Lähettäjä: Tirlittan
Päivämäärä: 20.10.19 03:51:26
Minä olen kaikesta 'tietämisestä' kiinnostunut, mut jotenkin alan turhautua olemaan turha hörhö, jolle ei tapahdu mitään, joka ei opi mitään, eikä mikään oppikaan tunnu luotettavalta. :(
Tutkaelin kädestä ennustamis-kirjojakin, ostin huutiksesta kolme ja kaikki selittivät viivat eri tavalla, kokeilin heiluria, se pyöri minne sattuu, toivoin yksisarvisten olemassaolosta todisteita, en saanut, kuin mustaa filigraanisavua piirongin edessä, josta päättelin etten ole niidenkään arvoinen, kun en siivoa nurkkiani, pihaani ja elämääni tarpeeksi ja vaikka hinkusin niitä perinteisiä Tarot-korttejakin, niin ei sit ollut rahaa ja kaipa sekin turhaa olisi..
-Huomaatkos, täällä varsin kiinnostunut, mutta turha tyyppi? ;D
Ehkä myös pelottaa se vanha legenda merimiehestä, jolle pakka antoi vain kuoleman kortteja, kun hän 'toi' ruton tullessaan.
-Entäpä jos yhtäkkiä joutuisikin 'paljon vartijaksi' saatuaan kyvyn nähdä joko korttien tai vaikka vessapaperirullan kuvioista tulevaisuutta, osaisiko sitä tietoa sitten hallita, kestää tai käyttää oikein??
Olen tässä vuosien(vuosikymmenten) saatossa passivoitunut enenevässä määrin ja pikkuhiljaa alan ymmärtää ja uskoa ettei minusta ole tietäjäksi.
Niihin hommiin kaiketi päässee ne 'harvat ja valitut', joille se on elämäntehtävä.
-Pahuksen rankkaakin se varmaan heille on, kun se on sitten siinä ja valinnanmahkut loppuu siihen.
Entisten elämien katsoja kertoi minun olleen (tooosi)kauan sitten shamaanitietäjäparantaja ja ehkä shamanismi voisi nytkin liipata liki..
-No ok, kuulosti vieraalta tähän elämään ja nyt tulikin taas niiiiin sopivasti Henkisen kehityksen lehti, jossa shamaani kertoi touhuistaan ja niinpä niin, taas sekin kuvitteellinen mahdollisuus loittoni rummun paukutuksen mukana vuorten taa, en vaan ole tarpeeksi mitään mihinkään rajoja ylittävään.
Ehkäpä tekenen ihmeitä vaikka pihansiivouksessa, josko olen vaan hitsin hyvä haravoimaan lehtiä.. ;D
|