Lähettäjä: tuntilainen
Päivämäärä: 26.10.20 09:55:54
Aika harva ratsastuskouluoppilas osaa oikeasti taivuttaa hevosen vaikka sitä harjoitellaan paljon. Avut siis voivat olla sinänsä ihan oikein, mutta ei tunneta, milloin hevonen taipuu. Tällöin hevonen oppii jättämään avun huomiotta. Tähän auttaisi säännöllinen läpiratsastus, mutta en ole kyllä koskaan käynyt ratsastuskoululla, jossa tämä kaikkien hevosten kohdalla toteutuisi.
Mitä tuntilainen voi siis tehdä? Itse käyn edistyneiden tunnilla, jossa on itsenäinen alkuverkka. Houkuttelen istunnalla hevosta taipumaan (tai ainakin ajattelemaan taipumista) kulman läpi jo alkukäynneissä. Kevyessä ravissa teen paljon kaarevia uria, mutten pyri vielä kuin kevyeen taipumiseen eli kaaret ovat laajoja tyyliin pääty-ympyrä. Usein joudun vielä ottamaan takaisin käyntiin ja ratsastamaan taivutukset läpi käynnissä. Kun vauhti on hidas, hevonen ei pääse karkaamaan vauhdin turvin taivutukselta enkä joudu potkimaan sitä. Napakka pohkeen pitää kyllä olla ja pyynnön hellittämätön, kunnes hevonen taipuu rehellisesti. Oikeasta reaktiosta kiitos ja paineen poisto. Sitten kokeilen saman ravissa ja palaan käyntiin jos ei ravissa onnistu. Laukkaverkassa teen myötä- ja vastataivutukset ja vastalaukan. Yleensä mulla on taipuva hevonen siinä vaiheessa kun lähdetään tekemään tehtäviä.
Se, miten perusratsastaja voi tuntea, milloin hevonen taipuu rehellisesti, olisikin sitten oman ketjun arvoinen asia. Kokeneet tunihevoset osaavat välttää taipumista monin keinoin ja jos ratsastaa pelkästään niillä, ei ehkä saa kokea rehellisesti ja kevyesti taipuvaa hevosta pitkään aikaan, varsinkaan jos ei osaa sitä aktiivisesti vaatia hevoselta.
|