Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.20 17:33:55


Joskus tulee ajateltua ooks mie liian vaativa, vai muuten tunneköyhä, kun kiva koti ja kuntoon tulevat paikat tallilla ei laukaise pidempään jatkuvaa tyytyväisyyden tunnetta.
Yksin liian pitkään olo on miulle myös raskasta. Ja näin maalla yksin asuja ei näe muutamana päivänä välttämättä ketään. Tai ei löydä juttuseuraa, vaikka käveleekin kylätiellä.
Tietokone ja telkkari ei ainakaan miulla, poista ihmisen näkemisen tarvetta.

Miehellä taitaa olla vähän erilaisia ihmiskontakteja ja kiinnostuksen kohteita, kuin naisella. Mie tykkäsin käydä ostamassa kakenlaista tavaraa tuota tallia tehdessä. Ja nyt paikkoja korjatessa.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   3.11.20 17:44:25

Ihminen on laumaeläin, erakot harvoin pärjäsivät lauman ulkopuolella ja siksi kai seuraakin kaipaa aika ajoin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.20 22:46:13

Kyky tuntea iloa ja tyytyväisyyttä voi enteillä masennusta: https://masennusinfo.fi/oireet/masennuksen-oireet-muuttavat-tunnetilaa-ja-toimintakykya/

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.20 10:50:44

Tää tunneköyhyys voi siis johtua masentumisesta. Oo kärsinyt masennuksesta pitkään ja syön lääkkeitä.
Onko tästä vielä mahdollisuus päästä terveeseen oloon ja miten se tehdään ?
Tässä on vielä elämää edessä ja kivaa oloa todella kaipaa. Siis pientenkin hommien valmistumisesta tai pitäis pystyä olemaan tyytyväinen.
Mut tässä on yhden homman valmistuessa mielessä on 5 muuta hommaa jotka pitää tehdä. Oonko kasannut tuolla tavalla liikaa onniostumisen painetta itselleni ?

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   5.11.20 11:33:31

Tee hissukseen asia kerrallaan.
Jos Sinulla on auto, niin käy vaikka kylällä tai lähikaupungissa kahvilla muutaman kerran viikossa, jos et mihinkään esim.kansalaisopiston kurssille mieli lähteä.

Kun edes näkee ihmisiä välillä, niin se tekee ihan hyvää henkisesti.
Voit myös osallistua johonkin palvelutalon tai vastaavan talkoisiin tai vastaaviin, missä ihmisiä kokoontuu satunnaisesti tekemään jotakin.

Elämäsihän on kuitenkin omasi ja siinä yleensä itsekukin viihtyy, mutta ei se sulje pois sitä, etteikö voisi ja olisi hyväksikin käydä välillä ihmisten ilmoilla 'tuulettumassa'. :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.20 21:47:40

Mie en lähtenyt koronan vaivaamalla kesällä jostain syystä liikkeelle. Siis tanssipaikoille tai ravintolaan. Ja nyt illanvietto paikkojen määrärykset taitavat taas kiristyä.
Enkä halua sairastua.

Noihin syksyn kuntoutuksiin pitäisi hakea jo keväällä, ja kukaan ei tiedä syksystä. Milloin viljanpuinti tapahtui: Eli hoidan tuota kuivuria.

Joo pystyn kyllä liikkumaan, käymään kaupassa, kuntoutuksessa, jne.
Syön liikkeelä ollessani jossain lounaspaikassa. Eli 8 eurolla saa salaatit ruuan ja kahvin. Sämpylä ja kahvi maksaa melkerin saman.
Näitä ja väsyttäviä hiljaisia päiviä tuntuu tulevan vain liikaa.

Ja menneitä aikoja tulee muisteltua. Silloinkin päivistä tuli pitkiä, mutta sitä jotenkin kesti. Ja silloin työkin sujui ihan toisella tavalla.

Nyt ei meinaa löytyä työn iloa. Ja väkisin tehdessä uupuu.
Ja miulla on tapana suunnitella kaikkea mahdollista, eli hommia olis enemmän kuin ehtii tehdä.
En enään pety itseeni vaikka en oo edes aloittanut mietittyjä hommia.

Vanha kaveripiiri on hajonnut, . Ja kavereja ei kehtaa rasittaa omilla murheilla.
Aikanaan tuo porukka kokoontui paikalliseen paariin ja lähti sieltä ilta elämään.