi kunnolla ja pohkeelle saattaa silti olla hidas.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.1.21 13:56:18

? Hidasta sitä hevosta istunnalla, eli istu pieniä aikoja liikettä vastaan niin kauan et tapahtuu. Istunnasta se lähtee ei ohjasta. Tee joskus tempon harjoitteluja puolipitkällä ohjalla käytä istuntaa enemmän, kuullostaa että ratsastat liikaa ohjalla.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.1.21 14:16:06

. , toki voi auttaa jos istuu mutta hevosella niin vaikea ravi varsinkin kun juoksee altaa että pakko on keventää

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.1.21 14:31:33

Noudata opettajan ohjetta, kokeile! Jos hevonen ei työnnä takaa, vaan kulkee kaatumalla eteenpäin, ei toimi jarru eikä ratti. Kun saat hevosen liikkumaan eteenpäin kunnolla, joutuu se korjaamaan tasapainoaan itse. Todella etupainoinen hevonen ei pysty ottamaan pidätteitä vastaan, vaan vyöryy eteenpäin kuin lumipallo alamäkeen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.1.21 14:53:19

"Tiedän ettei vetäminen johda mihinkään mutta kun tuntuu että heppa juoksee alta ja yritän tehdä pidätteitä, opettajan kommentit on älä vedä, käske pohkeella eteen. Jos hevonen ei tule taaksepän, en halyaisin käskeä pohkeella eteen. Mitä pitäisi tehdä. Kyse siis ratsastuskoulun isosta hevosesta joka helposti juoksee alta mutta on usein melko tyhjä edestä. Pidätteitä en saa läpi kunnolla ja pohkeelle saattaa silti olla hidas."

Yksi hyväksi todettu keino on tehdä hevosen kansa kaikkea muuta kuin sitä eteenpäin suoraan rynnimistä. Voltteja, pohkeenväistöjä, syvälle kulmiin ratsastamista.. Eli keskityt kaikkeen muuhun kuin siihen hevosen vauhtiin ja ennen jokaista liikettä annat puolipidätteen ja tiivistät istuntaa. On paljon helpompi saada hevonen kuulolle ja takajaloilleen, kun ollaan tilanteessa, jossa hevonenkin tarvitsee sitä tasapainoa lisää.

Lähettäjä: Gö 
Päivämäärä:   16.1.21 16:04:53

Pidätä pienentämällä istuinluilla liikkeen seuraamista. Pysäytä pysäyttämällä pystysuorien istuinluiden liike ja samalla lakkaat kädellä seuraamasta pään liikettä. Eli ohja on valmiiksi sopivan pituinen, et vedä yhtään taakse vaan kädet on kuin liikkumaton seinä.

Lähettäjä: Susi 
Päivämäärä:   16.1.21 20:25:50

Tämä, hyvä esimerkki
"-- olen kanssasi eri linjoilla. tietenkään tarkotus ei ole pumpata vaan kyllä viimeistään kolmannella kerralla on pakko tapahtua jotain ja kunnolla (hevonen oppii kolmannesta toistosta, eli jos kolmesti tulee pidäte johon ei tarvitse vastata niin = pidätteisiin ei tarvitse vastata), mutta eihän ratsastaja voi pidätteen kanssa jäädä odottamaan reagoiko hevonen vai ei, koska silloin pidäte on jo kestänyt liian pitkään ja myötäyskin tulee väistämättä myöhässä jos hevonen tuleekin takaisin kuten haluttiin.

Esimerkiksi ratsastan keskilaukkaa pitkällä sivulla ja haluan koota sen lopussa. hevoseni ei kuuntele pelkkää istuntaa riittävästi (tai luultavasti olen itse istunut niin löperösti että hupsista keikkaa) joten tehostan pidätteellä ohjasta. Pakkohan mun on myödätä heti eikä vasta sitten kun hevonen on hidastanut, eihän se muuten pääse istumaan ja tulemaan pehmeästi takaisin. Samoin jos hevonen ei sitten reagoi pidätteeseen mun on kuitenkin myödättävä ainakin sen verran että saan otetteua uuden isomman pidätteen. Jos se ei vieläkään tule takaisin niin ollaankin jo kulmassa jossa kätevästi saan ratsastettua sisäpohkeesta taivutuksen ja käännettyä tavittaessa vielä voltille. Kun siinä kohtaa otan kolmannen pidätteen niin saan varmasti reaktion jonka halusin ja pääsen olemaan hiljaa = kiitos.

Se, että ratsastaja ei vaadi reaktiota ja antaa hevosensa jyrätä kierros toisensa jälkeen miten sattuu nykien samalla ohjista milloin sattuu niin sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että pidäte ei saa jäädä päälle jotta hevonen voi siihen reagoida oikein.

Jos ratsastan sillä samalla sivulla samaa keskilaukkaa löperön istuntani kanssa ja joudun taas ottamaan sen pidätteen avuksi saadakseni hevoseni takaisiin mutta tällä kertaa en myötääkkään, vaan jään tekemään pidätettä. Hevoseni ei reagoi heti joten mä en myötää. Tuloksena hevoseni väistämättä jollain tavalla jännittyy leuastaan / kaulastaan / ylälinjastaan. Se ehkä sitten hidastaa mutta ei pysty rehellisesti astumaan enemmän alle. Myötään eli en tule kuitenkaan kiittäneeksi siitä mitä olisin oikeasti halunnut (=kokoaminen) vaan siitä että hevonen jännittyi ja sitten hevosesta riippuen vaikkapa lyheni kaulastaan ja astui lyhyempiä askeleita takaa."