Lähettäjä: harkitsija 
Päivämäärä:   27.4.15 16:52:30

Kun ostit ensimmäisen hevosen, oliko jokin juttu, mikä yllätti sinut: positiivinen tai negatiivinen yllätys, jota et osannut odottaa ennen hevon hankintaa? Esim. kuinka paljon bensat tallille tulivat maksamaan tai vastaavaa?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.4.15 16:59:35

Se kuinka paljon rahaa menee varusteisiin, lista puuttuvista ei lopu ikinä

Lähettäjä: mööp 
Päivämäärä:   27.4.15 17:01:20

Se, kuinka paljon siihen hevoseen sitten ihan oikeasti menee rahaa! Yhden ratsastuskerran hinnaksi tulee n. 45€ pelkillä minimikuluilla, tähän sitten päälle mm valmennukset ja uudet varusteet ym.
Ja sitä kun luuli että rahaa säästyy oman kanssa, kun aiemmin kävi tunneilla 2 x viikossa ja vuokrahepalla 1 x vk =D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.4.15 17:03:46

Moni haluaa hyötyä uusista hieman nuoremmista hevosenomistajista. Oli kisakuskia jonoksi asti.. Myös jtn nurkissa pyörineitä satuloita kaupitellaan meiningillä "Hevosesi kärsii jos nyt et tätä sille osta!" Pysy lujana ja kysy aina toinen mielipide! Kannattaa heti alkuvaiheessa löytää semmoinen valmentaja, jonka kanssa menee kemiat yksiin, se helpottaa kummasti. Hyvältä valmentajalta oppii helposti parissa kerrassa enemmän kuin huonolta parissa vuodessa.

Lähettäjä: julio iglesias 
Päivämäärä:   27.4.15 17:04:07

Se miten paljon enemmän rahaa menee kun luulin, vaikka olin muka laskenut kaiken tarkkaan!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.4.15 17:34:33

oma ratsastustaito. muiden hevosilla ratsastaneena kuvittelin itsestäni liikoja :D rahan meno yllätti siinä mielessä, että halusin enemmän kuin mitä alunperin ajattelin haluavani. esim aluksi ajattelin että käyn 2krt kk ratsastuskoulun tunnilla hevosellani.

kun tajusin, että haluan laatuvalmennusta ja se tulee maksamaan paljon, huomasin että rahaa menee.

eli periaatteessa rahan meno ei yllättänyt mutta kun halusinkin kehittyä, meni rahaa enemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. toki voisin olla ilman valmennusta, mutta sitten en olisi oppinut yhtä paljon ja varmaan tappelisin vieläkin hevosen kanssa tyyliin laukannostosta.

Lähettäjä: Johanna 
Päivämäärä:   27.4.15 17:38:34

Aika ja raha- molempia saa uppoamaan hevoseen aivan loputtomasti.. Loputon on myös opetettavien asioiden lista, valmista ei tule ja nöyräksi vetää:)
Yllätti myös se sydäntä ja sielua kääntävä onni, kun näkee oman hevosensa tyytyväisenä. Onnistumiset ja yhteiset kokemukset ovat huippuhienoja. Tallilta on löytynyt hevosen kautta myös tosi rakkaita ihmisiä, joiden kanssa on koettu paljon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.4.15 17:41:55

Kyllä se vaan on se rahanmeno. Sillä rahalla, mikä mulla on tuohon omaan mennyt, olisin helposti käynyt 7 krt viikossa ratsastustunnilla. Tai vaikka 3-4 krt yksityistunneilla. Ja kun ei se oma ole aina ratsastuskunnossa.. en ole edes uskaltanut laskea mitä ratsastuskerralle on tullut hintaa viimeisen 6 vuoden ajalta :D

Toinen on aika ja omat voimat. Yllättävän rankkaa se vaan on kun hevonen sairastaa tai itse sairastaa tai tulee työkiireitä tms. Päivääkään en vaihtaisi pois mutta oman ostamista harkitsisin vielä kerran tai pari, jos olisi kaikki faktat ollut tiedossa ja kokemus ollut käytettävissä..

Lähettäjä: Juujuu 
Päivämäärä:   27.4.15 19:27:13

Taitojen puute! Luulin osaavani ratsastaa ja käsitellä mutta tosin kävi. Onneksi hevonen on mitä kilteimmästä päästä hoitaa, mutta aika vaikea ratsastaa. No valmentajan kanssa saatiin homma toimimaan :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.4.15 19:28:50

Kuinka paljon KESÄLLÄ menee rahaa ötökkäyliherkän kanssa.

Lähettäjä: Å 
Päivämäärä:   27.4.15 19:41:09

Kengityshelvetti syksyisin ja keväisin. Se on ihan satavarma, jos olet kisoihin tai valkkuihin menossa, kenkä tippuu edellisenä päivänä. Ja jos luulet, että on helppo saada kengittäjä nopeasti paikalle.... No, nykyisin osaan irtokengän laittaa itse, parilta verisuonen päästä katkeamiselta sekin säästää

Lähettäjä: p 
Päivämäärä:   27.4.15 20:03:49

Huoli hevosen terveydestä. Miten koko ajan kyttää että onko se jäykkä jostain, epäpuhdas, aristaako lihaksia, syökö ja juoko hyvin. Kun ei se osaa sanoa jos on kipeä.

Lähettäjä: Minnatje 
Päivämäärä:   27.4.15 20:09:56

Se yllätti, miten paljon huolta ja murhetta hevosen mukana tulee. Kuten p kirjoitti. Ja yllättävän usein hevoset ovat oikeastikin sairaana, että ei se huoli ihan turha ole.

En minä silti enää osaisi olla ilman omaa.

Lähettäjä: kwk 
Päivämäärä:   27.4.15 20:16:30

Se miten nopeasti hevonen voi joutua klinikalle/leikkauspöydälle/pitkälle saikulle....

Lähettäjä: Kenties? 
Päivämäärä:   27.4.15 20:17:39

"Moni haluaa hyötyä uusista hieman nuoremmista hevosenomistajista."

TÄMÄ! Minua ja hevostani hyväksikäytettiin paljon, koska olimme molemmat nuoria ja varsinkin hevostani "piti kouluttaa." Onneksi sain homman loppumaan, ennen kuin rikkoivat hevoseni lopullisesti. En anna heille ikinä anteeksi sitä, miten meitä ja varsinkin hepparaukkaani kohdeltiin.

Lähettäjä: jj 
Päivämäärä:   27.4.15 20:21:09

Paljonko hevonen vie rahaa ja aikaa, omien ratsastustaitojen puute sekä huoli hevosen terveydestä. Hepan omistaminen on kuitenkin opettanut paljon. En vaihtaisi päiväkäään pois. :)

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   27.4.15 20:21:55

Kuvittelin myös osaavani ratsastaa, mutta ei se ollutkaan niin helppoa Oman kanssa. Kotiutuminen vie aikaa yllättvän paljon sekä luottamuksen syntyminen ( riippuu tietenkin hevosesta). Ja se huolen määrä aluksi oli aivan valtava, mutta nyt vuoden jälkeen osaa jo ottaa vähän rennommin :).

Lähettäjä: pieniponi 
Päivämäärä:   27.4.15 20:34:11

Ensimmäiseksi ponikseni ostin tutun ponin, jonka olin siis tuntenut sen syntymästä asti. Selkeämpi yllätys on kuitenkin tullut seuraavan hevosen kanssa, jonka varsinaisesti valitsin useamman koeratsastettavan joukosta. Sen kanssa yllätyin siitä, kuinka hieno ja tärkeä voi tulla hevosesta, joka on koeratsastuksessa "vain" peruskiva.

Minua jännitti ostaa hevonen, josta ei tullut heti selkään mennessä tunnetta, että se on kuin luotu minulle. Ei tällaista tunnetta minulla koskaan ennenkään ollut ollut, mutta tutut olivat puhuneet kyseistä tunteesta. Nyt kun hevonen on ollut minulla 1,5 vuotta, olen saanut huomata, että se on täydellinen minulle.

Samoin olen yllättynyt, kuinka hevonen voi taistella ihmisen puolesta. Meillä tämä tarkoittaa kisaradoilla taistelua ja se on myös siksi niin merkittävää, ettei hevonenkaan ole huomattavan kokenut. Samalla olen saanut huomata, kuinka älykäs hevonen voi olla!

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   27.4.15 20:38:36

No kun ostin hevosen niin mikään ei oikeastaan muuttunut, sillä hevonen oli ollut minulla vuokrahevosena ja ylläpidossakin. Mutta silloin, kun otin tämän ylläpitoon, niin se yllätti eniten, että miten ihmisen ajatusmaailma voi muuttua niiiin paljon ja niin lyhyessä ajassa. Yhtäkkiä sitä ei miettinytkään enää, että "haluan oppia paremmin ratsastamaan", vaan pikemminkin niin, että "haluan oppia hevosista kaiken mahdollisen." Lisäksi tuli huomattua, että on ammattilaisia ja "ammattilaisia".

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.4.15 20:52:35

Ensimmäisen hevosen kanssa en varmaankaan yllättynyt mistään sen suuremmin, kuitenkin olen aika paljon ollut hevoshommissa mukana ja ennen ikiomaa hevosta myös ollut vastuussa hevosista.

Mutta kun kokemusta alkoi karttua toisen ja kolmannen hevosen kohdalla, yllätyin (lähestulkoon järkytyin) siitä, että kuinka tomppeleita muut hevosihmiset voivatkaan olla.

Lähettäjä: Yksi 
Päivämäärä:   27.4.15 21:58:19

Se miten vaikeata on löytää osaavaa valmentajaa. HeA:n asti löytää opeja mutta sen yli ja niitä jotka osaa tai uskaltaa ratsastaa tai osaa opettaa jollain lailla vähän hankalammalla hevosella on todella vähän.

Lähettäjä: Plmokk 
Päivämäärä:   27.4.15 22:06:16

Minut yllätti ekan hevosen kanssa miten paljon aikaa ja rahaa siihen tosiasisaa menee! Sitä jotenkin oli ajatellut että vähemmän, vaikka luulin realisti olevani! Ja se, miten paljon hevoset sairastaa! Ratsikoululla jos joku on saikulla sä saat vaan jonkun toisen hevosen alles. Jos oma on kipee saattaa olla että taluttelet sitä kolme kertaa päivässä 10 min esim kaksi kuukautta. Joka jumalan päivä! Ei tietoakaan ratsastuksesta tai mistään kivasta, siinähän vaan talutat! Tai ajat tallille kaksi viikkoa kunnhevosella on silmähaava johon täytyy laittaa tipat 4 tunnin välein. Myös yöllä. Eikä taaskaan ratsastusta, korkeintaan sateella kun silmään ei saa osua auringonvaloa.
Eli kaikkea voi sattua, se on ihan herrassa. Toki on niitäkin hevosia jotka ei ole koskaan sairaita, mutta ne lienee vähemmistö. Oman hevosen kanssa on niin paljon huolta ja vaivaa - toki myös iloa - että itse ratsastus on vain tosi pieni osa koko hommaa.

Lähettäjä: poni 
Päivämäärä:   27.4.15 22:10:14

Se miten paljon siihen ihan oikeasti menee aikaa.
Olinhan mä tietoinen periaattessa, että se on se 2-3h päivästä mitä siihen menee, mutta se mitä tuo tunti määrä tekee ihan oikeasti muulle elämälle, niin en osannut ollenkaan ajatella.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   27.4.15 23:09:03

Se kuinka voi vähän äksyyn ja juntturaan poniin kiintyä niin hirveästi... ja kuinka paljon poni on opettanut sekä tyttöä että minua! Ja kuinka tumpeloita olimmekaan kun tuo hepo meille tuli, luojan kiitos oltiin täysihoitotallilla jossa aina oli joku osaava auttamassa tai neuvomassa. Ja se huolien määrä mitä tuosta on tullut kun kaikenmoista on sattunut. Kuin myös ne mielettömät onnen ja ilon hetket kun kisoissa on kerrankin mennyt kaikki superisti monen monen pettymyksen jälkeen!

Lähettäjä: Quintas 
Päivämäärä:   27.4.15 23:14:42

Rahan ja ajan meno! Yllätti täysin, vaikka mullakin oli ollut vuokra ja yp hevosia. Eipä tässä muuta elämää ehdi viettämään muuta kun töissä käy ja sitten on hevonen...

Lähettäjä: åpp 
Päivämäärä:   27.4.15 23:22:44

herran hallussa koko homma. yksi kaunis sekuntti, yksi huonosti astuttu askel tmv ja kaikki voi olla ohi.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   27.4.15 23:24:28

Yllätyin miten kivaa on käydä talilla, puuhata hevosen kanssa ja ratsastaa vielä useiden vuosien omistamisen jälkeen. Ennen ostamista pohdin myös, että miten jaksan käydä tallilla talven pitkinä pimeinä kuukausina. Oikein hyvin.

Lähettäjä: Ninni 
Päivämäärä:   27.4.15 23:27:30

mani mani mani.. ja lajin herkkyys ja arvaamattomuus.

Lähettäjä: && 
Päivämäärä:   28.4.15 00:48:20

Myös mulla kävi niin, että ostin hevosen maastopuksuksi, mutta kun kehityimme, halusinkin enemmän, eli valmentautua ja kisata, ja siihenhän sitä rahaa uppoaa. Jos ajattelee, että vähintään vetoauto pitäisi löytyä itseltä, joskus sitten trailerikin, plus tiettu vuosimaksut, lisenssit, starttimaksut, kisareissujen polttoaineet, puhumattakaan valmennukseen menevästä rahasta. Toki tiesin, että rahaa menee.

Ja sama, huoli hevosesta on aina, vaikka se olisi hyvässä hoidossa ja terve viimeksi nähdessä...

Lähettäjä: jj 
Päivämäärä:   28.4.15 07:53:22

Se että sopeutuminen uuteen talliin vei yli kuukauden...

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   28.4.15 08:07:04

"En anna heille ikinä anteeksi sitä, miten meitä ja varsinkin hepparaukkaani kohdeltiin. "

pikemminkin et anna itsellesi anteeksi miten typerä olit.

Lähettäjä: Röysky 
Päivämäärä:   28.4.15 08:10:44

Sama, kuin P:llä: Huoli hevosen terveydestä. Miten koko ajan kyttää että onko se jäykkä jostain, epäpuhdas, aristaako lihaksia, syökö ja juoko hyvin.
Myös se yllätti, kuinka erilainen suhde omaan hevoseen on muihin verrattuna. Kuinka paljon enemmän siihen kiintyy ja kuinka paljon syvemmin siihen tutustuu.

Lähettäjä: dbhfz 
Päivämäärä:   28.4.15 08:51:18

Hyvän tallipaikan löytymisen vaikeus. Mistä löytää siedettävän matkan päästä talli jossa
-hyvät pohjat
-asiantunteva hoito
-ei liikaa hälinää
-valmennusta / valmentaja saatavilla
-ruokinta- yms. aikataulussa pysytään

Jestas, kuinka monta unetonta yötä olen viettänyt miettien onko hevosella kaikki hyvin, onko se saanut (tarpeeksi) ruokaa, seisooko se sateessa ilman loimea jne, kun mihinkään ei voinut luottaa.

Nyt hevoseni on ravitallilla, jossa jopa ymmärretään hevosten päälle jotain ja hoidetaan yksilöllisesti. (Jos hevonen ei halua seistä sateessa, se otetaan sisälle, esim.)

Hevosihmisten tietämättömyys/taitamattomuus ja silkka kaksinaamaisuus yllätti todellakin.

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   28.4.15 08:58:22

Rahanmeno yllätti ehkä eniten vaikka siihen oli osannut varautua, että paljon menee ja vielä vähän enemmän. Yllättävä ell.keikka -helposti tonnin juttu vaikkei mitään kovin isoa tehtäisikään. Hevonen kipeytyi selästä-> uusi satula, sopiva malli oli niin kallis että käytettynäkin meni reilun tonnin. Monet ylimääräiset kulut tulevat hyvin arvaamattomasti.

Ja sitten se huolen määrä. Voi jestas. Vaikka hevonen on hyvässä tallissa, niin kyllä se silti mielen päällä on koko ajan. Ja jos on jotain vaivaa yms. niin monesti menee yöunetkin kun sitä miettii, tuleeko hevonen kuntoon, mikä sillä nyt oikeasti on jne jne.

Oma riittämättömyyden tunne.

Hevosvakuutus on ihan paska.

Mutta silti en vaihtaisi tätä enää mihinkään!

Lähettäjä: kukkahattu 
Päivämäärä:   28.4.15 09:54:35

Yllätyin, että esim. sopivan satulan, vuokraajan tai kengittäjän etsiminen ei ollutkaan mikään läpihuutojuttu. Samoin nämä muidenkin mainitsemat eli rahanmeno ja huoli hevosen terveydentilasta. Tämä viimeisin tosin ajan myötä on omalla kohdallani helpottanut huomattavasti, ensimmäisen vuoden olin lähes hysteerinen...

Positiivisesti yllätti se, että hevonen on niin ihana, että tosi mielelläni olen aina tallille lähtenyt säästä ja vuodenajasta riippumatta. :) Meidän talliporukka on myös tosi mukava, ei ole tarvinnut tallin vaihtoa miettiä missään vaiheessa.

Lähettäjä: Miranda 
Päivämäärä:   28.4.15 09:54:41

Ensimmäisen kohdalla yllätti se, että tallinpitäjä käyttäytyikin yks kaks todella omituisesti,
kun meidän olikin "parempi" kuin hänen hevosensa.
Sitä negatiivisten kommenttien määrää ja takanapäin mollaamista en olisi
ikinä voinut kuvitellakaan.

Toisen kohdalla jalat vei alta valtava määrä huolta ja murhetta minkä hevosen huonontunut
terveydentila toi tullessaan. Valvottujen öiden määrä.

Rahanmeno on yksi joka "yllättää" joka kuukausi :)

Lähettäjä: Sr 
Päivämäärä:   28.4.15 10:10:55

Vaikka olin varautunut rahanmenoon, sitä meneekin vielä enemmän kuin olin kuvitellut. Suurin yllätys oli kuitenkin se, miten paljon aikaa menee kaikkeen muuhun kuin ratsastukseen ja hevosen hoitoon ja kuinka vähän tiesin satuloista, niiden sovittamisesta ja muista hevosen varusteista. Vuokrahevosten kanssa joku muu (=omistaja) hoiti varusteiden pesut, korjaukset, ruokien ostot, kengitykset, eläinlääkärit yms. Mulla sentään oli tuttu tallipaikka, valmentajat oli valmiina, samoin hevoselle vuokraaja ja kengittäjäkin tuli tallin puolesta.

Positiivinen yllätys oli, kuinka ihana ja rakas oma hevonen on. Aina on kiva tulla tallille, kun hevonen hörisee jo askeleet kuullessaan ja juoksee tarhan portille vastaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.4.15 10:19:25

Rahanmeno!!! Ja se miten pitkä aika meni hevosen täyden luottamuksen saavuttamiseen. V:mäiset ihmiset talleilla, haukkumista, selkäänpuukotusta kaikkee mahdollista negatiivista. Vain hevosihmiset osaa sen niin hyvin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.4.15 10:40:33

Eniten yllätti se erilaisten "ammattilaisten" ja "asiantuntijoiden" määrä, joita ympärille ilmestyi. Jokaisella oli mielipide miten hevosta kuuluisi hoitaa, ja jokaisen oma mielipide oli täysin ehdoton, ja ainoa oikea. Mitä ikinä teit, niin ainakin yhden mielestä väärin meni.

Onneksi uskalsin olla rohkea ja pitää oman pääni niissä asioissa joissa koin olevani varma ja oikeassa. Onneksi myös uskalsin kuunnella luottoihmis(t)en mielipidettä niissä asioissa mistä en vielä riittävästi ymmärtänyt. Varmasti tuli tehtyä virheitä matkalla, mutta onneksi hevonen ei kärsinyt, ja itse opin virheistäni.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.4.15 10:49:41

Yhtäkkiä sitä ei miettinytkään enää, että "haluan oppia paremmin ratsastamaan", vaan pikemminkin niin, että "haluan oppia hevosista kaiken mahdollisen." Lisäksi tuli huomattua, että on ammattilaisia ja "ammattilaisia".

^Tämä!

Ostin hevosen kisahepaksi ja kehittymiseen, mutta omistamisen jälkeen alkoi kiinnostaa hevosen ajatusmaailma ja hyvinvointi enemmän kuin ruusukkeet. Toista oli vuokra- tai tuntihevosilla..

Lähettäjä: Moneypenny 
Päivämäärä:   28.4.15 11:04:55

En voinut ikinä arvata että se vaikuttaisi elämänlaatuuni niin paljon!

Minusta on ihanaa omistaa oma hevonen ja ratsastaa ja huoltaa sitä joka ikinen päivä. Olen aikuinen, nyt on 9. vuosi ensimmäisen hevosen hankinnasta ja nautin suunnattomasti paitsi siitä ilosta mitä hevosesta saan niin myös talliyhteisön hyvistä tyypeistä. Siellä on laidasta laitaan väkeä, mutta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän täysjärkisiä, hevosistaan hyvin huolehtivia ihmisiä ja henki on kiva. Annetaan toisillemme tilaa mutta osaamme myös iloita kun siihen on aihetta.

Rahan- ja ajanmeno, ei mitenkään yllätys, hevostelua takana vuosikymmenet. Tähän hommaan ei pidä ryhtyä ellei hevosenomistajuuden peruspilarit ole kunnossa; rahaa ostaa riittävän hyvä hevonen ja sopivat varusteet eikä raha saa olla kynnyskysymys jos hevonen sairastaa ja tarvitsee klinikkakäyntejä. Aikaa - sehän on itsestäänselvyys että pitää olla aikaa hevoselle kun sellaisen on hankkinut.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   28.4.15 11:13:39

Se, miten paljon ja nopeasti kehittyy ratsastuksessa, kun menee usein ja samalla hevosella. Ja se, että sulkeutuneen oloinen hevonen osoittautuikin seuralliseksi ja ilmeikkääksi.

Lähettäjä: Älli 
Päivämäärä:   28.4.15 16:10:52

Se miten paljon rahaa menee. Miten aina löytyy jotain mitä pitää ostaa/on pakko saada, miten paljon välttämättömiä eläinlääkärikuluja tulee (ihan perus haavat, impparit, silmien haavaumat/tulehdukset, kavio-ongelmat, iho-ongelmat, rokotukset, raspaukset, madotukset jne.)
Se miten paljon hevonen on sairaana.
Sekä myöskin se miten paljon oma hevonen kehittää eteenpäin ja miten nopeasti. Ratsastuskoulussa ei ollut ymmärtänyt ratsastuksesta/hevosista loppujenlopuksi kun pienen pintaraapasun. Sekä se miten paljon oma hevonen antaa ja siitä tulee elämäntapa.

Lähettäjä: Kenties? 
Päivämäärä:   28.4.15 17:03:48

""En anna heille ikinä anteeksi sitä, miten meitä ja varsinkin hepparaukkaani kohdeltiin. "

pikemminkin et anna itsellesi anteeksi miten typerä olit."

Totta tuokin. Olin kuitenkin vain reilu 10-vuotias lapsi, ja hevosta käytettiin salaa. Aina jälkeenpäin sain kuulla, mitä sillä oli tehty. Ei auttanut, vaikka mitä sanoin tai tein, koska en maksanut tallivuokraa, niin minua ei tarvinnut kuunnella :) Oma isänikään ei auttanut, vaan katsoi läpi sormien, kun piti tallin naisia miellyttää. Antoi luvan käyttää nuorta hevostani tunneilla muitten potkittavana. Ja ai että ne naiset tykkäs niin "kouluttaa."

Jos olin reissussa ja olin määrännyt hevoselleni hoitajan, niin tallin naiset kielsivät hoitajaa hoitamasta hevostani ja määräsivät sille jonkun toisen (koska hyväsisko-järjestelmä.) Voin sanoa, että ne olivat elämäni karmeimmat ajat. Hevostani käytettiin suoraan sanottuna aikuisten naisten leluna. Onneksi minä pieni typerä tyttö kuitenkin lopulta tein kaikille selväksi, että homma loppui just nyt ja sen jälkeen saatiinkin olla rauhassa. Paitsi tietty vittuilu ja syrjintä lähti siitä, jes.

Kaikki ei ole niin mustavalkoista, voiko pikkutyttöä haukkua typeräksi? Vaikka yritin kaikkeni, ei minua meinattu uskoa. Olen kuitenkin kantapään kautta oppinut pitämään omia ja ennen kaikkea hevoseni puolia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.15 19:09:56

Positiivinen yllätys oli se kuinka helppo oli löytää hyvä tallipaikka ja menotkin olin laskenut yläkanttiin.

Negatiivinen yllätys oli se, että tajusin olevani todella huono ratsastaja, mutta onneksi kehitystä on tullut jo paljon kun joka päivä ratsastaa.

Lähettäjä: reh 
Päivämäärä:   28.4.15 19:26:19

Mulla meni ekan hepan kanssa kaiki putkeen. Kiltti ihana, rauhallinen kokenut, Ellkuluja nolla, silkkaa iloa ja onnea jne paitsi vikana vuotena, mutta oli jo vanha ja kaikkineen (jos vikan vuoden ell kulut jakaa kaikille vuosille) erinomaisen edullinen.

Kakkosheppa olikin sitten kallis nuori moniongelma joka lopulta meni monttuun. Ell kuluja aivan liikaa (vianetsintää), iloa & onnea viittä vaille nolla, 3 vuotta.

Kolmosheppakin ongelma, tähqn mennessä 3sta vuodesta 1 kokonainen sairaslomaa (2x 6kk) ja rahaa mennyt ihan liikaa. Onneksi potentiaalia on ja ilon & onnen pilkahduksia. Ehkä tämä tästä.

Eli yllätys oli, ekan hepan jälkeen, ettei sitten ihan heti enää mennytkään putkeen. Vuositolkulla on kynnetty suossa, nyt ehkä valoa näkyvissä (mutta ei nuolaista ennenkuin tipahtaa).

Lähettäjä: Oioij 
Päivämäärä:   28.4.15 20:13:00

Kenties? Vaikuttaa kyllä erikoiselta tyypiltä... Miksei maksanut tallivuokraa... Ja miksi ihmeessa aikuiset naiset olis nähneet vaivaa "kiusatakseen" jonkun pikkutytön hevosta... Ja miten joku 10v neiti kuvittelee, että hän tietää enemmän hevosista kuin aikuiset hyvinkin kokeneet hevosihmiset...
Tän täytyy olla provo, tai Kenties? Poikkeuksellisen typerä...

Lähettäjä: Hilpari 
Päivämäärä:   28.4.15 20:39:10

^yleensä pikkulasten tallivuokrat maksaa vanhempi. Ei se kapsi. Vaan isä ja äiti.

Lähettäjä: Kenties? 
Päivämäärä:   28.4.15 23:14:43

" Kenties? Vaikuttaa kyllä erikoiselta tyypiltä... Miksei maksanut tallivuokraa... Ja miksi ihmeessa aikuiset naiset olis nähneet vaivaa "kiusatakseen" jonkun pikkutytön hevosta... Ja miten joku 10v neiti kuvittelee, että hän tietää enemmän hevosista kuin aikuiset hyvinkin kokeneet hevosihmiset...Tän täytyy olla provo, tai Kenties? Poikkeuksellisen typerä..."

Isäni maksoi tallivuokran, joten häntä kuunneltiin. Minä en väittänyt tietäväni "enemmän" hevosista kuin he, mutta näin erittäin hyvin, että he tekivät väärin. Hevoseni meinasi kuolla heidän idioottimaisuutensa takia. Sille tuli paljon vikoja ja vammoja. Se oli niin nuori, ettei sillä olisi saanut tehdä sellaisia asioita, mitä ne naiset tekivät. He olivat aikuisia, mutta väitinkö että he olivat kokeneita? Hevoseni on aika tunnettu juuri siitä syystä minkälainen se on ja mitä sille on tapahtunut (tietyissä piireissä.)

Mutta niin vain minä pieni tyhmä tyttö koulutin sen itse täysin. Vaikka olin nuori olin myös hyvin itsekriittinen. Tiesin mikä oli väärin. Maailmassa tapahtuu kaikenlaista, tervetuloa paskaan todellisuuteen vaan sinullekin. Kiipeä rohkeasti vain alas sieltä pilvilinnastasi.

Tästä kaikesta on jo reilusti yli kymmenen vuotta ja on tuo otus vain niin kertakaikkisen upea. Poikkeuksellisen typerän pikkutytön kouluttama vaikka onkin. Nykyään näillä kaikilla naisilla menee enemmän tai vähemmän huonosti. Karman laki? Minä ainakin nautin vahingonilostani ja siitä, että poikkeuksellisen typeränäkin minulla on upea hevonen, jonka kanssa olen melkein koko elämäni elänyt.

Lähettäjä: miisu 
Päivämäärä:   29.4.15 00:10:16

Minut yllätti se, miten ilkeitä hevosihmiset voivatkaan olla. Miten paljon murhetta hevosesta voi tilla, kun se ei vaan tule kuntoon ja saa upottaa omaisuuden klinikkareissuihin... Myös (yleensä vanhemmat) tallityöntekijät, jotka tekevät omistajan ohjeista huolimatta juuri mitä huvittaa (kun omastamielestään tietävät kaiken paremmin)...

Lähettäjä: Quintas 
Päivämäärä:   29.4.15 09:34:40

10-vuotias pikkutyttö ei kykene oikeasti kouluttamaan minkäänlaista hevosta, ihan riippumatta siitä, mitä mieltä hän itse on asiasta. Mutta kiva jos sulla on nyt hevonen johon olet ITSE tyytyväinen.
Typerät puheesi vahingonilosta kertovat, että olet poikkeuksellisen lapsellinen, jos olet yli parikymppinen aikuinen.

Lähettäjä: Polle 
Päivämäärä:   29.4.15 09:41:55

Yllätyin, miten ei olekaan ihan pakonomainen tarve aina vaan ratsastaa sitä hevosta. Voin käydä tallilla ihan vaan harjaamassa ja raaputtelemassa, tai sitten vain juttelemassa mukavia ihmisten kanssa. Jännä juttu, kun saa ratsastaa niin paljon kun haluaa niin ei todellakaan tee mieli ratsastaa joka jumalan päivä. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.4.15 09:43:11

Se kuinka paljon rahaa hevosiin oikeasti menee, vaikka olin laskenut että menee vain näin ja näin paljon, niin kuukausittain tulee vielä x ja y mitkä pitää ostaa, ja sitten heräteostokset.. :D Ja tietysti se, kuinka paljon iloa ja onnea juuri se minulle sopiva oma hevonen tuo <3 Aiemmin omistin hevosen joka ei minulle sopinut ja meinasin koko harrastuksen lopettaa, mutta nyt kun omistan juuri sen oikean niin tätä onnen määrää!

Lähettäjä: Martta 
Päivämäärä:   29.4.15 09:48:36

Oi ja voi, epä paljoa kannusta haaveilemaan enempää siitä omasta tämä ketju :D Vaikka tosi mielenkiintoista lukea näitä!

Lähettäjä: Kenties? 
Päivämäärä:   29.4.15 09:55:06

" 10-vuotias pikkutyttö ei kykene oikeasti kouluttamaan minkäänlaista hevosta, ihan riippumatta siitä, mitä mieltä hän itse on asiasta. Mutta kiva jos sulla on nyt hevonen johon olet ITSE tyytyväinen.Typerät puheesi vahingonilosta kertovat, että olet poikkeuksellisen lapsellinen, jos olet yli parikymppinen aikuinen."

Niin minähän pysyn aina kymmenvuotiaana enkä esimerkiksi vanhene ollenkaan.. Onhan tämä ikinuoruus hyvä asia. Ja voi hyvänen aika sentään olihan minulla apua silloin kun olin lapsi, ympärilläni oli myös paljon oikeasti hyviä ja päteviä ihmisiä vaikka nämä kyseiset naikkoset eivät sitä olleet.

Jännä juttu että täällä ht:ssa kaikki menee aina haukkumiseksi vaikka yritin vain kertoa minkälainen aikuisten ihmisten törkeä käytös ja hyväksikäyttö yllätti. Takerrutaan vain niihin asioihin, joista ei edes tiedetä mitään. Ja varmastikaan en ole, joka on tällaista kokenut.

Lähettäjä: Miu 
Päivämäärä:   29.4.15 10:12:28

Kenties? Sun jutut on tosi sekavia ja outoja!

Lähettäjä: Kenties? 
Päivämäärä:   29.4.15 10:38:09

" Kenties? Sun jutut on tosi sekavia ja outoja!"

Täällä nyt takerruttiin aivan ihme asioihin, jotka eivät liittyneet mihinkään. Huomaa sarkasmi. Mitä sekavaa ja outoa on siinä, että tunsin sekä niitä ihmisiä jotka auttoivat ja opastivat minua sekä niitä jotka käyttivät hyväksi?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   29.4.15 10:58:17

Kenties? onko sulla otettu lääkkeet tälle päivälle... sun teksti ei ole edes mitenkään järkevää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.4.15 11:00:10

"Kenties" kirjoittaa aivan ymmärrettävästi ja järkevästi. Mikä hänen kirjoituksissaan oikeuttaa teidät hyökkäämään hänen kimppuunsa?

Lähettäjä: Miu 
Päivämäärä:   29.4.15 11:05:36

Ei se ole kimppuun hyökkäämistä jos sanoo että teksti on sekavaa. Mun mielestä hänen tarinassaan ei ole järjen häivää, se on sekava, ristiriitainen ja epälooginen. Näin ihan lukijana kommentoi täysin asiaa tuntematta ja eipä oikeastaan edes kiinnosta. Ehkä Kenties on vain huono ilmaisemaan ajatuksiaan kirjallisesti tai jotain.

Lähettäjä: sss 
Päivämäärä:   29.4.15 11:07:51

Miten vaikeaa oli löytää sopiva satula (ostin hepan ratsikoulusta ja siellä sillä oli sopiva mutta aikansa elänyt vanha satulamalli).

Miten vaikeaa löytää asiallinen täysihoitotalli.
Paikka missä muitten hoitajat ei varasta mun hevosen tarhavuoroja tai syötä hoidokeilleen mun hevosen erikoisrehua. Kukaanhan ei lie vastuussa teinien teoista?
Loimia ei laitettu kunnolla joka lukolta kiinni eli repesivät tarhassa. Mitä parempi loimi sitä vttumaisempi tallintekijän käytös (hevoseni oli ratsusukuinen mutta ravurimallinen, tarvitsi eri merkin loimet kun muilla.

Talleilla oli lopussa milloin heinä, milloin kuivike. Oli portti rikki tai ainakin aita.

Se kauhea tungos maneesissa (eri paikka kun mistä hepan ostin), yksityisiä estevalmennuksia ilman etukäteen ilmotusta, ei sinne mahtunut pakkasilla edes käyntiä menemään.
Raha ei ongelma koska olin jo vuosia vakityössä jonka palkka vakio, ja säästöjä olemassa, myös varustetalouteen oli perehdytty. Halvin olisi ollut huonoin ja lyhytikäisin varuste.

Kun olin ostamassa toista hevosta niin ostin ensin pikkutilan ja täällä ollaan tyytyväisinä omaan tallinpitoon (ei vieraita) :)

Lähettäjä: Lillis 
Päivämäärä:   29.4.15 11:13:38

Rahanmeno, siis se määrä, oli ainut yllätys! Ylläri oli myös se suuri ilo ja suuri huoli jonka oma heppa tuottaa. Vain omat lapset saa aikaan vastaavan tunnemyrskyn;);)

Lähettäjä: xx 
Päivämäärä:   29.4.15 11:23:02

Se miten paljon omaan hevostaan voi rakastaa (enemmän jopa kuin koiraani, jonka
kanssa asun) ja siitä seuraa se jatkuva huoli myös terveydestä ja hyvinvoinnista.
Se miten paljon rahaa laittaa ko. eläimeen silmää räpyttämättä - en koskaan kuvittelisi
esim. ostavani ITSELLENI 120 euron kenkiä 7-8 viikon välein. Tai ottavani kaikenmaailman
hoitoja vähän väliä (hierojaa, osteopaattia, kraniosakraalihoitoja, suolahoitoja).
Puhumattakaan varusteista. Laatukamat hevoselle, itselle alennusvaatteita.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   29.4.15 11:24:45

Rahanmeno, se yllättää aina..

saa oikeasti laskea että täysiylläpito x 2 että pääsee lähelle oikeita lukuja

Lähettäjä: Kenties? 
Päivämäärä:   29.4.15 11:38:49

" Kenties? onko sulla otettu lääkkeet tälle päivälle... sun teksti ei ole edes mitenkään järkevää."

Miten tekstini voi edes olla kovin loogista, kun jotkut yhtäkkiä tulivat väittämään aivan kummallisia asioita? Minun täytyy yksi kerrallaan puuttua mitä ihmeellisimpiin väitteisiin. Ja eikö sarkasmi muka oikeasti ole täällä tuttu käsite?

Lähettäjä: mee 
Päivämäärä:   29.4.15 12:36:56

Itse olen hevosen omistajana melko tuore, mutta tässä alussa on jo yllättänyt se miten paljon sitä on huolissaan. Koko ajan tulee tarkkailtua epäluuloisesti hevosta että onko sillä nyt jokin vialla. Yllätyin myös miten suuret "aloitus"kustannukset ovat. Kun ei paljon mitään ollut valmiina joutui ostamaan kaiken talikosta ja kuumemittarista satulaan ja nahkariimuun.
Olin mielessäni jakanut kustannukset kuukauden ajalle, mutta aluksihan tulee heinien ja varusteiden ja turpeiden ostot sekä kengitykset kerralla.

Muita yllättäviä juttuja on hevosen sitovuus. Päivät tarttee suunnitella tosi tarkkaan, että ehtii oikeeseen aikaan tallille pollen ruokkimaan. Ei sitä etukäteen kuitenkaan niin tarkkaan ajatellut.

Oon silti tyytyväinen, en kadu hevosen hankkimista yhtään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.4.15 13:08:28

Siitä miten varustehulluus vie mukanaan :D Hevoselle ostetaan silmää räpäyttämättä 200e loimi "kun se tarttee ja se on niin hyvä", mutta kun itselle pitäisi talvitakki on kukkaronnyörit tiukalla..

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   29.4.15 16:00:39

"...- en koskaan kuvittelisi
esim. ostavani ITSELLENI 120 euron kenkiä 7-8 viikon välein...."

Tämä :D

Lähettäjä: En vaihtaisi 
Päivämäärä:   29.4.15 16:37:23

Siitä huolimatta, että heppa on täysihoitotallilla lähellä kotiani, ajankäyttö pääsi yllättämään. Ajan perusyksikkö on se kolme tuntia, minkä saan kuin saankin uppoamaan ihan perusjuttuihin. Siihen ei vielä sisälly erityisempää varustehuoltoa tmv. Aika lailla kaikki ylimääräinen on karsiutunut elämästä ja ns. sohva-aikaa on tosi vähän :-)

Toinen mikä yllätti, ja mistä moni on jo kirjoittanutkin, on se, miten heppoiset olivatkaan omat ratsastustaidot. On ihan eri juttu ratsastaa itsenäisesti, tuntijunaa herkemmällä hevosella ilman muiden ratsukoiden "vetoapua". Hevosmiestaitojen vähyys ei yllättänyt, tiedostin onneksi edes sen etukäteen, että opeteltavaa riittää :-)

Mutta hetkeäkään en ole katunut tämän ensimmäisen polleni ostoa. Onko onnellisempaa hetkeä, kun huomaa että se tuntee, luottaa, ratsastaessa asiat lähteekin yhtäkkiä sujumaan... en vaihtaisi mihinkään!

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   29.4.15 16:52:52

Se, että niitä hevosia on nyt yhden sijaan kolme.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   29.4.15 19:37:47

Hah hah. Niin totta.

Lähettäjä: No
Päivämäärä: 29.4.15 16:00:39

"...- en koskaan kuvittelisi
esim. ostavani ITSELLENI 120 euron kenkiä 7-8 viikon välein...."

Tämä :D

Lähettäjä: hups 
Päivämäärä:   29.4.15 20:12:39

1000 eur kk oli tiedossa tallivuokraan. Toinen 1000 euroa rehuihin, tarvikkeisiin, lääkkeisiin, kenkiin, matkkoihin, vakuutuksiin, traileriin, valmennuksiin, kisoihin jne jne jne....oli yllätys.
500 euroa olin budjetoinut , mutta ei piisaa millään....

Lähettäjä: !! 
Päivämäärä:   29.4.15 20:35:15

Tallivuokra, ruuat, varusteet.
Ai, pitikö saada valmennuksii?

Lähettäjä: ghj 
Päivämäärä:   29.4.15 21:27:35

Se että se heppa oli ja eli mulla 23 vuotta, ostin nuorukaisena Joskus teininä ravitallilla pyörineenä ajattelin, että hepat lähtee taivaslaitumille siinä 18-20vuotiaana. Mutta tämä pappa oli sitkeää sorttia. ;D

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.4.15 16:16:30

"Se että sopeutuminen uuteen talliin vei yli kuukauden..."

Mikä on vielä lyhyt aika... meillä on mennyt joskus kolme tai neljäkin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.4.15 19:08:30

Meillä taas rahaa menee vähemmän kun kuvittelin. Kisataan kumminkin ja opetustakin saadaan. Olen kyllä niitä ihmisiä, ettei tarvi olla merkkivarusteita. Se kun on tullut huomattua, että ne varusteet ei ratsastajaa ja hevosta tee..

Lähettäjä: Ystävät 
Päivämäärä:   30.4.15 20:31:49

Yllätti että on ystäviä ja "ystäviä" ja viimeksi mainitut ovat todella ystävällisiä silloin kun haluavat jotenkin hyötyä hevosestasi... Eli ostin siis osaavan hevosen joka vielä kaiken lisäksi erittäin miellyttävä ja helppo ratsastaa. Näitä ns. ystäviä alkoi tulla vähän liikaakin ja koska olen niin pahuksen kiltti ihminen niin ihan hyväksikäytetyksi siinä joutui. Pahimmillaan tilanne oli niin että itse kelpasin lähinnä vain maksujen maksajaksi, muut ratsastivat hevoseni. Onneksi "heräsin" ja siirryin lopulta toiselle tallille ja sain kuin sainkin ihanan hevoseni omakseni :)

Lähettäjä: Xyz 
Päivämäärä:   30.4.15 20:41:41

Minä sanoin heti alkuun että valitettavasti en anna kenenkään ratsastaa mun hevosella, vain ratsuttaja ja vuokraaja kerran viikossa. Kun olin tiukka alusta asti, mutta ystävällisesti, viesti meni perille parissa päivässä.

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   30.4.15 21:12:58

Suurin yllätys on nämä hevoskoulun käyneet asiantuntijat, jotka eivät tiedä yhtään mitään. Saa olla tosi tarkka keneltä kysyy neuvoja.

Lähettäjä: Jokunen 
Päivämäärä:   1.5.15 18:30:39

Nostan tätä, koska mielestäni mielenkiintoinen ketju.

Lähettäjä: p 
Päivämäärä:   1.5.15 18:40:39

Se yllätti, että hevonen alkoi ontua siitä päivästä lähtien kun pihaan saapui....

Lähettäjä: katialexandra 
Päivämäärä:   1.5.15 19:04:22

Se miten joudut heti arvostelun kohteeksi kun saat oman hevosen & miten kateelliset ihmiset oikeasti saattavat levitellä ihan mitä sattuu juttuja sen jälkeen :D Lisäksi se miten vaikeaa voi shetlanninponien omistajan elämä oikeasti välillä olla :D

Lähettäjä: jaani 
Päivämäärä:   1.5.15 21:09:20

yllätti huonot täysihoitotallit ja hevossen loukkaantuminen ja kymppitonnin kulut. Yllätti myös vahva suhde, joka kehittyi hevoseen. Ratsastaminen ei ole enää tärkeintä. Yllätti lisäksi eläinlääkärien vaihteleva taso osaamisessa. En tiennyt myöskään ilkeistä juoruista ennen omaa hevosta... Toisaalta taas, kun apua tarvitsee akuutisti, sitä saa. Kaikki hevosihmiset osaavat ajatella vastoinkäymiset omalle kohdalleen.

Lähettäjä: Ilo 
Päivämäärä:   2.5.15 03:52:29

Mut yllättää edelleen joka päivä se onnentunne, kun mun oma hevonen hörisee tarhan portilla mut nähdessään. Se on niin vahva tunne että meinaa päästä itku. Ja mulla ollut tämä sama hevonen 19 vuotta. Se vaan on niin täydellinen hevonen mulle.

Lähettäjä: anna 
Päivämäärä:   2.5.15 11:19:51

Eniten yllätti miten kateellisiksi parhaat kaverit tuli, kun olin ainoa jolla oma hevonen. Eivät tulleet kattomaan tai kokeilemaan kolmeen kuukauteen vaikka pyysin miljoona kertaa... neljä vuotta nyt ollut ja edelleen yllätyn usein miten vähän sitä tietääkään ja miten koko ajan oppii uutta :)

Lähettäjä: minä 
Päivämäärä:   2.5.15 11:37:11

Eniten yllätti vastuu ja toiseksi se,että kuinka paljon se sitoo ja sitten se, että kuinka paljon ihania ja avuliaita ihmisiä tallilla on:-)

Lähettäjä: Jhhv 
Päivämäärä:   2.5.15 17:58:07

Meillä ei kyllä kukaan ole koskaan ollut kateellinen eikä muista tallilaisista puhuta pahaa selän takana. Että ihan paikasta riippuu!
Kallistahan tää on,kalliinpaa kuin kuvittelin, mutta myös mukavaa. Mulla on hevosella hyvä vuokraaja 2 kertaa viikossa ja hoitaja joka liikuttaa kerran viikossa niin että mulle jää 4 x viikossa ja se on hyvö! Jää aikaa muuhunkin elämään.

Lähettäjä: : 
Päivämäärä:   2.5.15 18:24:51

että löysin uusia ystäviä tallilta :)

Rahanmeno ja ajankäyttö eivät varsinaisesti päässeet yllättämään, mutta se kylläkin, kuinka huolissaan (oikeesti, sydän hyppää kurkkuun, jos näkee että tallinpitäjä soittaa) sitä voi hevosestaan olla.

Lähettäjä: Ht 
Päivämäärä:   2.5.15 22:31:42

Ihan aluksi se, että kaikenmaailman asiantuntijat antoivat "hyviä" neuvojaan ja jopa mustamaalasivat hevostani (kateellisia)? Näin pidemmän aikavälin "yllätys" oli se, miten ratsastaminen ei ookaan tärkeintä, haluaa kehittää enemmän istuntaa ja hakea syitä ongelmiin syvemmältä, kuin aikaisemmin (ratsastuskoulussa) kaikki ongelmat johtuivat vaan siitä, että et saa hevosta pohkeen ja ohjan väliin ;) (väkisin vääntämällä)

Lähettäjä: Kukkuu 
Päivämäärä:   2.5.15 22:36:52

Eniten yllätti oma pikkutarkkuus. Olen aina ollut sinnepäin -ihminen, asialliset hommat hoidetaan ja sitten ollaan kuin ellun kanat. Oman hevosen kanssa olen aina ollut pikkutarkka ja perfektionisti. Tallipaikka, varusteet, valmennus, ratsuttaja kaikki pitää olla viimeisen päälle. Hevosen hyvinvointi oli aivan ykkösasia, josta en tinkinyt. Ja rahaa tähän sai menemään niin paljon kuin halusi. Valmentaudutaan, pitää päästä kisoihin, tarvitaan kyyti -> vetoauto ja traileri hankittava jne. Kuitenkin kyseessä oli vain tavoitteellinen harrastus, mikään ammattilaisuus tai vastaava ei ole koskaan kiinnostanut.

Tällä hetkellä omaa hevosta ei ole. On pienet ja rakkaat lapset ja työ, joka on intohimo, mutta näiden kanssa olen oma itseni, en se hevostaan hoitava perfektionisti. Tätä ihmettelen edelleen.

Lähettäjä: Minusta 
Päivämäärä:   2.5.15 22:39:21

Kenties? vaikuttaa harvinaisen järkevältä. Jos 10v saa noin paljon aikaiseksi, niin avot. Hänestä tulee vielä jotain!

Sen sijan niistä hänen hevosen kiusaajidya on tullut työpaikkakiusaajia. Ihan tutkimustiedon valossa.

Lähettäjä: Mila 
Päivämäärä:   2.5.15 23:13:15

Kenties?, älä tule topaan uudella nimimerkillä.

Lähettäjä: leena 
Päivämäärä:   3.5.15 11:57:44

Se että kun ostaa kasvattajalta varsan, se kehdataan tuoda huonokuntoisena tikit roikkuen mahan alta ja sanotaan että ei sillä ainakaan napatyrää ole. Ei kai niin ole, koska se on juuri leikattu ja sen jälkeen jätetty hoitamatta.

Lähettäjä: Kenties? 
Päivämäärä:   3.5.15 15:16:00

"Kenties?, älä tule topaan uudella nimimerkillä."

Hetkinen, mitä? Leikkiikö täällä joku minua? En ole pariin päivään käynyt täällä katsomassa. Jos tarkoitat "Minusta"-nimimerkkiä, niin hän on vain sarkastinen ja kunhan kettuilee.