Lähettäjä: Ratsa 
Päivämäärä:   10.12.18 22:54:17

Ratsastaminen on rakas ja pitkäaikainen harrastukseni. Nyt olemme mieheni kanssa pohtineet lapsen hankintaa, minkä takia ratsastamiseen tulisi taukoa.

Eräällä kaverilla synnytys vei virtsan- ja ulosteenpidätyskyvyn. Hänet korjausleikattiin, mutta ongelmat vaivaavat yhä. Pelkään että mullekin käy synnytyksessä niin että vammaudun siinä hommassa ja sen jälkeen paska valuu housuun.

Onko teillä kokemusta, palautuuko keho synnytyksestä taas ratsastamista varten? Haittaavatko pidätysongelmat ratsastamista synnytyksen jälkeen?

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   10.12.18 23:34:34

Palautui ihan normiksi! Ratsastan kaksi hevoata pvässä :) kaikki hyvin! Ekan kerranki ratsastin synnytyksen jälkeen (4 kk sen jälkeen) niin olin ihan OHO NYT MÄ PISSAAN :’D ku ravasin. ei siis tapahtunut, mutta tuntui siltä. Mutta sen ekan kerran jälkeen ei oo ikinä ollut mitään. Tuntui varmaan vaan erilaiselta ja nyt oon tottunut tai jotain?

Lähettäjä: Nn 
Päivämäärä:   11.12.18 09:03:27

Ei haittaa. Ikävä kyllä joillekin tulee ongelmia, mutta useimmille ei. Tavallista on palautua omaksi tavalliseksi itsekseen synnytyksen jälkeen. Ratsastuksessa tarvitaan ja ratsastus kehittää lantionpohjan lihaksia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.12.18 09:22:58

Ei ollut ongelmia. Noin kuukausi synnytyksestä oli aika normaalia jo.

Lähettäjä: Pb 
Päivämäärä:   11.12.18 11:21:06

Synnytyksiä on erilaisia tietenkin, mutta normaalisti sujuneen alatiesynnytyksen jälkeen ei mitään suuria ongelmia palata ratsaille. Viikossa olen palannut molempien jälkeen satulaan ja pikku hiljaa ruvennut treenaamaan.

Lähettäjä: moi 
Päivämäärä:   12.12.18 14:54:19

kaks viikkoo synnytyksen jälkeen ratsastin ekan kerran hetken aikaa. Normaalisti sitten loppu kaudesta jo kisailin estei. maastoestei kävin treenailee saman kauden aikana.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   12.12.18 15:05:36

Ratsastin ammatikseni noin kymmenen hevosta päivässä ennen poikani syntymää.
Synnytys oli kinkkinen. Sujui normaalina kuitenkin, vaikka kätilöt olivatkin jo leikkausvalmiudessa. Repesin kuitenkin jokseenkin ikävästi. Hoitanut kätilö ihmetteli jälkeen päin, miksi en ollut kertonut olevani ratsastaja. Olisin kuulema saanut keisarin leikkauksen sen perusteella. No, kukaan ei minulta mitään tähän suuntaan liittyvää kysynyt, enkä ensikertalaisena yksinkertaisesti tiennyt!
Summasummaarum kertokaa ihmeessä hoitavalle lääkärille ja kätkölle hyvissä ajoin, että ratsastatte. Voitte välttyä monelta ikävältä yllätykseltä!

Lähettäjä: Killa 
Päivämäärä:   12.12.18 21:29:27

A, aikamoista höpölöpöä. Minäkin olen ammattiratsastaja, synnytyksessä en revennyt ollenkaan ja kätilö vielä kehui että huomaa että on hyvät lihakset kun hyvin jaksaa ponnistaa. Lihaksista ja voimasta on vain hyötyä synnytyksessä. Takaisin kilpakentillä olin 2 kk synnytyksestä, täysin normaali olo kropassa siitä vielä pari kuukautta.

Lähettäjä: Ratsastava Äiti 
Päivämäärä:   12.12.18 21:36:23

Riippuu paljon synnytyksen kulusta, miten siitä toipuu. Mutta tärkeää on treenata jo raskausaikana lantionpohjan lihaksia tai oikeastaan ratsastajien tulisi treenata niiden rentouttamista (monella ratsastajalla lantionpohja monesti jännittinyt ja rentoutus on haastavaa). Lantionpohja treeniä jatkat synnytyksen jälkeen ja käyt äitiysfyssarilla, sieltä saat tietoa missä kunnossa lantionpohjasi on ja milloin voit jatkaa ratsastusta ns turvallisesti ettei se kuormita liikaa synnytyksessä "kärsinyttä" lantionpohjaa. Tärkeää on antaa keholle aikaa palautua synnytyksestä, mieluummin pidät riittävän tauon synnytyksen jälkeen ratsastuksesta kuin kiirehdit ratsaille. Tsemppiä!

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   12.12.18 21:55:13

No nimenomaan ratsastajilla ei keisaria suositella, siinä kun kestää palautuminen astetta kauemmin. Jos liian aikaisin kapuaa selkään niin vaarana mm. Kohdun laskeuma.

Lähettäjä: Selina 
Päivämäärä:   12.12.18 22:03:49

Minulla oli synnytyksessä se ongelma, että paikat oli niin tiukat ettei vauva meinannut laskeutua synnytyskanavaan. Yrittivät myös puuduttaa kohdunkaulaa, mutta neula ei uponnut kunnolla. :D

Kesti siis melko pitkään että saatiin vauva alas ja tuo aika oli uuvuttavaa. Lopulta ponnistusvaihe meni hyvin, nimenomaan hyvien lihasten ansiosta.

En minäkään ratsastajana missään nimessä haluaisi että vatsa ja vatsalihakset leikattaisiin auki. Sehän vasta toipumista vaatii eikä tunto ehkä palaudu koskaan. Oma alapääni ainakin toipui hyvin ja tekisin alatiesynnytyksen milloin tahansa uudestaan. :)

Lähettäjä: Vinkku 
Päivämäärä:   12.12.18 22:19:35

Oma kokemus on se että suunnitellusta sektiosta toipuminen oli 100x helpompaa kuin alatiesynnytyksestä joka johti pahaan peräsuoleen asti ulottuneeseen repeämään. Vaikkakin sektiossa ne vatsalihakset leikattiin auki... Pitää vaan malttaa toipua, niin ei lihasten kanssa ole mitään ongelmaa. Itse kerroin kyllä neuvolassa harrastaneeni aktiivisesti ratsastusta koko elämäni, mutta ei sitä mitenkään otettu huomioon synnytystapa-arviossa. Vasta alatiesynnytyksen keskeytyessä lääkäri sanoi että onpas sitä jumpattu kun alakertaan katsoi...

Nopeammin pääsin takaisin hevosen selkään sektion jälkeen. Veikkaan että toipumiseen vaikuttaa yllättävän paljon myös henkinen jaksaminen. Järkytys repeämästä voi olla aika lamauttavaa.

Synnytys on aina riski, mutta suurin osa synnytyksistähän menee ihan ok. Kaikkea ei voi kuitenkaan ennaltaehkäistä vaikka kuinka koittaisi suunnitella parhain päin. Jos lapsen aidosti haluaa, niin enpä tiedä moniko jättää sitä hankkimatta synnytyskomplikaatioiden pelossa.

Lähettäjä: €€ 
Päivämäärä:   12.12.18 22:38:23

Minulle lääkäri ennen synnytystä kirjasi papereihin että ratsastan paljon, ja sain synnytyksessä piikin, joka rentoutti lihaksia alapäässä. Tikkejä tuli synnytyksessä, mutta kuukauden päästä nousin satulaan.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   12.12.18 22:48:46

Killa voi sitten olla tyytyväinen, ettei sattunut omalle kohdalleen... tälle höpönlöpölle kävi näin, enkä toivo sitä kenellekkään muulle.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   12.12.18 22:50:00

Omasta synnytyksestäni nyt vuosi. Synnytys oli vaikea. Minulla myös alapään tiukkuuden (eli hyvien lantionpohjalihasten vuoksi lapsi ei laskeutunut kunnolla). Vauva jouduttiin ottamaan imukupilla ulos. Jos olisin tiennyt mitä synnytys tulee olemaan, olisin vaatinut sektion.
Ekan kerran kokeilin käyntiä 3kk synnytyksestä. Oli ok. Kun koitin ravia oli pissat housussa ja ikävä pullotuksen tunne alapäässä. Samoin paineen tunne mahassa.
Kävin yksityisellä äitiysfyssarilla ja jumppasin pari kuukautta. Pikkuhiljaa ratsastus alkoi tuntia taas mukavalta. Ei todellakaan kannata kiirehtiä hevosen selkään synnytyksen jälkeen. Laskeumien vaara on merkittävä.
Itsellä jää lapsiluku yhteen (osittain synnytystrauman vuoksi), mutta ilmeisesti aika usein valitettavasti ratsastajilla vaikeuksia synnytyksissä.

Lähettäjä: Hmm2 
Päivämäärä:   12.12.18 22:55:12

Itse toivuin hyvin ja ongelmia ei ole ollut.

Lähettäjä: ..ä 
Päivämäärä:   14.12.18 12:13:30

Eli onko hyvistä lantionpohjalihaksista apua vai haittaa normaalissa synnytyksessä? Etä palautumisessa?

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   14.12.18 12:51:14

Hyvistä lihaksista on ainoastaan hyötyä! Urheilijat muutenkin jaksavat paremmin synnyttää.

Yksilöllisiä eroja voi tietenkin olla, joku voi olla luonnostaan ahdas. Mutta hyvästä lihaskunnosta ei ole koskaan haittaa.

Lähettäjä: Ai 
Päivämäärä:   14.12.18 12:54:22

Kiireellisen sektion jälkeen pari viikkoa ja menin hevoseni selkään, eikä tuntunut pahalta... Ihan normaalisti olis voinu mennä ellei laskeumat ym olis kolkutellu takaraivossa. Kuukausi synnytyksestä ekat esteet. Harjoitusravia vasta 4kk synnytyksestä vaikka estekisoja oli kierretty jo sitä ennen :)

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   14.12.18 14:27:20

Useamman tapauksen tiedän, missä ratsastajan tiukat lantionpohjan lihakset ovat hankaloittaneet synnytystä. Ja nämä ammattilaisia, jotka ratsastaneet vuosikausia useita hevosia päivässä, eivät siis harrastelijoita. Harva sitä käy ihan vaan pyllistämässä lapsen ulos, vaikka joillakin näyttää niinkin helposti käyvän.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.18 19:26:10

Kaksi alatiesynnytystä, molemmista muutaman viikon päästä takaisin satulaan ongelmitta. Ensimmäinen ei meinannut lasketua, synnytys kesti kauan ja leikattiin iiso eppari, tosi nopsaan silti parani

Lähettäjä: Alli 
Päivämäärä:   16.12.18 18:04:34

Huonosti laskeutui eka ja kätilökin päivitteli, kuukauden päästä synnytyksestä ratsastin kevyesti kaikkia askellajeja isoliikkeisellä hepallani.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   16.12.18 19:24:25

Kolme kertaa olen synnyttänyt ja hyvin onnistuu päivittäin kahden hevosen ratsastus. Eikä tule pissat housuun.

Synnyttäminen on ihan normaali osa naisen elämää. Toki siinä voi mennä jotain pieleen niin kuin kaikessa, yleensä kuitenkaan ei. Voit myös jäädä vielä tänään auton alle ja kuolla etkä voi enää ratsastaa vaikka et olisikaan synnyttänyt.

Lähettäjä: 1111 
Päivämäärä:   17.12.18 11:54:51

Hätäsektion jälkeen puolen vuoden päästä pystyi ratsastamaan jollain tavalla.

Lähettäjä: huh 
Päivämäärä:   17.12.18 13:03:57

juur niinku Vinku; eka kesti sikakauan, repesin pahasti, alapäässä pullotti pitkään, repeämä ei ottanut oikein parantuakseen, kohtu tuntui painavan virtsarakkoa ja oli henkisesti hel..-tin raskasta. Tokaan vaadin keisarinleikkauksen josta sain huonoa husissa, mutta siitä palauduin parissa viikossa ja vatsalihakset jumppasin takas, virtsanpidätys edelleen laukassa ja esteillä ei onnistu ja ottaa päähän ihan sikana, jumpattu on mitään fyssareita ei mulle ikinä tarjottu avuksi vaikka olen käynyt monta kertaa lääkärissä ihan yksityisellä asian tiimoilta. Jos nyt valitsisin en alatiesynnytykseen lähtisi enää ikinä.

Lähettäjä: Toope 
Päivämäärä:   17.12.18 13:38:14

En suosittele samaan aikaan.

Lähettäjä: Kesämaa 
Päivämäärä:   21.12.18 14:47:12

Suunnitellun sektion jälkeen 6vk päästä selässä. Yritin välttää harjotusravia yms. pompotusta, mutta en kipujen tai pidätysongelmien takia, vaan varmuuden vuoksi :D Normaalisti ratsastin n. 3kk päästä sektiosta. Vatsalihakset ja lantionpohja on tuntunut normaalilta kokoajan. Välillä joutui muistuttamaan itseä isosta leikkauksesta, kun mitään epänormaaleja tuntemuksia ei missään vaiheessa ollut.