Lähettäjä: onko muita 
Päivämäärä:   15.7.20 23:00:04

Yksinäisyys on iskenyt tähän mummoon.
Lapset isoja, viimeinenkin muutti omilleen.
Mies höppäröityi, joi viinaa liikaa, jäi salajuopottelusta kiinni ja sai mielialalääkkeetkin.
Kevät onkin mennyt hänen vointiaan päivitellessä, väliin on ylivirkku ja sitten taas räyhää ja nukkuu. Voinnin paraneminen on aina vain väliaikaista, lienee juo taas viinaa kun päässä heittää.

Ystävät on kaikonneet vuosien mittaan, kukapa sitä jaksaisi väsyneen mummon ruikutuksia kuunnellakkaan, lapsia ei haluaisi vaivata vanhempiensa huolilla.
Miten tästä selviäisi suht järjissään, ettei itse sortuisi viinaan tai muihin älyttömyyksiin?
Mietityttää jos se elo onkin lopunikää tämmöistä, papparaisen paapomista ja kyttäämistä. Onko mummoilla iloa elämässä ollenkaan?

Lähettäjä: Reppuli 
Päivämäärä:   15.7.20 23:48:23

Halaus! Jos omalla äidilläni olisi tuollaisia ajatuksia ja murheita olisi kunnia-asia saada kuulla niistä. Puhuminen helpottaa oloa!

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   16.7.20 15:54:49

Onko Sinulla harrastuksia kodin ulkopuolella, että voisit keskittyä itseesi välillä, kun miehestäsi ei oikein ole kuin riippakiveksi? :)

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   16.7.20 16:54:51

Okarino, ei ole oikein harrastuksia kun mies on käytöksellään torpannut kaiken elämän ja ilon siitä, jos lähden reissuille on päivät sen jälkeen vaikeita kaikille.
Istun sitten mieluummin kotona murehtimassa elämää sekä miettimällä miehen sen hetkisiä mielialoja jotka vaihtelevat tiuhaan.
Olen yrittänyt sitä ja tätä, liian hankalaksi on mennyt. Oma elämä kaipaisi ja jaksaisi matkoja, harrastuksia jne, miehen ei.
Ennen mentiin paljonkin yhdessä, nyt tuo on kuukahtanut sänkyyn ja työhönsä jumiin.
Lapsien kanssa vaihtelevat välit, soitellaan, yhden kanssa käydään reissuissakin kun pääsen livahtamaan mutta turhaa en huolilla halua heitä vaivata, omissa toimissaan on heillekkin riittävästi.

Eroakin olen miettinyt mutta muuttaisiko se sitten mitään, tällä iällä sekin tuntuu vaivalloiselta ratkaisulta. Kai sitä toivoo että tuo tuosta vielä tokenisi.
Pahalta tuntuu kun mies pahanolonsa purkaa minuun, tänäänkin sanoi että vitutan häntä ja vieraisiin tekee mieli, tämäkin siitä hyvästä kun moitin viinan juonnista, uhkapelistä ja saamattomuudesta, ei kestä kuulla tosiasioita. Olen se hullu akka siis kun en moisia harrastuksia suvaitse.
Tiedän että sairaudestahan tuossa on kyse, välillä vaan pinna katkeaa kun velloo itsesäälissä toistaen kolttosiaan vaikka monet kerrat on luvannut olla juomatta ja pelaamatta, varsinkin kun väittää talouden olevan tiukilla. Lupauksiaan rikkoo kaiken aikaa sekä valehtelee vähän joka asiasta.
Harrastusten aloittaminen on vaikeaa kun tuota pitää hyysätä.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   16.7.20 17:37:40

Otapa siis elämäsi omiin käsiisi. :)

Et ole miehelle mistään velkaa, joten olet oikeutettu toimimaan myös siten kuin itsellesi olisi hyväksi.

Eroaminen nyt on varmaan turhaa ajanhukkaa, mutta lähde liikkeelle.

Mies ei ole alaikäinen lapsi, hän osaa halutessaan ottaa paremmin elämänsä syrjästä kiinni, se ei ole sinun tehtäväsi.
Joutunet ottamaan henkistä etäisyyttä, ettei kohta ole kahta 'nahjusta' lasten huolena. :D

Eroahdistus ja muutosvastaisuus ovat yleisiä oireita omaan napaan tuijottajilla.
Sanoit että on poistumisesi/paluusi jälkeen vielä hankalampi, teepä niin että otat oikein ketjuviihteen itsellesi, eli kysy lähteekö vaikka museoon, jos ei, niin lähde itse, jos tulee palatessasi sanomista, niin kysy lähdetkö lenkille, jos ei, niin lähde samantien itse.

Keksi ihan rentoja reissuja ja kysy aina mukaan, eli olen menossa ongelle, tuletko, jos ei, niin sitten vain menet itse.

Jos mies on ihan toivoton tapaus, niin anna olla, hissukseen saat itse happea ja ilmatilaa, että jaksat mokoman kanssa tai sitten parhaassa tapauksessa, hän tekee jonkun ryhtiliikkeen.

Mutta älä pilaa omaa elämääsi toisen törttöilyllä ja kontrollointivimmalla, olet itsenäinen ihminen ja elämä odottaa.. :)

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   16.7.20 18:09:48

aaa

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   16.7.20 18:11:22

Huhheijaa, sudämmiä piti Okarinolle lähetellä, hyviä ohjeita elämälle tuli.
Nyt vaan potkitaan itseä persuuksille :)

Lähettäjä: Joopa 
Päivämäärä:   16.7.20 22:58:46

Ei sitä heti tarvitse erota, lähdet vaan ja elät omaa elämääsi jossain muualla. Ei sinun tarvitse olla miehen lapsenvahtina. Olet sanonut, ettei hänen tapansa miellytä, tietää siis varmasti miksi lähdet. Ja miksi edes kuuntelet haukkumista?

Katsot sitten rauhassa sieltä omista oloistasi tekeekö mies parannuksen. Hanki harrastus ja kavereita sitä kautta. Jos nyt asut kaukana maalla, niin muuta kaupunkiin. Onhan sinulla omia säästöjä ja tuloja?

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   17.7.20 18:11:11

Eipä ole omia tuloja, tosiaan maalla asutaan. Koko perhettä olen passannut ja aina ollut paikalla kun tarvittu.
Rahaa ei ole mies käyttöön antanut, toki laskut maksanut, sen pitäisi kuulema riittää.
Taidan noudattaa tuota viimeistäkin hyvää ohjetta, hankin kaupungista töitä ja asuntohan se on sitten tietenkin myös etsittävä. Vaan liekö mummot enää työllistyy, ei sinne kaupunkiin viitsisi kopperoon lähteä muuten tylsistymään, täällä on sentään nuo eläimet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.20 18:48:43

"Pahalta tuntuu kun mies pahanolonsa purkaa minuun, tänäänkin sanoi että vitutan häntä ja vieraisiin tekee mieli, tämäkin siitä hyvästä kun moitin viinan juonnista, uhkapelistä ja saamattomuudesta, ei kestä kuulla tosiasioita."

Miehelläsi taitaa selvinpäin ollessaan olla ns. "kuivahumala" -tila päällä eli psyykkisiä alkoholin vieroitusoireita. Tämäkin on yksi alkoholismin ilmenemismuotoja, käytös kuin laskuhumalaisella vaikkei alkoholia olekaan veressä ja edellisestä juontikerrasta on päiviä tai jopa viikkoja. Jos on toiveissa raitistua, kuivahumalaan on saatava ammattiapua, muuten tila johtaa aina ennemmin tai myöhemmin juomiseen.

Lähettäjä: ö 
Päivämäärä:   26.7.20 17:19:55

Lähettäjä: .
Ilmeisesti tietää mistä kirjoittaa. Alkoholismi on ikävä sairaus johon ei lähdetä vähällä hakemaan apua.
Ja mieliala lääkitys ja mahdollinen kuntoutus ei auta, kun ihmisellä on henkinen tarve juoda.

Oon jutellut muutaman entisen alkoholistin kanssa, he kertoi olosta joka pakotti juomaan.
Se oli karua kuultavaa.

28 vuotta raitiinna ollut mies ei voi ottaa vieläkään tippaa alkoholia, Hän siis kampailee sairautensa kanssa loppuikänsä.

Lähettäjä: On 
Päivämäärä:   27.7.20 20:04:03

Ei pitäisi yhdenkään mummon joutua jatkuvaa ilkeilyä ja kiukuttelua kestämään varsinkaan ilman omaa syytään. Rohkaisenkin aloittajaa eroa tai omaa asuntoa harkitsemaan vakavasti, jos ei pappa ala pian osoittamaan edistymisen/toipumisen merkkejä.

Yhdestä kroonisesti huonotuulisesta miehestä (ei sentään ryypiskellyt) olen eronnut. Elämänlaatu parani vaikka elintaso laski, kun asumiskuluja ei jaa kukaan. Nyt voin onneksi poistua omaan asuntooni heti, kun nykyisen miesystävän kiukuttelu pitkittyy tai alkaa rasittaa.

Riidellä ei jaksa. Tehdään yhdessä jotain kivaa taas sitten, kun herra on siedettävämmältä tuulella :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.7.20 00:07:51

"Päihdelinkki » Keskustelu
"Kuivahumala, masentuneisuus ja ahdistus

"Kuivahuikkaaminen" tarkoittaa alkoholinjuomisesta haaveilemista. Sitä ilmenee joskus mm. päihdehoidon asiakkaille, etenkin katkolla, mutta myös kuntoutushoidossa.

Kuivahumala puolestaan on syvempi oireyhtymä, joka liittyy suoraan juomisen lopettamisen jälkeisiin ahdistukseen ja masennukseen.
Matti Rossi listaa kuivahumalan oireiksi mm. kireyden, isottelun, masentuneisuuden, elämän sisällön ja harrastusten puutteen, toisten vikojen penkomisen, huonon itsetunnon, syyn etsimisen itsensä ulkopuolelta (mm. yhteiskunnasta ja muista ihmisistä).

Hyvin monet päihteidenkäytöstä toipuvat, päihteenkäytön lopettaneet ovat törmänneet masennukseen ja ahdistukseen, johon määrätään helposti mielialalääkkeitä.
Tällöin masennusta ei ole useinkaan tunnistettu pitkittyneeksi päihteen vieroitusoireeksi.

Yksi parhaimpia kuivahumalan kuvauksia löytyy raittius.netin sivulta, ja sen on kirjoittanut nimimerkki gtjk.
Kuvaus on niin osuva, että siitä on pakko copypeistata iso rimssu suoraan tähän.

Kuivahumala saattaa olla ympäristölleen isompi haaste kuin juova alkoholisti. Kuivalle ominaista on itsekeskeisyys. Hän tuntee juomattomuutensa olevan uhraus, jonka vuoksi ympäristön pitää olla kiitollinen ja palkita ja kunnioittaa häntä tämän uhrauksen takia. Juomattomuus antaa hänelle oikeuksia, joita muilla ei ole. Hän käyttää rehellisyys-käsitettä väärin. Rehellisyys oikeuttaa sanomaan toiselle loukkauksia, koska hänhän on vain rehellinen arvostellessaan toisia.
Muiden pitäisi toimia hänen ideoogiansa mukaan, eikä hän hyväksy muunlaista ajatusmaaimaa. Onhan hän hyvä ihminen ja harrastanut itsetutkiskelua sekä lopettanut juomisen. Nämä tekevät hänestä yli-ihmisen, joka tietää oikean ja väärän, myös muiden elämässä.

Aamen. Tuohon voisi vielä lisätä, että "kuiva" suhtautuu myös muiden ihmisten alkoholinkäyttöön henkilökohtaisena loukkauksena itseään kohtaan.
Jokainen päihteenkäytön lopettanut saattaa joskus tunnistaa itsessään joitain kuivahumalan oireita, ja niiden kiistäminen olisi itsepetosta. Aika usein esim. juomisen lopettanut kiistaa suureen ääneen kaipaavansa koskaan alkoholia.
Isossa Kirjassa sanotaan, että tällainen kuivattelija "on kuin pikkupoika, joka viheltelee pimeässä lievittääkseen pelkoaan".

Viinanhimon tunteilla voi olla suoraan myös fyysisiä syitä. Alkoholistit kärsivät usein hypoglykemiasta, eli alhaisesta tai epätasaisesti heilahtelevasta verensokerista.
Alhaisen verensokerin oireet täsmäävät yksiyhteen kuivahumalan oireiden kanssa; mm. ärtyneisyys, masennus jne."

- päihdelinkki.fi -

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   31.7.20 19:37:01

Aivan mahtavasti kirjoitettu ja asiaa !!!

Lähettäjä: mmm 
Päivämäärä:   13.8.20 13:50:44

Nyt vaan otat vastuun omasta elämästä. Miksi ihmeessä ylipäätään HYYSÄÄT miestä??? Ja vähän on sussa marttyyrin vikaakin. Miksi sitten olet käyttänyt elämäsi muiden passaamiseen? Sehän on ollut sinun oma valintasi.
Ja mitä alkoholistin läheisiin tulee: moni läheinen juuri MAHDOLLISTAA alkoholismin, nimittäin sillä just että hyysää, passaa, peittelee, yrittää tulkita mielialoja. Sen sijaan että pysyy jämäkkänä ja vetää tiukat rajat siihen millaista puhetta kuuntelee, miten antaa itseään kohdeltavan.
Nyt mieti mitä haluat tehdä ja harrastaa - ja sitten vaan teet sen! menet ja tuket ihan miten haluat, ja et lotkauta korvaakaan sille mitä mies sanoo, miten käyttäytyy tms. Siinähän huutaa. Hankit vaikka korvakuulokkeet jotka laitat heti päähän kun mies aloittaa.
Teillä on joku outo peli meneillään, sinä hyysää ja kyttäät miestä, hän rääkkää ja kiusaa sinua.
Saatteko molemmat jotain noin sairaasta suhteesta? Vai miksi olet mukana tossa.

Sulla on vielä paljon elämää edessä, ja se voi olla hyvää, hauskaa ja mielenkiintoista elämää - jos vain haluat, se on mahdollista. Sinä päätät.

Lähettäjä: mölö 
Päivämäärä:   14.8.20 10:22:24

Pitäisköhän tässä käydä kirjoittelemaan itsestään turhia höpötyksiä.
Kieltäkää pian, en haluaisi kenellekään aiheuttaa harmia.
Olen yksinasuva vanha maaäijä. Vaimo kuoli muutama vuosi sitten.
Lapset siellä sun täällä,kauempana. Täällä ei olla juopoteltu, eikä
riidelty ja räiskitty. Erakkona olen, luen päiväkaudet, ketään viikkokausiin
ei käy.
Sillätavalla tilanne on hyvä, etten ketään saa ärsytettyä.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   14.8.20 10:41:42

Mainiota Mölö, kerro toki minkä lukemisen parissa viihdyt ja oletko aina lukenut paljon? :)

Lähettäjä: mölö 
Päivämäärä:   14.8.20 15:51:10

Lukemisesta :
Kaikkea maataloudesta, arabien hevoskaupasta tuonne Alaskan biissoneihin.
Sitten videoita koneiden valmistajat maalimalla tekee uusia.
Maidon tuotanto hiekka-aavikolla pohjoiselle pallon puolelle saakka,
kaikkea siltä väliltä.
Urheilua ja taidetta ei kertaakaan tyrkytetty katsottavaksi, enkä katso.

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   14.8.20 16:54:18

Jos se sinua mölö auttaa niin kirjoita ihmeessä! Sitä vartenhan nämä palstat on että tänne voi purkaa tuntojaan ja sitä yksinäisyyttäkin.
Niin ja kukas se sanoi että lukeminen kannattaa aina joten jatka vaan.

Kuulumisia sen verran että nyt on kotkotuksissa käyty (helpotti yksinäisyyttä kyllä) ja lisääkin on luvassa syksyn mittaan. Eli kai se tästä ajastaan lutviutuu.
Miehen vointi vaihtelee, nyt saa kuitenkin ammattiapua. Toivotaan että kuntoutuu sekä lakkaa tuon äyskämisen minulle, kivempi olisi kuitenkin yhdessä sovussa elellä kuin pistää kantapäät vastakkain.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   16.8.20 09:16:59

Erinomaista! <3
Millaiset 'kotkotukset' olette kahlanneet?

Mainiota yös Mölön laajakatseisuus, historiakin on pysähdyttävää, vaikka joidenkin mielestä menneisyyteen pitää vain sulkea ovi ja jatkaa eteenpäin kaikilla suunnilla.

Elämämme muodostuu historiastamme, sukumme ja jo ihan itsemmekin taakse jääneistä päivistä.

Lähettäjä: mölö 
Päivämäärä:   16.8.20 13:39:41

Vielä näitä turhia höpötyksiä:
Miten ihmisen pääkopasta voi pursuta 75-80 v. vanha täysin merkityksetön
asia.
Tällainen tapaus: Isäni laski hevoset kevät-talvella sunnuntaina ulos
tunnin-parin ajaksi. Lienen ollut sellanen nöösipoika etten vielä töihin
pystynyt. Muutaman yrityksen jälkeen sain varsan houkuteltua tupaan.
Ei sillä päittiä ollut, käyttäyty rauhallisesti ja kääntyi ulos.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   16.8.20 15:41:53

Heh, minäkin muistan kun kerran ukkosella yritin saada orlov-lämppärisekoitusta sisälle, ihan kuin en olisi voinut karsinaan viedä. ;D
Aureliuksella oli korkeutta 172cm, eli eipä olisi paljoa päätään nostellut, jos olisi sisälle tullut.
Kertakaikkisen hassua koko ajatus näin vuosikymmeniä myöhemmin. ;)
http://galleria.sukuposti.net/00/52/57/53//aurelius_mh.jpg

Pihassamme oli pieni koristelampi siinä oli aina sammakoita kesäisin, talvisin siitä pienestä jäänreiästä kuupalla lapattiin vesi mm.tiskiin, lähteestä haettiin juomavesi.

Niitä sammakoita sitten mummon kanssa aina 'pelastettiin' lisäämällä vettä kuivina kesinä, tai ottamalla sammakot saaviin jatkamaan kasvuaan.
Kerran oli nutipäitä vielä myöhään ja ne saivat jalkoja vasta pakkasen jo kolkutellessa, vuorasin muovilla laakean pahvilaatikon ja sieltä vesiastiasta nousivat hyppelemään.
Syötin heille kärpäsiä ja sitten jauhelihapalloja.

Onnettomasti siinä kuitenkin kävi, olin poikkeuksellisesti jossain jonain viikonloppuna ja mummoni kun ei ollut niitä samppeja hoitanut, niin ei tiennyt kastella laatikkoa, pari oli sitten jäljellä enää.
Hekin onnistuivat karkaamaan kevätttalvella jäljettömiin, mutta kokemuksena on mielenkiintoinen muisteltava. :)

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   16.8.20 17:46:26

Okarino, käväisin lapsen kanssa reissussa ja nyt olen lähdössä taas.
Miestä piti vähän "uhkailla" , vähän keljusti suhtautui tähän(kin) asiaan mutta minkäs mahtoi kun pidin pääni.
Muutakin menoa olen omilla kulmilla keksinyt, piristää kyllä.
Ehkä sisuunnuin näistä vastauksista tai jotain.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   17.8.20 12:08:40

Loistavaa, loistavaa! :D

Parastahan tässä on se, kun jokainen reissusi on teidän kaikkien, myös teidän kahden parhaaksi, mieskin voi siitä horteestaan vielä yrittää herätä kun antaa itsensä ajatella kuinka monipuolista elämää olisi edelleen luvassa, kunhan vaan itse liikahtaa oikeaan suuntaan. :)

Tulee hyvä olo kun lukee positiivisista asioista, ilo on meidänkin puolellamme kun laajennatte reviiriänne erikseen tai yhdessä.

Nämä kauniit kelit antavat vielä latausaikaa syksyä kohti ja sitten jaksetaan pirteänä alkaa kutomaan niitä villasukkia. ;D

Lähettäjä: = 
Päivämäärä:   17.8.20 16:40:08

Onpas täällä pirteitä mummeleita. Kyl me äijät varmaan komentoa
tarvitaankin. Neuvokaas, miten näitä vuosia saatais vähenemään.
Vielä siikaillaan, onko ne etulihakset miten venähtänyt.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   17.8.20 20:39:17

Vuodet vähenevät huimaa kyytiä, kun keksii hauskoja asioita ja viihdyttävää tekemistä.
Alkaa olla niin että pitäisi jo yhteen sovittaa viisi tavallista, kun ei millään aika riitä. ;)

Lähettäjä: mölö 
Päivämäärä:   18.8.20 12:04:20

Vielä luetaan:
Viikottaen tulevat maatalousalan monet lehdet, pieni hipaisu kartanoiden
historiasta nykypäivään. Elämä maataloudessa vuosikymmenten - satojen
vuosien aikana. Suomessa , europassa , pohjoisamerikassa, kanadassa
kyllä noita tuntuu riittävän.
Sitten nuo videot lisäksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.8.20 17:04:02

Lähettäjä: onko muita
Kerroit sai mielialalääkkeetkin . Yleensä nuo psyykelääkkeet ja alkoholi eivät sovi yhteen.

Ja Tk. lääkäri antaa nuo mielialalääkkeet 15 minuutin keskustelun jälkeen, kun hän
ei voi tutkia potilasta tarkemmin. Eikä voi lähettää potilasta tarkempiin tutkimuksiin.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   24.8.20 12:54:10

Hyviä neuvoja sai aloittaja. Olen tuon lähtemisen ja menemisen kanssa samoilla linjoilla. Meinasin kirjoittaa romaanin omasta tilanteestani, mutta en taidakaan. Totean vaan, että meillä se, että mies haluaa olla kotona ja minä mennä ulos tai matkoille on aiheuttanut välillä paljonkin kitkaa. Ehkä se on mennyt niin, että olemme molemmat vähän antaneet periksi.

Onnellisin olen siitä, että en ole jäänyt seuraamaan ukon tissuttelua, vaan mennyt ja liikkunut itse. Se ei mahdollista mitenkään hänen juomistaan, koska on nämä eläimet. Olen tullut siihen tulokseen, että terve itsekkyys on monen parisuhteen rakennuspilareista yksi tärkeimpiä. Painotan sanaa terve.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   25.8.20 10:57:01

S:
Niin ja jos näyttää siltä ettei tilanne jaksa eläimiäkään, niin sitten niistäkin voi hiljalleen luopua, mutta yleensä eläimet pitävät päivärytmiä yllä.

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   27.8.20 23:19:38

Hei taas! Kiva olisi kuulla ässänkin tarina.
Meillä miehellä meni jo paremmin, paria takapakkia lukuunottamatta. Ilmeisesti lääkityksestä on apua, se on nyt kertaalleen vaihdettu. Tänään sitten rauha rikkoontui (edellisestä rähäkästä pari viikkoa, silloin huusi mm. mielensä tekevän lähteä vieraisiin kun olen niin v****mainen akka)
Pelästyn ja ahdistun näistä verbaalisista hyökkäyksistä, alkaavat ihan mitättömistä asioistakin (tänäänkin siitä etten lähtenyt miehen kanssa ulkotöille)
Viinan ryyppäämistä on sentään rauhoittanut lääkärin suosituksesta.
Mieleltään on kovin ailahtelevainen, viime viikollakin ei halunnut nähdä ihmisiä mutta tänään valitti siitäkin kun en päästä häntä raveihinkaan, huuli pyöreänä täällä taas kuuntelen näitä juttuja, kun en muista häntä sinnekkään kieltäneeni menemästä.
Omia menoja olen joutunut koronan takia perumaan, ikävää ja raskauttaa lisää tätä oloa.
Tuntuu jo pikkuhiljaa siltä että paiskaan hanskat tiskiin tuon kanssa, että voikin taas ärsyttää kun ei voi elellä rauhassa.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   28.8.20 11:24:56

Niinhän se on ettemme ole 'veljiemme vartijoita', siinäkin sanonnassa on monta puolta. ;)

Hyvä että jotakin tapahtuu, paikoilleen juuttunut angsti on lamaavinta.

Kun tiedät että voi alkaa huutamaan, niin ota se asenne että kun sen tietää, niin ei yllätä, ei pelota, eikä ahdista.
Anna huutaa, hälläkin kun on paha olla.

Jos muuttuu jatkuvaksi tai uhkaa muuten, niin siinä kohdalla pitää ryhtyä toimimaan jollain uudella tavalla.

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   30.8.20 09:36:20

Voisin olla samassa tilanteessa jossakin elämänvaiheessa, mutta kun perusluonteeseeni ei kuulu toisen paapominen, luultavasti pelastuisin siltä hankkimalla oman elämän.Se on nyt jo aika hyvässä vaiheessa siksi, että minulla on töitä.

Muista se, että sinulla on velvollisuus elää OMAA elämääsi. Se on miehesi oma valinta, että juo ja tärvää terveytensä, ja myös sinun elämäsi. Reipastu nyt ja ala tehdä jotain omaa. Selaa vaikka paikallisen kansalaisopiston kursseja ja ilmoittaudu johonkin. Lähde matkalla (sikäli kuin se näinä aikoina on mahdollista) ja toteuta joku oma haaveesi.

Älä ole niin sinisilmäinen, että luulet lasten olevan tietämättömiä tilanteestasi. He vaan eivät voi ulkopuolisina asialle mitään.

Ei se ole mitenkään huono asia, että paiskaat hanskat tiskiin tuon miehen kanssa ja ryhdyt elämään aivan omaa elämääsi. Vaikka olisit papin edessä luvannut kestää myötä- ja vastoinkäymiset, niin ei se ihan tuota tarkoittanut, että antaisi toiselle luvan kiusata sinua mielin määrin. Se sama lupaus sitoi myös miestäsi ja kun hän on siitä luopunut ajat sitten ja vaihtanut juomiseen, sinäkin voit luopua omasta lupauksestasi.

Lähettäjä: Mimm 
Päivämäärä:   7.9.20 15:14:24

Jätä se miehes , elä itsellesi. Minä jätin alkoholi ongelmasi sen kun ei halunnut lopettaa vaikka kuin kannustettiin. Päivääkään en ole katunut.Nyt voi kutsua vieraitakin kylään , käydä kylässä itsekkin kun ei tarvitse miettiä toisen humala tilaa.

Lähettäjä: juu 
Päivämäärä:   14.9.20 17:20:53

Jätä se ukko, on monen mummon hokema. Näinhän se menee, jos
vaikka on jäänyt se avioehto tekemättä omaisuudesta, saatetaan tienata.
Tiedä sitten onko näitä sopimuksia, mutta kyllä moni nainen pistää
ukon kiertoon. Meinaan on nähty ja koettu, en tosin maksajana.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   18.9.20 20:17:16

Mutta jos se elämä nyt siitä hissukseen lutviutuu, niin ei sitä erota ihan heti enää vanhana kannata.

Nuorena ymmärtää, kun on perheen perustus, asuntojutut ja ties mitkä työn alla, niin ei siinä kannata mitään riippakiveä raahata, voi löytää paljon paremmankin tai itselle sopivamman, mutta iällä on sitten jo ruuhkavuodet takana, asuntokin yleensä velaton ja muuten elo kohjollaan, niin siinä voipi hiukan katsella kun on tavallaan enää vain sitä aikaa.

Vasta jos se umpikuja sitten eteen nousee, niin sitten 'on parempi yksin kuin huonon kaverin kanssa'.

Lähettäjä: mölö 
Päivämäärä:   19.9.20 14:12:24

Tää maailman meno tuntuis olevan vähän sukkelaa. Ketään en tunne.
Naapuri eilen kertoi, että kesäkuussa vihillä käynet kaksi paria nyt
harkitsevat vakaasti eroa. Toinen jo muuttanut erilleen. Eivät mitään
nuoria ole. Muuan juuri eläkkeelle jäänyt pari seilaa tuossa edestakasin.

Eivät taida kuomioda sitä Mattia, joka kevätkesällä haaremin perusti
sinne arktian mäelle.

Että sillä tavalla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.9.20 20:52:45

Nosta kytkintä, loppuu se yksinäisyys siihen kun ilkeä alkoholisti ei ole kontrolloimassa. Usko minua, kokemusta on. Entiset ystävät alkaa ottaa yhteyttä ja uusia tulee kun silmät aukeaa. Sitä on maailmassa kaikenlaista ryhmää ja touhua tarjolla!!

Lähettäjä: aloittaja 
Päivämäärä:   30.9.20 21:23:26

Hei jälleen! Mies on edelleen tuulellakäypä, entiset puheet ja jutut alkaa taas, viimeisistä ratkaisuista lähtien.
Kävin reissussa ja nyt kuulema kehuskelen asialla (itse kysyi tekemisiäni) Siitäkin huomautteli kun en lauantai iltana vastannut tekstiviesti uteluihin mitä teen, en viitsinyt kun jos kerron niin raivoissaan syyttelisi taas, niin siinä sitten kävikin.
Vuoroin lepertelee ja vuoroin raivoaa, varsinkin jos käytökseni ja vastaukseni eivät häntä miellytä. Ja eiväthän ne miellytä kun kyseenalaistan herran käytöksen. Huoh. Kytkimen nostokin vaatii oman aikansa kun ei tästä niin vain lähdetä. Mikä ihme tuota edelleen risoo? Eikö aikuinen mies osaa käyttäytyä aikuismaisesti, on kun pahin murrosikäinen teini.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.10.20 15:49:29

Eikös se ole nykymaaliman tapa. Kirjoitteleevat lehtin, että presitenttiehdokkaat mollasivat toisiaan USA. Tarttee jo polisien puuttua
järjestyksenpitoon.