|
Lähettäjä: Okarino
Päivämäärä: 11.2.20 11:25:46
Hei taas :)
Ystävänpäivä on tulossa, jee, päivä jolloin lempiväriäni saa sirotella kaikkialle.
Ompelin tuos tai oikeastaan vain kääntelin+ tein tankokujan ihanille vaalenpunapinkkivalkoisille sydänkukkaruutu-verhoille, into loppui tuohon yhteen pariin, mutta kangasta on vielä toiseen ikkunaan.
https://www.eurokangas.fi/hertta-ruutu-p200-5609640p200
(Huomaa että on poijjaan pöytäkone lainassa, kun edes yrittää kopsata. )
Sitten tein koristeita, vessapaperirullaperhosia, sydänsade-läpyskän, kuumailmapallon origamirasiahytillä, origamikuusia pinkistä ja vaaleanpunaisesta paperista, joulun valkoisten seuraksi, anskurtelin lankaan sydämiä ja yritin sitä avattavaa ontelohörselöäkin väkertää, mutta en tiiä kuinka ikimonta silkkipaperipalaa siihen menisi, että se aukeisi 180 astetta, eli ehkä koetan joku muu päivä uudelleen. ;)
Kaikki näyttää netissä niin helpolta.. :/
https://fi.pinterest.com/pin/672373419353862066/
Mut eteenpäin elävän mieli. :)
Viikonloppuna on joku suuuuuuri talvirieha, johon pappi pyysi osallistumaan ruokapalkalla kun on kerta työtön köyhä, no ok ilmoitin sit talkoisiin seitsemän henkeä, siitäkin huolimatta, kun rikostani oli reposteltu lehdessä, niin pappi soitti ja haukkui minua kristillisesti liki tunnin siitä kuinka huono ihminen, äiti ja vaimo minä olen kun tuollaiseen häpeään perheeni saatoin..
-Aargh, enkä edes kuulu kirkkoon! ;D
-Mut elämä on..
Lapsillanikin on synttäreitä, Inssipoika täyttää jotakin hämärää, en siis muista edes mitä, mutta torstaina, kun esikoisemme tulee 33v, perjantaina.
Inssipoika vaihtoi vaimokkeen ja osoitteen, mutta poika pysyi matkassa, en tiiä tuleeko tästä suhteesta mitään, kunhan muuttohumu haihtuu ja arki pukkaa kehiin.
Aivan hauska tämä uusi vaimoke, kun fiksuna nuorena miehenä Inssip kiersi esittelemässä uuden ehdokkaan joka sisarukselleen ja meille tänne, että tietää mihin on nuorikko ryhtymässä, hauska siksi kun on puheiltaan samis Inssipojun kanssa, eli omasta mielestään TODELLA hyvä kaikessa. ;D
-Kysyin mitä harrastaa?, piirtää, millä tasolla?, erittäin hyvin.
Ok, mihin on lahjojaan käyttänyt, joko on taidenäyttelyä luvassa, piirtää kuulemma lyijäritöitä, eli ei kait maalaa pääosin, kysyin näytille yhtä työn kuvaa esim.kännystä, ei löytynyt.
-Ehkä sit joskus.. ;)
Autolla ajosta, millainen kuski mielestäsi olet? -Erittäin hyvä.
-Ok, hyvä että on hyvä, niitä maailma tarvitsee, mutta kuinkahan kaksi 'parasta' pystyy elelemään saman katon alla..? :)
Sähkispoika on armeijan jälkeen pudonnut karuun todellisuuteen, eipä pääsekään luvattuun työpaikkaan takaisin, eikä ole tärpännyt muuallakaan, sähkiksiäkin on haku päällä, mutta kymmenen vuoden työkokemus auttaisi kummasti tuollaista parikymppistä työnhakijaa..
-Velat piiputtaa ja moni meistä on kustantanut hänen pikavippimaksujaan ja nyt on itsellä tuskaisen tiukkaa ja apuja piti olla luvassa, vaan eipä ole kun ei sitä työtä ole. :(
Teinien Edinburghin soittomatkaa pitäisi kiivaasti maksella ja lukukausimaksuja myös, mutta nyt tuli ne sakot pojille ja isännälle, yhteensä yli 1600e ja Mopopoika on armeijassa, Sähkis työtön, vielä korvauksettakin ja mies joutuu kiskomaan parin tonnin palkastaan kaikkien autot, verot, vakuutukset, lainat, sähköt pariin taloon, vesimaksut, tontin vuokrat, lukiokirjat ja ihan kaiken, niin kyllä nyt ollaan pulassa. :(
Minun työkkärini hukkuu vuokraan. ulosottoon ja muihin laskuihin.
16v saa 90e kulkemiseen kuukaudessa Kelalta, eipä sillä sitä 2000 kilsaa kuitata.
Loistavaa, sanon tässä kohtaa, saas nähdä miten selvitään.
Kudonnassa on vaiheessa ne penkinpäälliset, yksi kaksimetrinen on vielä tekemättä, 15v kutoo niitä aina kun sinne ehditään, miul oli työn alla loppu poppanaloimesta ja en tiennyt yhtään mitä siitä viimeisestä voisi väkertää, kaksi jo tein eli pääsiäisvärisen, penkinpäällisten sinikirjavan, mutta nyt keksin tässä pinkkihuumassa, että jos pistän 'sukkulan sievän lentään..', kuten laulussa sanotaan saisin torstaille Ystävänpäiväpoppanan valmiiksi mittausta varten ja näin saisin sen mukaani jo perjantaille..
-Saas nähdä miten siinä käy.
Kudontapaikka on näppärästi koulumatkan varrella, niin ei tule edes ylimääräistä ajoa.
..mutta kudontahan on nimityksissäni Aavemeja, aiemmin kukkaistuoksukummitus ilmoitteli miul loimilankojen katkeamisista, no nyt tässä lähiaikoina on ollut sellaisia juttuja, että ihmetyttää enempikin.
Kudoimme eri huoneessa olevilla kangaspuilla 15vn kanssa, olin heittänyt 16vn jonkun kokeen pohjatunnille, eli ei kannattanut käydä kotona, eli säästi reilu 20km, hän oli lähteissä lainannut saksia kangaspuiltani, enkä nähnyt niitä missään, laitoin viestiä ja hänkään ei sit muistanut, lähdin sitten hakemaan uusia toisesta huoneesta, noustessani puiden takaa äkkäsinkin ne suojakankaan päällä puiden yläosassa, no menin kuitenkin 15vn tykö katsomaan etenemistään, kun kerran nousin puiden takaa poies.
Palatessani olin unohtanut ne sakset ja ahtauduin puiden taakse muistaen että ne sakset, kun piti kude vaihtaa.
Sakset roikkuivatkin naulassa siinä työni yläpuolella, niinkuin yleensä. Aloin tosissani kelata, että missä välissä ne tuohon olisin tuikannut ja mietin ihan tosissani ja yhtäkkiä alkoi tuoksua taas se kukkaistuoksu, eikä!
Menin likan tykö ja sanoin että tule nyt nuuhkimaan olenko mennyt ihan sekaisin?
15v tuli eikä aistinut mitään puiden tykönä, mutta kun lähti takaisin välihuoneen kautta kohti toista huonetta, niin huudahti että hei nyt se tuoksuu, sopivasti siinä kellarin portaiden nurkilla. ;D
-Just joo.
No alkoi siinä olla hiukan myöhempikin, niin lähdimme kotia kohti.
Seuraavalla kerralla oli taas ilta, asetelma sama mie ja 15v eri huoneissa, viereiseen kangaspuuhun oli asennettu uusi loimi ja sakseni olivat otetut kait siihen käyttöön, miksiköhän, kun kaikissa puissa on mitat ja sakset per puu, ahtauduin siis taas pois puiden takaa, no saksia ei ollut loimitetullakaan puulla, hirtehisesti aattelin että just joo, tahallista kiusaa, kun en ollut kudonnassa viimeksi opettajan aikana.
Löysinkin vakisakset sille puulle saksilaatikosta ja vein takaisin, no taas kun aioin aloittaa huomasin mittanikin viedyn, Kääk!
No tungin taas pois penkiltä ja etsin koreista, mut ei mittaa kummallakaan puulla ei roikkumassa edes lähipöydillä, ja taas hakemaan sieltä toisesta huoneesta mittaa vaihteeksi, löysinkin melko tuoreen mitan, kun väliin ovat hiukan haalistuneita ja takaisin.
Kudoin kunnes 15v tuli hakemaan uutta poppanakiekkoa työhönsä ja miten ollakaan kangaspuitteni päällä roikkui mittanauha!
-Ja vanha ihan erilainen kuin olin aiemmin käyttänyt tai nähnytkään, jestas.
Totesin vaan likalle että en ole nähnyt tuota mittaa aiemmin. Hän kyl tajusi.
Jatkoin kutomista, 15v lähti vessaan, kuulin sieltäpäin aika ison kolauksen ja ihmettelin mihin vessanovi osui, jonkun ajan kuluttua likka tuli ja sanoi että nyt on liian 'kriipiä'.
Hän oli tullut vessasta, luullut minun aiheuttaneen kolahduksen, mutta hetken kudottuaan äkkäsi pienten kangaspuiden tuolin siirtyneen keskelle puiden välistä käytävää.
15v ei totisesti ole mikään vouhottaja vaan totinen, ennemminkin jäyhä jököttäjä, eikä keksi mitää draamaa mistään, ihan vastakohta 16vlle joka on alati sirkuttava elohopea. Ei hänkään mitään juttuja kehitä, mutta luonteet ovat aivan erilaiset, huumoria riittää ja nauravat yhdessä meemeille ja muille pilajutuille, tekevät niillä snäppipäppijutuilla pilavideoita myös keskenään, mutta huijareita eivät ole, eipä ole tarvinnut.
15v oli oikeasti melkoisen hämmentynyt ja menimme yhdessä katsomaan, hän oli siirtänyt tuolin takaisin, mutta ei voinut hahmottaa miten se oli siirretty siihen, kun hän kutoi siinä puiden takana ihan metrin päässä, huomaamatta.
-Tulimme siihen tulokseen että Kukkaisaave haluaa että häivymme häiritsemästä, kello oli seitsemän nurkilla.
Totesin lähteissä, että voisiko kotona olla jotain, miksi nyt pitää lähteä.
Kun tulimme kotitienhaaraan soitin isännälle että onko päivystysauto tiellä jos tästä lähden pihaa kohti(500m,jyrkkä notko, liukas keli), hän olikin vasta tulossa parin kilsan päässä, päätimme odottaa, jos hän joutuu jättämään työauton kaemmaksi, että pääsee kyydillä pihaan.
Samantien hän soitti että mestari soitti, pitää palata, mut hän antaa ostoksensa kotiin vietäväksi, kun olemme siinä valmiina.
Näin tapahtui ja hän veti upit palaten kohti kaupunkia.
-Hassuja sattumia, tai jotain muuta, mutta sen illan jälkeen 15v ei ole jäänyt yksin Aavemajalle, kun olen kiepannut toisesta pitäjästä 16vn koulusta.
Enkä oikein halua jäädä minäkään.
Tavallaan ei niinkuin pelota, mutta jotenkin vaan arveluttaa.
Kertailin 15vlle sitten kotimatkalla, kellä voisi olla jotain asiaa, muistelin sitten, että kudonnassa sivusta kuulin jonkun lahjoittaneen kuteita kun ei enää pystynyt käymään ja mietin olisiko hän sama rouva jolle aikoinaan kävin kaupassa ja kun minut heitettiin siitä hommasta ulos, niin jäi tekemättä yksi hartiahuivi, johon antoi tämä rouva langat, ne langat hukkuivat täällä meillä ja löytyivät vuosia jälkeen, mutten tiiä onko kyseinen rouva elossa vieläkin, saati muistaisiko sitä huivijuttua..?
Totesin sitten että ainahan selitetään, kuinka 'vanhat talot' pitävät ääntä ja kaikkea, joten tässäkin vain tämä vanha talo siirteli saksia, mittoja ja penkkejä. :D
-Jopas tuli taas tarinoitua, eilisen satoi ja tiet olivat lievästi sanottuna kaameita, nyt on pakkasta ja tiet ovat edelleen kaameita, mutta nyt eri syystä, nastattomille renkaille.
Pitää mennä kuikuilemaan päiväteetä, josko sitten taas suuntaisi sitä Aavemajaa kohti, siellä on joku käsityökahvila ymmärtääkseni, eli ei tarvitsisi olla yksin vain 'vanhan talon' kanssa.. :)
Hyvää ja rentohenkistä ystävänpäivää kaikille. <3
|