Lähettäjä: takaisinsatulaan 
Päivämäärä:   22.1.20 19:29:40

Onko täällä muita, jotka ovat aloittaneet uudestaan ratsastuksen pitkän tauon jälkeen?

Itse nuorempana olen harrastanut 10 vuotta ratsastusta, B/heA tasolle saakka ja lopettanut juuri ennen täysi-ikäistymistä. Nyt vajaa 10 vuotta myöhemmin on tullut kauhea ikävä takaisin satulaan ja hevosten pariin, ja olen suunnitellut aloittavani vakkaritunnilla käymisen. Jännittää, kun ei enää ole varma, mitä muistaa ja kuinka ruosteessa taidot oikeen ovat! Tuntuu, että kaikki käsitteetkin on ihan hukassa ja piti oikein muistella, minkä nimisiä satulan eri osat ovat/hevosten eri väritykset/erilaisten harjojen nimet yms. :D kai ne siitä sitten ajan kanssa muistuu mieleen, kun joskus pienenä opiskellut kaikki mahdolliset asiat... onko muita ollu samassa tilanteessa/kuinka hyvin asiat on alkanu palautua takaisin mieleen?

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   22.1.20 19:32:03

Jep. Täysin sama tilanne oli 5v. sitten. Kävin muutaman kerran ratsastelemassa kaverin hevosia ja sit ostin oman. Mee ihmeessä tunnille :)

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   22.1.20 20:31:50

Mulla on täysin samanlainen tausta kuin sulla. Palasin hevosen selkään n 1 1/2vuotta sitten ja se oli paras päätös ikinä! Olen nyt käynyt kerran viikossa tunnilla ja olen vahva heB/heA tasoinen. Aluksi tuntui aika hankalalta ja taidot tosiaan oli ruosteessa. Ja välillä oli henkisesti aika raskasta kun koko ajan peilasi sen hetkisiä taitoja menneiden vuosien (silloin oli omia hevosia ja ratsastin päivittäin) taitoihin. Mutta positiivisena, tuntuu että nykyään keskittymiskyky ja motivaatio on ihan next level!:) Kipin kapin vain tuntia varaamaan!

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   23.1.20 08:28:39

Sama juttu täällä, yli kymmenen vuoden jälkeen palasin ratsastuksen pariin. Nyt olen käynyt ratsastuskoulussa vajaan vuoden ja ei kaduta pätkääkään! Motivaatio ja keskittyminen on tosiaan ihan uudella tasolla, kuten K sanoikin. Alkuun oli turhauttavaa, kun ennen helpot asiat tuntuivat todella vaikeilta, mutta pian ne ratsastustaidot palaavat. Tosin varovaisuutta on tullut lisää iän myötä, en enää haluaisi pukittelijan tai lähtöjä ottavan selkään... Pikkuhiljaa yritän kerätä rohkeutta ja itsevarmuutta. Nuorena kilpailin ja nyt on ajatuksena mennä ensimmäisiin kisoihin aikuisiällä!

Kyllä ne asiat muistuu mieleen nopeasti. Alussa varmistelin, että "olihan ne suojat näin päin" muilta tallilaisilta ja aina muistikuvani oli oikea. Tulet myös huomaamaan, että omat taitosi ovat todella hyvät verrattuna muihin. Teininä sitä vietti kaiken ajan tallilla hevosia hoitaen ja vapaa-ajan niistä lukien, nykypäivänä useat ratsastuskoulun asiakkaat käyvät vain tunneilla ja lähtevät kotiin.

Hyvin se menee! Varaa tunti ihmeessä, siinä ei häviä mitään :)

Lähettäjä: takaisinsatulaan 
Päivämäärä:   23.1.20 11:01:13

Kiitos teille vastauksista, nyt on sitten ensimmäinen tunti varatttu parin viikon päähän!

Mielenkiintoista kuulla teidän tarinoita, miten on paluu harrastuksen pariin sujunut :) Tuon motivaation tunnen jo nyt, että on ihan eri meininki kuin silloin nuorempana, vaikka en ole vielä sinne hevosen selkään päässyt. Jotenki on sellainen fiilis, että opit pystyy ottamaan ihan eri tavalla vastaan nyt, kun on ikää ja elämänkokemusta karttunut elämän eri osa-alueilta. Täytyypi sitten muistaa olla itselleen armollinen, kun tulee aika muistella kaikki eri nappulat ratsastuksessa! :D

Sekin on hassu tunne, kun ennen on tiennyt lähes kaiken nippelitietoja myöten, mutta nyt moni tieto on vaan kadonnut muistista, ja täytyy opetella uusiksi joitain juttuja. Innolla odotan, kuinka nopeasti asiat palautuu mieleen! Täytyy varmaan lainata jokin kirja/opas, jos se vaikka auttaisi.

T: tsemppiä kovasti kisoihin! missä lajissa kisaat?

Lähettäjä: hp 
Päivämäärä:   23.1.20 11:11:31

Suosittelen ehdottomasti aloittamaan uudelleen! Minä kiipesin viime keväänä satulaan lähes kymmenen vuoden täydellisen hevosettomuuden jälkeen. Osa asioista palautui päähän nopeasti, mutta osan kanssa olen yhä täysin aloittelija. Aluksi kävin vain kerran viikossa tunneilla, mutta nyt pyrin pääsemään hevosen selkään ainakin kolmesti viikossa ja treenaamaan tunnollisesti omaa kuntoani :D

Eniten harmittaa se, että miksi ihmeessä olin niin pitkään pois tallilta... Toisaalta ilman taukoa en ehkä välttämättä olisi nyt näin motivoitunut ja valmis opettelemaan uusia asioita. Vaikeinta on ollut ehkä se, kun nuorena opittu ratsastustyyli poikkeaa osittain merkittävästi nykyisen opettajan painottamasta tyylistä. Siitä huolimatta, että moni asia on unohtunut, niin osa asioista on todella syvällä lihasten muistissa, että niistä pois oppiminen käy työstä. Välillä tuntuu siltä, että asiat ovat pään hakkaamista seinään, mutta sitten Ahaa-elämykset siivittävät aina oppimista eteenpäin.

On kuitenkin ollut mahtava huomata, miten positiivinen vaikutus ratsastuksella ja hevosilla on elämääni. Täytyy sanoa, että tämä on yksi parhaista päätöksistä, mitä olen tehnyt.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   23.1.20 11:22:01

Kyllä hirveästi asioita tulee ihan lihasmuistista. Vetosolmut riimunnaruun, suojien laittaminen, satuloiminen jne tuli ainakin mulla suoraan lihasmuistista.
Tuo on muuten totta, että näiden ratsastamattomien vuosien aikana on kehittänyt itselleen jonkinlaisen itsesuojeluvaiston:D

Lähettäjä: alli 
Päivämäärä:   23.1.20 11:29:05

Minäkin innostuin pitkän tauon jälkeen. Ensin kaverin ravureilla kävin ratsastelemassa, sitten tunneilla, ensin kerran viikossa, sitten jo kolmesti. Kun alkoi olla asunto- ja autolainat maksettu, oli varaa harrastaakin.

Siihenhän tuo johti, että oma hevonen oli ostettava...

Lähettäjä: hp 
Päivämäärä:   23.1.20 11:42:58

Tuo itsesuojeluvaisto on kyllä muuttunut paljon vahvemmaksi, enkä enää hyppäisi sellaisten hevosten selkään, mitä teininä ratsastin :D Ja totta tuokin, että tässä vaiheessa tuo hurahtaminen meinaa uhkaavasti saada miettimään oman laittamista, mutta onneksi ei aika eikä raha riitä siihen...

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   23.1.20 12:08:19

Kiitos paljon! Olen menossa estekisoihin, onneksi ovat omalla tallilla ja kynnys osallistumiseen on pieni. Aloin kuitenkin vasta syksyllä hyppäämään uudelleen tauon jälkeen ja jännitystä on aina vähän ilmassa esteillä. Eniten pelottaa, että rata unohtuu... Mutta ehkäpä sitä osaa nyt olla armollisempi itselleen kuin kymmenen vuotta sitten.

Mahtavaa, että varasit tunnin! Paljon tsemppiä ratsastukseen ja ihania hetkiä hevosten kanssa! Tähän jää kyllä herkästi koukkuun, ensin kävin kerran viikossa ja nyt suunnilleen kolme kertaa. Kai se on pakko oma hevonen jossain välissä ostaa, kun taidot karttuu ja talous antaa myöden!

Lähettäjä: vanha 
Päivämäärä:   23.1.20 12:34:42

Mulla oli pitempikin tauko kuin kymmenen vuotta. Lasten myötä aloitin uudelleen ja kun kolme kävi tunneilla ostettiin oma ja sittemmin jokunen muukin. Ihan parhaita jaksoja elämässä, kannattaa todella elvyttää kipinä.

Lähettäjä: liian läski 
Päivämäärä:   23.1.20 14:34:49

Taukoa on noin kymmenen vuotta, ja kaipuu hevoshommiin on alkanut tosissaan nostaa päätään. Suurin este on hirvittävä määrä ylipainoa. Toisaalta tämä hevoskaipuu motivoi laihduttamaan, toisaalta pelkään että entä jos en ikinä onnistu. Koska onhan tässä useamman kerran tehty elämäntaparemonttia, oltu laihdutuskuurilla, yritetty vähitellen muuttaa ruokatottumuksia parempaan... ja aina jotenkin palaa vanhaan ja lihoo takaisin tai lihavammaksi kuin aiemmin. No, taas yritetään! Pääsisipä vielä hevosen selkään :)

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   23.1.20 17:54:50

Mulla oli taukoa 25 vuotta. Teininä lopetin ja nelikymppisenä aloitin uudestaan :-) Nyt ollut jo kaksi omaa hevosta...

Lähettäjä: takaisinsatulaan 
Päivämäärä:   23.1.20 22:01:21

Mahtava kuulla että täälläkin näin moni on löytänyt myös takaisin hevosharrastuksen pariin myöhemmällä iällä ja viesteistä huomaa, että onhan tuo ihan maailman paras harrastus mitä voi olla! Olo on ihan ku pikkulapsella, kun on tässä hankkinu uusia ratsastusvarusteita itselleen niin pitkän tauon jälkeen :)

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   23.1.20 23:35:52

Itselläni vähän erilainen tarina mitä täällä on ollut. Ratsastin lapsena valvomatta noin kymmenen vuootta (eli en oikeastaan osannut mitään), lihoin 20 kiloa ainakin ja palasin satulaan 15 vuoden jälkeen tauon jälkeen kun täytin 30 vuotta. Nyt olen käynyt 7 vuotta ratsastuskoulussa, aloitin ihan alkeistunneilta ja sainkin huomata etten oikeasti osaa mitään. Myös tasapaino ihan olematon. Parin pahan tippumisen jälkeen aloin myös vähän jännittää ratsastusta. Omaa en aio hankkia, näillä näkymin tuleman olemaan ikuinen ratsastuskoulun täti Helppo C-ryhmässä, välillä tämä ahdistaa, välillä tsemppaan ja osallistun ratsastuskoulun kisoihin tyytyväisenä.