Lähettäjä: katselija 
Päivämäärä:   22.1.20 08:05:45

Ratsastuskoulussa olen katsellut oman tunnin jälkeistä valmennustuntia, joka verkkaa itsenäisesti. Siellä on yksi ratsastaja, joka verkkaa osan hevosista ilman tuntumaa. Ohja siis roikkuu ihan valtoimenaan, eikä hän edes yritä ottaa tuntumaa. Alkukäynnissä tämän ymmärrän, mutta tekee näin myös alkuravissa ja -laukassa. Ravaa ja laukkaa kovempaa kuin useimmat muut.

Sitten kun tunti alkaa, ottaa kuitenkin ohjan ihan normaalisti tuntumalle ja hevoset myötäävät hänelle heti, mitä eivät tee meidän tunnilla juuri kenellekään. Tekee siis tuota lähinnä niillä hevosilla, jotka menevät alkeistunneillakin. Kerran näin hänen ratsastavan open hevosella ja silloin piti tuntumaa myös ravissa ja laukassa. Mikä tässä on ideana, miksi tekee tuota? Miten se auttaa vai auttaako? Miksi muut eivät tee noin? En tunne häntä enkä viitsi mennä kysymään. Opettajalla tuo on ilmeisesti ok, koska en ole koskaan kuullut hänen kommentoivan mitenkään asiaa, vaikka muuten sanoo ohjista(kin) usein.

Lähettäjä: lazy bastard 
Päivämäärä:   22.1.20 08:10:22

Kysy henkilöltä suoraan. Hevoset on erilaisia ja vaativat erilaista ratsastusta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.1.20 08:31:16

Erittäin toimiva tapa saada ohjalla roikkuvat hevoset kantamaan itse itsensä, mutta vaatii ratsastajalta toimivaa istuntaa, että saa takaosan pelaamaan. Ohjien pidennys on myös hyvä tapa tarkistaa vaikka kesken tunninkin, onko hevonen todellisuudessa kuulolla vai ei ja kuuluu muuten myös muutamaan kouluohjelmaan samasta syystä.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   22.1.20 08:38:09

Ennen kuin hevosen voi saada peräänantoon tuntumalle, täytyy sen liikkua eteen. Mainitsit, että tekee näin erityisesti alkeistunneilla käyvillä hevosilal, mutta ei esim open hevosella. Tämä voi johtua siitä, että open hevonen on valmiiksi paremmin avuilla ja pohkeen edessä, kun taas alkeisratsut eivät.

Löysin ohjin verkkaaminen toimii kuitenkin vain hevosilla, jotka eivät juokse alta ilman tuntumaa ja jotka menevät suht rennosti ilman tuntumaa, eli venyttävät päätä eteenpäin ja eivät paina selkää alas.

Itsekin tykkään tietynlaisia hevosia verkata aluksi suht pitkin ohjin :)

Lähettäjä: Nmm 
Päivämäärä:   22.1.20 08:42:29

Keskittyy alkuun vain siihen että hevonen liikkuu eteen. Heittämällä ohjan pois tavallaan pakottaa myös hevosen keskittymään siihen, se ei voi "venkoilla" kättä vasten samalla tai ottaa tukea kädestä. Vaatii tosiaan että ratsastaja tietää mitä tekee ja ratsastaa istunnalla.

Lähettäjä: Too 
Päivämäärä:   22.1.20 08:45:44

Verkkasin tuolla tavoin hevosia, jotka jäykkiä, pohkeen takana ja jotenkin jumissa. Saivat ensin vaan liikkua eteen vapaasti, kunnes lihakset lämpimät.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.1.20 08:56:28

Esim. vanhemmilla ja jäykemmillä hevosilla kannattaa ehkä aluksi ratsastaa rennommalla tuntumalla ja pidemmällä ohjalla jotta hevonen lämpeää ja vetristyy rauhassa. Näin ainakin itse tykkään tehdä ja valmentajakin tätä suositellut.

Itse ainakin verkkaan usein lähes ilman tuntumaa/super kevyellä tuntumalla vanhemmat ja jäykät hevoset. Laukkaan tykkään ottaa jo enemmän tuntumaa, ettei hevonen mene etupainoiseksi (etenkin yksi vakkarihepoistani on helposti etupainoinen) mutta kuitenkin pidemmällä kaulalla ja rennosti.
Toiset hevoset ovat rennomman alkuverkan jälkeen miellyttävämpiä, rentoutuneita ja lihakset ovat saaneet rauhassa lämmetä joten sen jälkeen hevonen myös ehkä myötää mielummin.

Opettajan hevoset ovat varmasti paremmin ratsastettuja, nuorempia, vetreämiä, virkeämpiä joten niillä ei ehkä tarvetta ratsastaa niin pitkällä ohjalla. Tai jos open hevonen on etupainoinen sitä ei ehkä kannata ratsastaa niin löysällä tuntumalla. Myös opettaja on voinut antaa ohjeet miten ratsastaa open hevosilla eikä siihen vain kuulu löysä tuntuma.

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   22.1.20 09:16:43

Löysin ohjin myös laukkaa on yksi tapa verrytellä, esimerkiksi Christoph Hess suosii sitä. Päärooli voi olla nimenomaan se, että hevonen ottaa oman tasapainon ja kunnolla pohjeen tai se, että hevonen saa lähteä liikkeelle ihan rauhassa, mikä voi olla henkisesti sille paras.

Ratsastajan pitää kuitenkin harjoitella myös tuntumalla ratsastus, siksi ei ihan kaikkien kannata aloittaa tästä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.1.20 11:07:08

Meillä jo vanhan, jäykän, aluksi pohkeesta vähän hitaan ja jos heppa ei ole alussa tarpeeksi eteen menossa, jää helposti roikkumaan kädelle ja sipsuttamaan jaloilla. Itse tykkään todella paljon tosta alkuverkkatyylistä, heppa joutuu kantamaan itse itsensä ja useasti saa ratsastettua paremmin eteen :) ideana juuri on se, että ei mennä kaula pitkänä hitaasti laamana vaan ryhdikkäästi eteenpäin, jolloin etupainoisuus lähtisi eikä heppa kompastu nokkaansa

Lähettäjä: Äö 
Päivämäärä:   22.1.20 12:22:38

Hyvä keskustelu.

"Ravaa ja laukkaa kovempaa kuin useimmat muut."

Tämä kertoo juuri tuosta eteenpäinpyrkimyksen tehostamisesta. Hevonen saa itse hakea pään asennon ja tasapainon jossa pystyy liikkumaan parhaiten. Kunhan kontrolli säilyy.

Lähettäjä: juu 
Päivämäärä:   22.1.20 12:52:10

Ratsastin 25v kouluhevosta aina tuolla tavalla. Vanhuudesta tullut hitaaksi, joten alkuverkka on käyntiä ja laukkaa reippaasti eteen ilman että on ohjat kunnolla kädessä. Siten vertyy paremmin ja laukan jälkeen vasta ravi koska muuten ravi on aivan kaamean näköistä ja tuntuista.

Sopii aika monelle hevoselle. Muutenkin harvoin otan heti kunnolla ohjia käteen alkuverkassa. Tuntumalla kyllä, mutta en pyydä mitään ennen kuin hevonen on vertynyt ja pystyy siihen.

Lähettäjä: aei 
Päivämäärä:   22.1.20 13:46:12

Mun hevonen on tällainen dieselmalli. Täysin ehjä, terve, eikä vanhuuskaan vielä paina. Ollut samanlainen jo sisäänratsastuksesta alkaen. Hakeutuu luonnostaan etupainoiseksi, matalaksi ja kulkee hiihtomaisesti, vaikka omaakin hyvät liikkeet. Eli laajat liikkeet, jotka ei etupainoisena sisällä ollenkaan joustoa.
Olen vasta nyt monen vuoden tahimisen jälkeen ymmärtänyt erilaisen verryttelyn vaikutuksen hevosen työskentelyvaiheeseen. Tällä hevosella toimii nimenomaan "poniravi"-meininki alussa, eli vapaassa muodossa (vapain ohjin) paljon ripeitä askeleita ravissa ja laukassa. Kuin ponit kenttäkilpailuissa konsanaan (stereotypiaa - älä takerru tähän vertauskuvaan).
Jos hevosen ottaa heti tuntumalle, oli se sitten eteen-alas tai korkeammassa muodossa, se on koko työskentelyvaiheen raskas kädelle JA pohkeelle. Vapaan verryttelyn jälkeen kaikinpuolin kevyt ja elastinen.
Eli yksilöllistähän tämä on, mikä millekin sopii, mutta mitään tekemistä sillä ei suoraan ole hevosen koulutustason tai terveydentilan kanssa.

Lähettäjä: The Cowgirl 
Päivämäärä:   22.1.20 14:36:25

Komppailen kaikkia, mutta sit toi "ilman tuntumaa" voi olla hyvin monitahoinen ja näköinen juttu.

Voi olla että jotkut heittävät ohjan kokonaan pois? Itse ainakin pyrin siihen, että vaikka hevosella on vapautensa alkuverkassa, tuntuma kuitenkin säilyy vaikka pitkälläkin ohjalla.

Juu, meilläkin verkataan hyvin kevyellä tuntumalla ja pitkällä ohjalla alkuun, ravia ja laukkaa etenkin, jotta saadaan meno eteen ensin.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   22.1.20 15:18:02

Verkkaan oman hevoseni aina ensin myös ravin ja laukan pitkin ohjin. Ravi tietty keventäen mutta myös laukka kevyessä istunnassa. Omalla on alussa jäykkä selkä ja vertyy näin paremmin. Menen välillä suhteellisen reippaasti ja teen paljon tempo vaihtelua. Lopetan, kun tunnen miten selkä on vertynyt ja itse asiassa hevonen on pyöreä ja lyhentynyt.

Lähettäjä: Toosivanha 
Päivämäärä:   22.1.20 16:28:57

Hevosen olisi alkuverkassa hyvä löytää ensiksi ihan se oma tasapaino kaikissa askellajeissa, koska tuntumahan ei koskaan ole sitä varten, että hevonen siihen nojaisi tasapainon vuoksi. Hyvä alkuverryttely olisi itse asiassa aivan kaikilla se, että ratsastetaan askellajit läpi LÖYSIN ohjin. Kas, kun se hidastaminen ja pysähtyminenkään ei ohjia tavitse, ei myöskään puolipidäte. Ja nyt aivan varmasti joku sanoo, että ei sovi minun hevoselleni. Siihen voi vastata, että hevonen on silloin huonosti koulutettu ja liikkuu epätasapainossa. Ihan sitä hevosta näkemättä. Sitten joku sanoo, että kun et ole nähnyt sitä minun hevostani, kun se oikeasti sitä ja oikeasti tätä. Ei tarvitse, kyllä olen nähnyt hevosia tarpeeksi tietääkseni, mistä puhun. Ei se Munchausenkaan itseään suosta voinut vetää omasta tukastaan, joten ohjia ei oikeasti ratsatuskessa tarvita hevosen tasapainon saavuttamiseen, mutta niitä voidaan käyttää siihen, että tasapainoa EI saavuteta.

Lähettäjä: Myös 
Päivämäärä:   22.1.20 16:33:21

Toosivanha: mites sitten, kun ratsastetaan löysin ohjin kootulla hevosella. Ihan niin että hevonen on luotiviivalla.
Mitäs siitä sanot?

Lähettäjä: omilla 
Päivämäärä:   22.1.20 17:51:32

Komppaan toosivanhaa.

Itsekin verkkaan kummankin hevoseni ilman ohjastuntumaa (siis oikeasti koko pituudella roikkuvia ohjia toisessa kädessä kannatellen).

Osittain jo mainittujen etujen vuoksi:
- hevonen joutuu kantamaan itse itsensä
- hevonen löytää työskentelytasapainonsa helpoimmin
- ei pientäkään häiriötä eteenpäinreaktiolle

Ja myös siksi että haluan aina tarkistaa että ovat oikeasti avuilla ennenkuin alan säätää muotoa. Siirtymiset, kääntymiset, taipumiset, temponmuutokset kunnolla reagoiden istuntaan ja jalkaan. Kyllä, myös siirtyminen laukka-seis.

Tietenkin annan liikkua vähän loivemmilla ratsastusteillä mutta muuten pitää tehdä ihan yhtä hyvin kuin ohjan kanssa.

Jos ottaa ohjan heti kunnolla käteen ei välttämättä heti huomaa jos on jotain jota pitäisi kohentaa.

Lähettäjä: Tee 
Päivämäärä:   23.1.20 00:09:17

Parempi ratsastaa ohjat pitkänä. Niin turhaa ja typerää roikkua 'tuntumalla' hevosen suussa ja naamassa!

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   23.1.20 00:15:35

Monet huippuhevoset verkataan noin koska ovat rikki

Lähettäjä: Toosivanha 
Päivämäärä:   23.1.20 05:46:18

"Toosivanha: mites sitten, kun ratsastetaan löysin ohjin kootulla hevosella. Ihan niin että hevonen on luotiviivalla.
Mitäs siitä sanot?"

En mitään, ennen kuin näen tilanteen. Ohjista oikein tempaisemalla sopivassa kohdissa, hevosen saa "koottua" väärinkin löysin ohjin, kun se tempaisun pelossa jännittää sen kaulan ihan väärään asentoon rullalle. Rollkurin aikaan tästä oli enmmänkin videoita ja etenkin länkkäripuolella tätä on harrastettu tuolla jenkkilässä enemmänkin. Hevonen voi toisaalta olla löysin ohjin oikein liikkuva ja oikein koottu vaikka piaffiin, mutta.... oikein koottu hevonen ei kyllä oikeastaan koskaan muuta kuin LÄHENE luotiviivaa. Tämä on se nykyaikana vaikein asia ymmärtää. Kun esteettisesti halutaan se pää kuitenkin sinne väärään asentoon ja tuomarit rääkyvät oikean muodon nähdessään, että liian avoinainen. Mutta siis, jos hevonen on koottu oikein, kykenee se säilyttämäään kokoamisasteen ainakin muutaman askeleen ajaksi, vaikka ratsataja heittäisi ohjat kokonaan pois. Väärin koottu lentää nenälleen. Saksassa yhteen aikaan oli ainakin kouluohjelmia, joissa tätä ihan testatiin. Jossain vaiheessa taisi olla Suomessakin yksi, en tiedä ratsastettiinko sitä koskaan missään enkä ole asiaa vuosiin tarkistanut.

"Lähettäjä: K
Päivämäärä: 23.1.20 00:15:35

Monet huippuhevoset verkataan noin koska ovat rikki"

Ja mitä tähän tulee, niin nimenomaan löysin ohjin ontumat näkyvät selvimmin etenkin ennen vertymistä. Että en nyt ihan tiedä, mitä K tällä ajattelee tarkoittavansa. Enemmänkin kiinnittäkääpäs huomiota estehevosten verkkkoihin. Ei askeltakaan ravia kisapaikalla, kun siinä paljastuisi ikävä totuus hevosen tilanteesta. Verkka laukassa ja suoraan käyntiin radan jälkeen. Kyllä se rikkinäinenkin hevonen suorittaa, valitettavasti.

Lähettäjä: Minna 
Päivämäärä:   23.1.20 07:30:30

Suurin osa oikein päin liikkuvista hevosista ei tarvitse vahvaa tuntumaa. Hyvin vanhanaikainen tapa on ottaa lyhyet ja imukireät ohjat ja yrittää heti alussa lyhentää hevosta, joka on vielä kylmä ja kankea. Näin vaan rikotaan hevoset ja erityisesti niiden selät. Meillä ratsastuskoululla toinen ope suosii rennompaa verkkaa ja vähitellen tasaisempaa ja vakaampaa tuntumaa ja toinen taas haluaa hevoset ryttyyn heti. Arvatkaa kumman tunneilla hevoset ja ratsastajat ovat tyytyväisempiä... Toisella tunnilla painetta laitetaan hevosiin niin että silmät pullistuu päästä, vedetään narut kireällä ja potkitaan ja mätkitään "pohkeen ja ohjan väliin"... Hevoset kyllä näyttää liikkuvan pyöreinä mutta ovat hyvin tyytymättömiä. Toisen tunneilla alussa mennään kevyellä tuntumalla (jos hevonen väärin päin niin sit ei) ensin ja kun on menty kaikki askellajit läpi alkaa pikkuhiljaa hevoset lyhentyä ja työskentelee rentoina mutta kumminkin kunnolla... Eli tapoja on monia.

Lähettäjä: Myös 
Päivämäärä:   23.1.20 07:35:21

Toosivanha: mä vaan mietin, kun valmentaja kannustaa todella kevyeen ohjastuntumaan (iman mitään nykimisiä). Ratsastamaan melkein pelkästään istunnalla sitomatta hevosta kädellä tai jalalla. Hevoset tuntuu tykkäävän ja kokoavat, liikkuvat ja toimivat hyvin.

Kuitenkin kavereilta tulee jatkuvaa moitetta että pitäisi olla enemmän ohjastuntumaa. Jos he käyvät hevosteni selässä, kieli on ulkona ja silmät pyörii päässä.
Tiedän että tuntuma pitäisi olla, niin on aina opetettu. Silti hepat tuntuu tykkäävän tästä uudesta tyylistä.
En ole koskaan ennen esim. pystynyt vaihtelemaan näin kevyesti avon ja sulun välillä muutamissa askelissa tai kokoamaan näin kevyesti.

Mitä uskoa?
Mua haukutaan tädiksi ja istunnalla rynkyttäjäksi kaverien toimesta :-(

Lähettäjä: Juoni 
Päivämäärä:   23.1.20 07:44:45

Me oltiin nuorena tälläsessä opissa, että hepat verkattiin aina vapain ohjin kaikissa askellajeissa ja keventäen ja kevyessä istunnassa.
Ilmankos meille kehittyi kaikille vakaa ja napakka kevyt- ja esteistunta ja meidän hepat oli tyytyväisiä ja terveitä. Kisattiin paljon ja silloin joka kisasta tuli aina joku ruusuke kotiin. Ei tosin kansallisia, mutta seura ja aluetasolla aivan tavallisilla opetushevosilla ja - poneilla.
Kevyen istunnan ja tasapainon pitämistä ilman ohjista vetämistä ei ole arvostettu tarpeeksi. Treeniä lisää.

Lähettäjä: Kanssa vapain ohji 
Päivämäärä:   23.1.20 08:15:55

Verkkaan kanssa kisahevoseni kotona aina ihan löysällä ohjalla. Osaa tällöin itse hakeutua alas venyttelemään. On opetettu tähän jo kolme nelivuotiaana. Yritetty on toisenlaistakin tyyliä, mutta ei toimi. Hevosella vähän huono rakenne, pään ja kaulan liitoskohta ahdas (ranskalaista verta), kulkee helposti pää pystyssä. Ei ole koskaan oppinut kulkemaan normaalia ohjastuntumaa, vaan alkaa roikkua hyvin vahvana. Niin vahvana, että esteillä pitää pysäyttää seinään.

Esteillä Pidätteetkin pitää tehdä enemmin vahva yksittäinen pidäte ja taas löysä/kevyt ohja.

Löysät ohjat alkuverkka ja ei niin kauniit pidätteet saa hevosen hyppäämään selkeästi paremmin. Joskus kun on yritetty tuntumalla rata ratsastaa, niin saattaa takajaloillaan pudottaa. Jos taas verrytellään tuntumalla niin hevonen jäykistyy selästä, tulee kipeäksi, vihaiseksi ja hyppää huonosti.

Lähettäjä: kisaaja 
Päivämäärä:   23.1.20 09:11:03

Myös; Valmentajalla on tieto ja taito, usko häntä.
Kavereilta voit kysyä,millä heidän mielestä pitäisi eniten
ratsastaa, jos ei istunnalla? Kädellä kiskoen?

Lähettäjä: Myös 
Päivämäärä:   23.1.20 09:43:21

Kisaaja: heidän mielestä istunnalla, ohjalla ja pohkeella. Mutta kiusaavat siis tuosta tuntumasta. Pitäisi olla napakka tasainen tuntuma, hevonen ohjan ja pohkeen välissä.
Mulle nyt valkku opettaa että hevonen saa liikkua vapaammin vailla jatkuvaa ratsastajan vaikuttamista. Istutaan rytmiin mukaan, sitä säädellen lantiolla.

Mutta tiedä häntä sitten onko mikä oikein vai molemmat?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.1.20 09:54:27

Verkkasin iäkkään vuokrahevoseni aina pitkin ohjin, ensin käynnissä lämmitellen ja sitten laukassa kevyessä istumassa molempiin suuntiin.

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   23.1.20 10:03:39

Pattihevosille laukka pitkässä muodossa on myös oiva alkuverryttely. Ryhmätunnilla täytyy ottaa huomioon, että hevosten on oltava nopeasti käännettävissä ja pysäytettävissä. Siksi suosisin pikemminkin pitkiä ohjia kuin löysinä roikkuvia.

Hevosen verryttyä takaosa on saatava mukaan. Se tapahtuu sitten etupään ryhtiä nostamalla ja kaulaa lyhentämällä. Pitkien ohjien hyöty ja haitta (riippuu siis tilanteesta) on se, että takaosa jää taakse eikä polje niin ponnekkaasti alle.

Lähettäjä: Toosivanha 
Päivämäärä:   23.1.20 21:14:19

"Lähettäjä: Myös
Päivämäärä: 23.1.20 07:35:21

Toosivanha: mä vaan mietin, kun valmentaja kannustaa todella kevyeen ohjastuntumaan (iman mitään nykimisiä). Ratsastamaan melkein pelkästään istunnalla sitomatta hevosta kädellä tai jalalla. Hevoset tuntuu tykkäävän ja kokoavat, liikkuvat ja toimivat hyvin.

Kuitenkin kavereilta tulee jatkuvaa moitetta että pitäisi olla enemmän ohjastuntumaa. Jos he käyvät hevosteni selässä, kieli on ulkona ja silmät pyörii päässä.
Tiedän että tuntuma pitäisi olla, niin on aina opetettu. Silti hepat tuntuu tykkäävän tästä uudesta tyylistä."

Tuntuman kanssa ollaan menty eniten metsään nykyratsatuksessa. Ihan masteropettajia löytyy, jotka vetävät suusta hauksilla tauotta ja pitävät sitä oikeana tuntumana. Sitten ihmettelevät, kun eivät saa hevosta "pohkeen eteen", kas kummaa, vikahan on selvästi hevosessa. Mutta siis, tasainen tuntuma hevosen suuhun ei koskaan vedä vaan TYÖNTÄÄ. Siksi se on niin paljon vaikempi asia kuin kaverisi ymmärtävätkään. Kuuntele siis mieluumin valmentajaasi ja ennen kaikkea hevostasi. Äläkä rupea kiskomaan sieltä suusta yhtään, vaikka muut haluaisivat. Äläkä anna noiden tumpeloiden ratsastaa!!! Jos ei osaa pitää oikeaa tuntumaa, vaihtoehto on mennä ilman tuntumaa. EI KOSKAAN liian kovalla tuntumalla. Siis jos hevosestaan välittää. Pahinta on kuunnella lätinää siitä, että hevosen nyt vaan "pitää hyväksyä" liian kova tuntuma, mutta oikeasti.... ei todellakaan pidä!!!!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.1.20 21:34:24

Aloittaja: hienoa kuulla, että katsot muiden ratsastusta ajatuksella ja haet oppia :) varsin harvinaista nykyisin ja siitä oppii paljon.

Lähettäjä: Veeras 
Päivämäärä:   23.1.20 21:54:07

Oon ratsastanut mun omaa hevostani n. 16 vuotta (oma ollut vasta 5,5 vuotta). Ja oon joskus ehkä 10v sitten (?!) huomannut, että tämä vertyy parhaiten niin, kun tekee käynnissä, ravissa ja laukassa alkuverkan pitkällä ohjalla ja liki olemattomalla tuntumalla. Ei ole siis mitenkään jäykän tuntuinen, mutta on miellyttävämpi ratsastaa näin. Nykyään sillä on jo ikääkin 21v, niin iänkin puolesta varmasti paras keino verkata. Enkä koskaan alkuverkassa pyydä meneen tiukasti kulmiin, vaan teen ennemmin pyöristäen kulmia selvästi, teen suuria ympyröitä/suuria kaaria. Sit annan hengähtää ja kävellä hetken pitkin ohjin, jonka jälkeen alan työskennellä niin, että alan pyytää hevosta lyhyemmälle kaulalle. Mutta tuo pisterivin juttu, että takajalat ois jotenkin tallissa kun menee pitkin ohjin, ei kyllä tän kohdalla pidä paikkaansa. Vaan ne ratsastetaan aktiiviseksi jo verkassa ne takajalat. Toki kokoan sitä enemmän verkan jälkeen vielä, mutta silti, takaosa aktiivisena koko ajan, mutta venyttäen selkäänsä ja kaulaansa.

Kun nykyään käyn yksärivalkuissa, niin itse valkku kestää 30min. Ehitään aina ihan loistavasti siinä ajassa tehdä, ja olen itse yleensä ollut 45min ratsailla kun valkku tulee. Tässä ajassa kävelen vähintään 15min, teen tuon rennon alkuverkan ja välikäyntien jälkeen alan tehdä kootummin töitä. Tässä ajassa olen myös ITSE vertynyt niin, että pystyn paremmin alkaa vaikuttaa hevoseen kaikinpuolin. Mun kroppa ei ole kunnossa, joten mulla kestää siinä itsellä kauan, huomattavasti kauemmin kuin hevosella. Eikä auta, vaikka tekisi muuta ennen ratsia.

En tiedä onko tähän oikeaa tai väärää, vaan on ennemmin varmasti hevoskohtaista. Toki tuntuu omasta mielestä väärältä alkaa vaatia hevoselta ennen verryttelyä mitään lyhyttä kaulaa. Mutta en myöskään OSAA ratsastaa voimakkaalla tuntumalla, mun mielestä se on epämiellyttävää. Tiedän, että monen mielestä minä ratsastan liian löysällä tuntumalla, mutta se sopii mun hevoselle, ja mulle, joten en kuuntele muita. Paitsi valkkua ;)

Lähettäjä: >> 
Päivämäärä:   23.1.20 22:50:26

Tämäpä on todella hyvä, mielenkiintoinen ja tarpeellinen keskustelu.
Takajalat eivät automaattisesti jää talliin pitkällä ohjalla ja yhtä hyvin ne voivat jäädä sinne talliin liian nopeasti lyhyeksi vedetyllä ohjalla. Siis nimen omaa _vedetyllä ohjalla. Hevosen osaaminen, rakenne, ikä, terveys, kunto, niiden mukaan ja aina niissä rajoissa, ettei hevonen riko vääriin liikkumis- tapoihin ja pään ja kielen heittämiseen. Hiukan kunnioitusta ja armoa, mit ja paljonko ja kuinka nopeasti pyytää miltäkin hevoselta.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   23.1.20 22:56:51

Itse teen noin osalle hevosista, koska haluan tietää onko hevonen kuulolla. Hevonen joka ei ole kuulolla, ei toimi oikein. Osalle toimii ja osalle ei.
Tämä on hevoskohtaista

Lähettäjä: On 
Päivämäärä:   24.1.20 04:18:54

Kevyt istuvat ja verkka pitkällä ohjalla, tahti ei saa mennä kuitenkaan holtittomaksi juoksemiseksi. Sitten välikävelyt ja hommiin

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   24.1.20 07:29:00

Oma, jo yli kaksikymppinen kinnerpattihevoseni vertyy myös parhaiten rennolla hölköttelyllä kaikissa askellajeissa pitkin ohjin. Tätä ei ole järkevää pyytää reippaammin eteen, ennen kuin vertyy ja verryttyään ei todellakaan jää pohkeen taakse.

Mutta, kuten on jo edellä todettu, verryttely hevosen mukaan. On myös hevosia, joille sopisi pitkällä ohjalla verryttely paremmin kuin tuntumalla, mutta ovat aluksi liian energisiä ja villejä :)

Lähettäjä: -*- 
Päivämäärä:   24.1.20 07:44:45

"Pitkien ohjien hyöty ja haitta (riippuu siis tilanteesta) on se, että takaosa jää taakse eikä polje niin ponnekkaasti alle."

Höpönlöpö - katsopas joskus miten westernhevosten takaosa työntää. Ei se, että ohja on löysä, tarkoita sitä, ettei hevosen takaosa tekisi töitä. Jos ei tee, niin vika on paskassa ratsastajassa, jonka istunta ja jalka ei toimi.