Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   15.12.18 16:16:01

Ollaan 50+ uusiopari. Yhdessä ollaan oltu 7 vuotta, joista 3 vuotta naimisissa.

Koko suhteen ajan minä olen ollut se läheisyyden ylläpitäjä, pussaan ja halaan. Mies on se osapupuoli, joka on ihan mielellään halattavana ja pussattavana, mutta ei itse näitä aktiivisesti tee. Eli jos minä en halaa, sitten ei halata ollenkaan.

Nyt viimeisen vuoden aikana seksikin on loppunut miehen erektion puutteeseen. Ja mies ei tee asialle mitään, on kuulemma turhaa kun ei ole halujakaan.

Olen ihan jumissa tämän kanssa. Puhuttu on, ei auta.
Mitä pitää tehdä?

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   15.12.18 18:09:07

Keksiä jotain muuta tekemistä yhdessä, siitä yhteisestä harrastuksesta voi parisuhteen muutkin osa-alueet parantua.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   15.12.18 19:09:45

Tirlittan. Me reissataan ja kyläillään, urheillaan ja käydään leffassa jne.
Mutta millä ihmeellä saan miehen ymmärtämään, että läheisyyden ylläpito kuuluu molemmille osapuolille?
Ja kun tuli tuo erektio-ongelmakin, niin se ohitetaan olan kohotuksella. Miestä ei haittaa seksittömyys kun hänellä ei tee mieli, mutta minua haittaa.

Minulla on pinna kireällä ja ärsyttää. Tässä eletään kuin kimppakämpässä ilman läheisyyttä (paitsi jos itse halaan tai pussaan, seksiä on turha edes ehdottaa).
Mies on hyvää seuraa, mutta kaikki miehen ja naisen väliset normaalit intiimit kanssakäymiset puuttuu.

Mitä ihmettä pitää tehdä?
En halua viettää loppuelämääni näin, että vastuu läheisyyden ylläpidosta on vain ja ainoastaan minulla, eikä seksiä siitäkään huolimatta ole.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   15.12.18 23:20:33

Onko hän aina ollut tuollainen?
-Jos tuo hellyydenosoitusten puuttuminen on hällä luonteessa, niin miksi se ei aiemmin ole haitannut?
Olisiko ongelma kärjistynyt esim. vaihdevuosijutskien takia siis kumman tahansa, miehilläkin kun ne tutkitusti ovat?

Tuosta erektiohommasta sen verran, että siihen vaikuttaa myös se hormonitaso, testosteronia voisi kokeilla, jos hänet tohtorille saisi..
Tai jotain luontaispilleriä voisi kysyä asiansa osaavasta luontaiskaupasta.

Kysy haluaisiko hän sen verran 'uhrautua' takiasi, että edes kokeilisi..?

Lähettäjä: se.pienitalli 
Päivämäärä:   16.12.18 16:09:30

Onko hän nähnyt hellyyttä lapsuudessaan? Jos hänen lapsuudessa vanhemmat eivät osoittaneen tunteita, niin missä hän olisi niihin tutustunut?

Lähettäjä: Ååå 
Päivämäärä:   16.12.18 22:49:21

Harva ton ikäinen mies osaa tunteitaan osoittaa mitenkään. Se kertoo rakkaudestaan rakentamalla talon sulle tai vaihtamalla sun autoon talvirenkaat. Ja toi erektion puute on joka miehelle niin kova paikka ja kriisi että se on vaan turvallisinta kieltää kokonaan ja olla unohtavansa seksi. On liian kamalaa myöntää että miehisyyden on mennyt.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   17.12.18 08:29:04

Asia on häirinnyt oikeastaan monta vuotta.

Olen jutellut miehelle, että läheisyyden ylläpito ja parisuhteen hoitaminen kuuluu molemmille osapuolille, ei se voi yksin olla minun harteilla.
Näiden keskustelujen jälkeen mies kyllä koppaa kainaloon ja pussaa noin parin viikon ajan, mutta sitten se taas lipuu vanhoille urille takaisin.
En tarkoita että siellä toisen kainalossa pitäisi koko ajan kiehnätä, vaan että edes muutaman kerran viikossa saisi halauksen tai pusun ihan pyytämättä.

Miehellä on takana yksi avioliitto ja yksi muutaman vuoden mittainen avoliitto.
Vanhempiensa hellyydenosoituksista en tiedä, miehen isä on kuollut jo ennen kuin tavattiin.

Miehen ex oli melkoinen tyranni, ja oli jopa muutaman kerran käynyt käsiksi. Miehen kertoman mukaan heillä ei ollut viimeisinä vuosina enää mitään lämpöä tai fyysistä kosketusta jäljellä.
Minä sanoinkin silloin, että en lähde kimppakämppäilemään vaan haluan parisuhteen, en kaverisuhdetta.
Siksi on outoa tuolla menneisyydellä, että ei ole ns. oppinut miten tärkeää se läheisyys on.

En enää keksi millä saan miehen sisäistämään, että olisi kiva jos edes joskus hänen puolelta tulisi spontaanisti joku hellyydenosoitus. Puhuminen ei auta.

Tai sitten pitää lähteä "vapaille markkinoille". Minä olen ihan valehtelematta vieläkin kohtalaisen kaunis ja viriili nainen. Nyt tuntuu että vaan kuihdun tässä suhteessa ja olen kohta kärttyinen vanha akka.

Lähettäjä: jörö 
Päivämäärä:   17.12.18 15:55:16

Tunnistan itseni tuosta miehestäsi.
Olen jo pienenä lapsena ollut "läheisyys allerginen". Olen suostunut istumaan vain isoisäni sylissä, muiden sylistä lähdin heti pois, jos yrittivät syliin napata. Pitkään halaaminen saa vieläkin aikaan vain ahdistusreaktion.
Haluaisin mieheltäni läheisyyttä (vieressä istumista sohvalla tv:tä katsoessa yms.) mutta hänelle pienikin läheisyyden osoittaminen (esim. ohimennen halaaminen) tarkoittaa aina sitä, että sen pitää päätyä yhdyntään. Olen siis lakannut ne vähäisetkin läheisyyden osoitukset joita joskus osoitin.
Nykyään nukumme eri huoneissa, koska hän kuorsaa todella kovaa ja nukkumisesta ei tule hänen vieressään mitään. Joka sunnuntai aamu häneltä tulee tekstiviesti kännykkääni, että pitäisi mennä hänen luokseen. En voi sietää ajatusta "aikatalutetusta" seksistä.
Olen siis TODELLA hankala puoliso ja jumissa omien korvieni välissä. Avioliittoa takana jo 22 vuotta. Ihmeesti tuo mies minua jaksaa katsella. Jos käy vieraissa, niin on siinä kyllä tosi taitava, mitään merkkejä sellaisesta en ole huomannut. Itse en seksiä tunne tarvitsevani, osaan kyllä hoidella itseni jos sille päälle satun.
Vuodatukseni kaiketi oli sanoa, että jos miehesi on oppinut olemaan osoittamatta hellyyttä, niin hänen on todella vaikeaa itseään muuttaa. Siitä jo osoituksena nuo muutaman viikon yrittämiset. Toisille se vain on "sisäsyntyistä" ettei sitä läheisyyttä itse tunne tarvitsevan, joten ei osaa sitä myöskään toiselle antaa. (ja sitten olen minä :D )

Lähettäjä: Helmiina 
Päivämäärä:   17.12.18 23:31:47

Ei se mies kuule muutu, aloittaja.

Lähettäjä: Kp 
Päivämäärä:   18.12.18 06:47:24

Jörö, tilanne on hieman erilainen kuin sinulla.
Mies kyllä pitää läheisyydestä ja hellyydenosoituksista, mutta ei niitä itse näytä.
Hän ikään kuin "kädet levällään odottaa että pussaa ja halaa minua, mutta minun ei sitä tarvitse tehdä".

No tämäpä taisi olla sitten tässä, minä haluan parisuhteen, kaverit on sitten erikseen.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   18.12.18 06:48:13

Siis tuo edellinen olen minä, jäi väärä nimimerkki.

Lähettäjä: Öö 
Päivämäärä:   22.12.18 00:44:42

Täällä sama ongelma, kärvistelen ilman kun ei miestä kiinnosta, ennen kyllä halasi ja välitti mutta ei enää. Ei halua puhua siitä, ja minulla on hylätty olo. Olisiko mahdollista vielä löytää joku jolle läheisyys ja seksi olis tärkeää?

Lähettäjä: kk 
Päivämäärä:   25.12.18 15:48:57

Lapikasta

Lähettäjä: Ratsubelle 
Päivämäärä:   27.12.18 17:54:46

Haa, ottaisin tildon kauniiseen käteen ja ryhtyisin katsomaan pornoa miehen viekussa. Meillä ainakin isäntä tälläisestä innostuu...

Lähettäjä: :/ 
Päivämäärä:   28.12.18 20:34:15

Tuttua juttua, itse lopetin lähestymisen ja siitä on jo 7vuotta! Odotan sitä päivää että ymmärtää..

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   25.1.19 19:12:27

Olihan niitä ennen. Ei enään, kuoli pois.

Lähettäjä: " 
Päivämäärä:   3.2.19 18:54:50

Meillä on läheisyyttä jne, mutta harrastukset on ongelma. Mies harrastaa 2-3krt vko. Hyvä, kiva tehdä sitä mistä tykkää. Kuljen joskus mukana, ja muutenkin kaikessa miehen "jutuissa", koska hän haluaa. Mutta minä en saa pitää omaa harrastustani 1-2krt kk. Siihen saakka, kun vain seurustelimme, niin asia ei ollut niin iso ongelma. Vieläpä ennen harrastin useammin. Ikämme 50+. Yhteenmuuton jälkeen kaikki muuttui. Harrastukseni on minulle tärkeä mutta en jaksa enää riidellä. Ikinä en ole puuttunut miehen menemisiin, päinvastoin kannustan jatkamaan kaikkea. Jos rakastaa, niin eikö puolisoa pidä tukea? No, tilanne ei tule muuttumaan, joten oma harrastus loppui sitten. Terveyteni ei kestä jatkuvaa painetta. Olen kotona, ja käyn töissä. Ehkä eläkeiässä uskallan vihdoin tehdä mitä itse tahdon. Toivon niin. Ja jos en jaksa odottaa, niin haen lääkepurkista apua.
-piti purkautua, surullinen ja pettynyt-

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   4.2.19 01:07:49

Voi Sinua Heittomerkki. :(

Vanha totuus on sitten kohdallasi totta: 'Parempi tossun alla kuin taivasalla'.
-Mutta tottahan se vaatii asennetta, ihan hatunnoston arvoinen valinta.

Meillä sekä mieheni, että minä 'rakastamme samaa ihmistä', joten arvostan häntäkin uhrautumisensa takia, joskus se on joillekin jopa helpompi tie, itsensä unohtaminen.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   4.5.19 17:09:31

Testosteronin määrä liian matalalla? Jos vaan millään saat miehen lääkäriin, kannattaa mittauttaa. Nousee halutkin kummasti, kun saa hormonit oikeille raiteille.

Lähettäjä: Milla 
Päivämäärä:   4.5.19 21:38:55

”Minä en saa pitää omaa harrastustani” Oikeesti!!! Kuka aikuinen nainen kyselee lupaa omiin harrastuksiin??? Normaali nainen vaan menee, sanoo heipat ovella. Taitaa sulle olla marttyyrinkruunu rakas? Kukaan ei voi estää sua harrastamasta tai tekemästä mitä haluat jos et ITSE salli sitä. Lopeta olemasta noin nynny!

Lähettäjä: Nnn 
Päivämäärä:   7.5.19 21:10:48

Mies lääkäriin ja yhdessä juttelemaan ongelmista ammattilaiselle.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   8.5.19 11:44:18

Aloittaja tässä.

Lopetin hellyydenosoitukset muutama kuukausi sitten kokonaan.
Nykyään mies kyselee huolestuneena rakastanko häntä vielä, ja että miksi en enää pussaa.
Vastaan siihen että rakastan, mutta en pussaa kun et sinäkään pussaa.

Sen verran on edistystä tapahtunut, että hän ohi kävellessään saattaa pyytää, että anna pusu. Sanon siihen että anna itse, ja silloin hän tulee ja pussaa.

Ei oikeasti enää hirveästi kiinnosta tämä, mies ei vaan ymmärrä, että hänelläkin on vastuu parisuhteesta eikä minulla enää riitä mielenkiinto sitä asiaa hänelle päähän takomaan. Tuo pitäisi tulla omasta halusta.

Seksiä on ollut viimeksi yli vuosi sitten, en enää edes muista milloin, ehkä maaliskuussa 2018 hiihtolomalla.

Lähettäjä: Samis 
Päivämäärä:   8.5.19 12:28:23

Mulla on taas sama murhe jörön kanssa. Eli itse en haluaisi seksiä, mutta mies tahtoo joka toinen päivä. Tai sellaiseen tilanteeseen me ollaan ajauduttu. varmaan haluaisi joka päiväkin, mutta ei viitsi kiusata mua. Mutta joka toinen päivä on ihan pakko saada ja aloittaa jo aamusta, että kuuden aikaan tänään sitten pussaillaan. Yhtään pusua ei kyllä siihen yhdyntään kuulu, vaan tuo on koodinimi sille. Jos en suostu, niin jumaleisson sitä mökötystä ja tiuskimista. Pääsen paljon paljon vähemmällä kun annan suosiolla, eihän siinä montaa minuuttia onneksi mene.

Muuta läheisyyttä meillä kyllä on. Halaillaan ja istutaan käsi kädessä päivittäin. Seksin kiinnostus vaan hävisi kohdallani vaihdevuosien myötä. Ei kävisi edes mielessä, jos asuisin yksin..

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   10.5.19 19:10:58

Tää on turha toivo. Et varmaan antais vanhallekaan äijälle, jos sillä
sattuis s..soo.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   10.5.19 20:57:11

Samis, eli miehesi painostaa sinua seksiin ja sinä hyväksyt sen? Jos alkoittaa mykkäkoulun yms, jos kieltäydyt, mies käyttää henkistä väkivaltaa saadakseen sinut sänkyyn.

Lähettäjä: Rouva 50+ 
Päivämäärä:   11.5.19 10:01:22

Mä haluaisin tuon Samiksen miehen.
Kun miehilläkin halut vähenee iän myötä, niin täällä olisi kyllä käyttöä noin virkeälle miehelle.
Aijai.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   11.5.19 18:59:56

Triplapiste, ei sen tarpeen tarvitse olla mitään väkivaltaa, satunnaiset p**ot eivät ole mikään 'alistussuhde', se on itse valittu toimintamalli, kun oikeasti välittää kumppanistaan ja hänen tarpeistaan.

En minäkään kieltäydy, huvitti tai ei, kun mieheni on kohdallani 'vähään tyytyväinen', ihan kiva kelvata hälle samoin kuin nuorena ja 60kg laihempana. ;D

Feminismi menee välillä fanaattisen itsekkyyden tasolle ja kellään ei ole sitten enää kivaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   11.5.19 20:25:54

Kyllä, välillä voi harrastaa seksiä, vaikkei tekisi mieli, mutta jos mies SUUTTUU naiselle, kun nainen ei halua seksiä, niin se on sairasta. Piste.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   12.5.19 09:37:44

Joillain ihmisillä, yleensä urospuolisilla vehje ja sen tarpeet ohjaavat aivoja eikä toisinpäin, he eivät voi sille mitään ja silloin 'älyllisempi' puolisko voi taktikoida itselleen miellyttävämmät olosuhteet toimimalla tarpeellisella tavalla. :D

Kautta aikain seksillä on käyty kauppaa ja harvemmin mies myy.

Nykyäänkin sadat naiset kiristävät ihan ns.aviovelvollisuudellaan ruohonleikkuut ja kotitöitä, mielestäni tod törkeää, mut lienee luonnekysymys.

Jos aviopuoliso joutuu 'ostamaan' oikeuksiaan, jopa mahdollisen perheen elättämisen lisäksi, niin se on jo häpeä.
Moni vaan alistuu suhteessa kuka Justiinan kaulimelle ja kuka öykkärimiehen kynnysmatoksi, eikä ole reilua.

Oikea vapaus on itsenäisyyttä ja tasa-arvoa, ei itsekkyyttä ja toisen tallomista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.5.19 20:33:28

Ei minkäänlainen "kaupankäynti" seksillä tai kotitöillä kuulu terveeseen parisuhteeseen....

Lähettäjä: Sanna 
Päivämäärä:   12.5.19 21:42:52

Siis oikeesti joku antaa panna itseään, vaikkei haluta??? Asutko kenties Itä-Suomessa???

Ilmankos raiskaus ei Suomessa ole kummoinenkaan rikos.

Lähettäjä: Samis 
Päivämäärä:   13.5.19 11:51:05

No jos jäisin haluamista odottelemaan, niin mies ei saisi ikinä ja se olisi sitten siinä se avioliitto. Tämä on nyt se hinta, minkä joudun muuten toimivasta avioliitosta maksamaan.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   13.5.19 12:31:56

Miul on onneksi pääni sisäl sellainen 'nappi', jolla voi laittaa halut päälle tarvittaessa ja näin ei tarvita kukkia, eikä illallisia, eikä saunan jälkeistä kello seiskaa.. ;D
-Eikä myöskään väkivaltaa, jota 'raiskaus' ehdottomasti on.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   14.5.19 16:31:12

Jos ei koko aktin aikana haluta, niin on kyllä sairasta menoa. Sen ymmärrän, jos aluksi ei haluta, mutta sitten kuitenkin syttyy hommaan.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   24.5.19 22:38:21

Mies oli "omin käsin" testannut toimiiko. Ei toimi.
Pyysin hakemaan reseptin, ei kuulemma kiinnosta.
Ei tämä enää mikään parisuhde ole, pelkää kimppakämppäilyä.
Ärsyttää NIIN paljon!!

Lähettäjä: ^^ 
Päivämäärä:   5.6.19 19:44:47

Voi Voi, kuin näin voikaan käydä.

Lähettäjä: Tulkintoja 
Päivämäärä:   5.6.19 22:45:48

Parisuhdekko on vain seksin takia. Sinkkuna saisit seksiä aina.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   6.6.19 22:57:04

Pyh pah ja pöh. Miksei nää jutut voi mennä yks yhteen. Viriileillä mummoilla olis viriilit papat ja ei niin viriileillä ne vähemmän viriilit.

Seksi on ongelma jos toinen haluaa ja toinen ei...

Onko vaihdevuodet yleensä sellainen juttu että vois naiselta viedä halut.

itse en ole huomannut juuri eroa näiden alettua. Paitsi limakalvot on ohuemmat ja kaipaa huoltoa.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   8.6.19 10:08:22

Usein vaihdevuodet vaikuttaa niin moneen asiaan naisessa, mutta haluttomuudestakin voi keskustella lääkärin kanssa, ihan samallatavalla on sitten nainen tai mies. Parisuhteessa molempien pitäisi huolehtia omasta terveydestään ja siitä yhteisestä suhteesta johon tämä haluttomuuskin vaikuttaa todella paljon.
Jos toinen ei tee asialle mitään, on sen toisen vakavasti mietittävä voiko ja haluaako elää loppuelämäänsä seksittömässä suhteessa. Parisuhteessa tulee olla haluttu ja tuntea haluavansa sitä toista. Se halun tunteminen on yksi tarve meillä ihmisillä ja sen tulee tyydyttyä, samoin se tunne että on haluttu. Sinun rakas mies haluaa juuri sinut.
En voisi elää haluttoman miehen kanssa parisuhteessa, kämppiksenä voi elää kenen kanssa vaan. Silloin se ei ole parisuhde.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   9.6.19 01:57:28

Edistystä.

Kävimme lomamatkalla, ja siellä jän innostui seksistä (siis yli vuoden tauon jälkeen).
Itse aikti ei onnistunut, mutta loppuun asti mentiin muilla tavoilla.
Nyt hän vihdoin aikoo pyytää reseptin.

Jospa tämä vihdoin etenee, meinasi jo usko loppua tähän parisuhteeseen. Rakastan miestäni, enkä enää tässä iässä millään jaksaisi aloittaa enää alusta kenenkäänuun kanssa.
Oikeasti on ollut ahdistavaa, ei ole ollut läheisyyttä, ei seksiä, js siitä huolimatta mies on elämäni rakkaus.
Vaikka se älykkyys ja persoona on ollut se pääasia, tuo fyysisen läheisyyden puute on häirinnyt ihan hirveästi.

Jospa tämä tästä, kun lupasi hankkia pilleritkin...

Lähettäjä: heppa 
Päivämäärä:   11.6.19 18:45:54

Oliskohan äijä pureskellut nokkosia. Joku tiesi nokkosen olevan hyvä
apu.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   12.6.19 01:03:58

Hyvä. :)

Ilmoittele kuinka sujuu ja varsinkin jos selviäisi mistä paussi johtui, kun se voi auttaa muitakin.

Lähettäjä: b4_4get 
Päivämäärä:   17.6.19 21:16:17

Varatkaa aika seksuaaliterapeutille ja menkää sinne puolison kanssa. Siellä voi selvitä monet syyt ja seuraukset, ilman pillereitä. Ilman mökötystä ja kiristystä. Lisätietoja saatte Väestöliiton sivuilta ja seksuaaliterapeutin juttua voi kuunnella Yle Areenasta Kysy mitä vaan -ohjelman seksuaaliterapeutti, onko virtuaaliseksi pettämistä -jaksosta.

Lähettäjä: ; 
Päivämäärä:   18.6.19 09:32:17

Ja tällaisesta asiasta pitäisi mennä puhumaan palkatun virkamiehen
kanssa. Voi herranlettas sentään. Politikot ovat keksineet monenlaisia
turhuuksia ja lakeja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.7.19 15:22:25

"-Eikä myöskään väkivaltaa, jota 'raiskaus' ehdottomasti on."

Myös henkinen väkivalta on väkivaltaa. Jatkuva painostaminen seksiin on sitä. Seksin vaatiminen joka toinen päivä on iljettävää.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   22.7.19 16:08:09

Kumpaa piste tarkoitat, tätä aloittanutta naista vai jotain viriiliä miestä?
Miehellä se on tarve, naisella valinta, kumpaakohan kävisi enempi sääliksi.. ? ;)

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   22.7.19 17:55:01

Eipä se miehen kiinnostus seksiin kestänyt kuin sen loman verran.

Ei ole puhunut enää reseptistä eikä lääkärillä käynnistä.
En enää jaksa edes toivoa mitään vällyjen välissä.
Jospa vaihdevuodet hiljentää jossakin vaiheessa minun tarpeet, niin loppuu tämä kärvistely.

Muutakaan läheisyyttä ei enää ole, kun sitäkään en yksipuolisesti ole jaksanut sitä ylläpitää.
Jotenkin koko ajan on sellainen alavireinen fiilis tästä kimppakämppäilystä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.7.19 18:41:12

Onpa ikävä kuulla. Olen pahoillani puolestasi. Luulen, että ymmärrän aika hyvin.

Tarinasi on monelta osin kuin omasta kynästäni. Tosin me olemme olleet yhdessä pidempään kuin te eikä seksiä ole ollut moneen vuoteen kuin ehkä kerran vuoteen. Välillä oli varmaan kahden vuoden tauko.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.7.19 18:43:08

(No kiva. Kun kirjoitin tähän topikkiin, niin ruudulle ilmestyi heti jonkun panokaverisivuston mainos.)

Seksitön avioliitto on yllättävän yleinen ilmiö. Google tietää näin kertoa. Aika usein se johtaa eroon.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   22.7.19 18:54:24

Voi aloittaja, olipa tosi harmi kuulla.(lukea) :(

Mikä siellä kotona voi miekkosen noin masentaa, että vaimokin muuttuu kuin huonekaluksi..?

Koeta hetken päästä ottaa puheeksi ne pillerit tai jos tilanteenne sallii, niin lähtekää toiselle lomalle, pois tutuista ympyröistä, jos vaikka miehesikin heräisi pikkuhiljaa eloon keski-ikäturtumuksestaan, ei ne vaihdevuodet heilläkään ikuisuutta kestä.

Oletko itse erilainen lomalla, pukeudutko toisin tai toisiin väreihin, jos niin olisi niin voihan sitäkin vielä kokeilla?

Lähettäjä: ;( 
Päivämäärä:   22.7.19 19:12:29

Itse tehnyt aikoinani aloitteen, en enää, 6vuotta ilman läheisyyttä, olkoon jos ei itse tajua vaikka aikoinaan yritin selittää että hänenkin täytyy suhteen eteen tehdä jotain

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.7.19 19:36:48

Miten meitä on täälläkin näin paljon, ihmisiä samassa tilanteessa.

Lähettäjä: Halatkaa edes! 
Päivämäärä:   22.7.19 20:03:49

Ikää 52 ja suhdetta meilläkin takana 7 vuotta. Meillä on ollut kovia aikoja, läheisten vakavaa sairautta, kuolemaa ja burn outia. Pitäisin outona ja jopa epäterveenä, elleivät rankat ajat olisi vaikuttanut seksielämäämme.

Kokonaan ei kuitenkaan ole annettu periksi. Halaamista emme ole lopettaneet koskaan ja aina välillä yritetään. Kömpelösti, huumorillakin. Nukutaan alasti ja jutellaan. Väittäisin että minulle naisena oman lukon tunnustaminen on ollut vaikeampaa.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   23.7.19 12:07:10

Minä halasin ja pussasin, mutta mies oli aina se saava osapuoli.

Puhuin monta kertaa, kirjoitin jopa sähköposia hänelle siitä, että läheisyyden ylläpito kuuluu molemmille. Että olisi kiva jos hän edes joskus itse oma-aloitteisesti halaisi tai osoittaisi läheisyyttä. Hän kyllä teki niin aina sen pari viikkoa, ja sitten taas palasi entiselleen.
Eipä toista voi muuttaa, tiedänhän toki sen.

Mutta sitä en ymmärrä, että kun minulla ei enää ole innostusta yksin ylläpitää läheisyyttä, niin nyt sitten kysellään että enkö enää rakastakaan. Jos halausten määrä kertoo rakkauden määrän, niin sillä logiikalla mies on rakastanut vain ihan alussa.. huoh.

Miten tällaisen perusasian tajuaminen on niin hiton vaikeaa??

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.7.19 12:54:22

"niin sillä logiikalla mies on rakastanut vain ihan alussa.. huoh."

Miehet eivät ylipäänsä ole aina kovin loogisia, vaikka päinvastaista usein väitetään.

Joku sanoi joskus, että mies on parisuhteessa se ns. heikompi astia. Mies kasvaa parisuhteen kautta, jos kasvaa. Aikuisella naisella moni parisuhteeseen tarvittava valmius on jo ennestään.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   23.7.19 14:27:34

Ihan sama kuin naisille pakollinen armeija on ihan turhaa rääkkiä, naistet oppivat totisesti nousemaan sängystä ja tekemään mitä pitää, mut kun se poitsu sieltä äidin kotisohvalta kierähtää armeijan harmaisiin aukeaakin ihan uusi maailma.

Nainen on ennen parisuhdetta oppinut useimmin tiskaamaan, siivoamaan ja pesemään pyykkiä kuin se helmoista pudonnut untuvikko, inttikään ei opeta pyykkäämään. :D

Se on kyllä kumma jos äityli on niin halinut ja pusinut kuin Pottereissa Dudleytä niin miten se ei uppoa sinne paijattavan kaaliin, ovatko miehet vaan niin laiskoja että sekin on liian suuri vaiva parisuhteen eteen?
Tai jos ei ole halittu niin luulisi ettei toistaisi samaa virhettä.
Vai halaako vain seksin toivossa ja jos ei seiso, niin ei tarvitse halatakaan.

Vastaisitteko tähän ihan joku mies että millainen kynnys siinä on ja mistä se syntyy?

Miun mies tiskaa ja pussaa eli ei osaa vastata, joten olisi hyvä edes tietää miten ne toiset ajattelevat.

Lähettäjä: xyz 
Päivämäärä:   12.8.19 10:19:21

"Vai halaako vain seksin toivossa ja jos ei seiso, niin ei tarvitse halatakaan."

Exäni oli juuri tuollainen, ihan suhteen alussa kyllä halasikin, mutta pian hellyydenosoitukset liittyivät vain seksiin. Jos itse koetin halata, hän työnsi minut pois tai ei ainakaan halannut takaisin, jos ei itse juuri silloin seksiä sattunut haluamaan. Arvaahan sen, että omatkin halut pikkuhiljaa hiipuivat, kun hellyyttä ei saanut muuten lainkaan.

Nykyisen kanssa sitten taas on se tässäkin topikissa monelle tuttu kuvio, eli että mies haluaisi seksiä paljon enemmän kuin tämä vaihdevuosi-ikäinen täti... vaikka molemmat ollaan 50+ kyllä. Mies halaa ja pussaa tms. kyllä muutenkin paljon, ja haluaa että minulla on hyvä olla, sängyssäkin ottaa huomioon kaikin tavoin.
Yleensä ymmärtää senkin, jos en halua, mutta välillä tilanne kärjistyy. Mies on kova murehtimaan kaikenlaista, hänellä on omassa elämässään huolia, joissa en voi tukea juuri muuten kuin kuuntelemalla jos hän haluaa puhua. Sitten, jos en halua jonain päivänä seksiä, hän saattaa sulkeutua murehtimaan näitä muitakin juttujaan, ja päätyy ääneen kiukuttelemaan myös seksin puutetta. Vaikea tietää, kumpi asia on alunperin harmittanut häntä enemmän.
Koko ajan enemmän tuntuu siltä, että paras olisi päästää hänet sinkkumarkkinoille, jotta hän löytäisi viriilimmän naisen. Kuitenkin pidämme molemmat kovasti toisistamme ja meillä on muuten paljon yhteistä.
Hankalia voivat olla nämä suhdekuviot vielä näin kypsälläkin iällä.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   12.8.19 14:45:03

xyz: Kuka hänen angstivaiheitaan jaksaisi, eli ei se viriiliyskään aina pelasta. ;D

Toivottavasti jaksatte tukea toisianne kumpikin tavallanne.

Niistä huolista sen verran, että sellaiset asiat joille et juuri nyt mahda mitään, kannattaa siirtää sellaiseen ajankohtaan kun voit tehdä niille jotakin.
Sekuntiakaan menneestä et voi muuttaa, tulevaisuudesta et tiedä, voit suunnitella mitä teet, mutta ei kannata pilata joka hetkeä pyörittelemällä menneitä tai tulevia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   13.8.19 00:17:59

"Eipä toista voi muuttaa, tiedänhän toki sen."

Milloin mä oikein uskon tämän?

Voi synkkyyksien synkkyys, kun aina pitää luulla, että asiat voivat kehittyä, kun oikein kovasti puhuu sen toisen kanssa ja kertoo, miltä minusta tässä suhteessa tuntuu, hyvässä ja pahassa. Kuin puhuisi seinälle. Mies kuuntelee kyllä, mutta mikään ei sitten pidemmän päälle muutu.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   13.8.19 11:20:18

Niinpä, siinä on sitten se 'itsen muuttaminen', eli pitänee valita sellainen asenne, että kestää tilanteen kunnes tottuu siihen.

Ainahan voi vaan lähteä, mutta siinäkin jäänee pitkän yhdessäolon jälkeen tavallaan tuuliajolle ja joskus, ehkä jopa usein se asenteen muutos ja tilanteen hyväksyminen on helpompi, jopa itselle turvallisena parempi ratkaisu.

Kukin miettii tykönään mihin on valmiinpi, aina on mahdollista löytää suhteeseen jäävänäkin jotain uutta ja positiivista ja voihan se 'lottovoitto' osua kohdalle jolloin se toinen puolisko havahtuu ja muuttuukin mukavampaan suuntaan. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   13.8.19 12:43:30

"Niinpä, siinä on sitten se 'itsen muuttaminen', eli pitänee valita sellainen asenne, että kestää tilanteen kunnes tottuu siihen."

Tätä on vaikea selittää kertomatta liian tunnistettavia asioita, mutta sanottakoon, etten kestä enää paljon mitään. Saan riitelystä ym. ikävistä tunnekuohuista sairaskohtauksia. Mies ei tätä ota huomioon.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   13.8.19 13:11:56

Viiva:
Yritä niinkuin tavallaan 'unohtaa' se mies, eli kun hältä näin ollen ei voi odottaa mitään empatiaa, niin yritä itse olla riitelemättä.
Kuulostaa sikahölmöltä, mutta jos tietää että jostain asiasta aina tulee se kina, niin välttää niitä aiheita ihan itsensä takia ja jos toinen vaan haastaa haastamistaan, niin lähde vaikka kävelylle pihalle.
Yritä 'ulkoistaa' itsesi, älä anna sen miehen junttiuden mennä ns.'ihosi alle', eli älä ota henkilökohtaisesti turhaa nipotusta.
Siinäkin voi itseään 'uudelleenkouluttaa'.

Tilanne voi myös pahentua, mut harkitse sitten jo lähtöä koko suhteesta.

-Meilläkin mies on tullut ihan vuoden sisään kärttyisämmäksi ja helpommin ärtyväksi, mutta itse kun tiiän että olen aina ollut todella kaukana 'oikeasta' perheenemännästä, niin en koe sitä niin epäreiluna, vaan ennemminkin otan sen haasteena itselleni parantaa statustani muuttumalla kohti 'ihanteellista kotirouvaa'. ;D
Rakastan tavallaan haasteita ja rakastan toki myös miestäni, enkä muutu miestä miellyttääkseni, mutta tiedän muuttuvani siihen suuntaan omaa itseäni kouluttaessani, eli tuleepahan 'kaksi kärpästä yhdellä iskulla' hoidettua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.8.19 03:00:48

Seksiä ei koskaan saa harrastaa ellei itse seksiä halua.

Järkyttävää millaisessa maailmassa jotkut naiset elävät. Toivottavasti teillä ei ole lapsia.

Pakkoseksi aiheuttaa fyysisiä vammoja ja henkisiä traumoja. Seksiin painostaminen henkisellä väkivallalla on RIKOS.

Mikään tästä ei ole feminismiä vaan

-ihmisoikeuksia
-suomen laki

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   29.8.19 00:31:48

Tirlittanin ajatukset ja asenteet ovat suoraan keskiajalta. Ihme että tollasia naisia on yhä.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   29.8.19 09:57:29

Mistä tämä ketju kertoo?
Siitä että aina ei samat asiat riitä kaikille 'onnellisuusharhan utopiaan'.

Meitä puolisoita on miljoonia enemmän kuin täällä kirjoittavat, mutta yllättävää kyllä näinkin minimaaliseen otantaan sopii kynnysmatot, feministit, sovinistit, niuhot ja öykkärit.

On paljon asioita mistä ei uskalleta tai kehdata puhua.

Sinäkin 'keskiaikainen' Mies mahdatko lainkaan tietää miten oma äitisi on tyynenä kärsinyt pitääkseen perhettänne koossa, vai onko isäsi alistettu kaupankäyntiin?

Nämä ongelmat ovat olleet niin kauan kuin on ollut ihmisiä ja tulevat siihen asti löytymäänkin kunnes saavutetaan oikea tasa-arvo, harmonia ja lakataan korostamasta itsekkäästi vain omia tuntemuksia.

Keskiaika noitavainoineen, seksi- ja anekauppoineen jne on tässä ja nyt.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   2.9.19 20:42:04

Tilannepäivitystä taas väliin.

Siirryin nukkumaan toiseen huoneeseen.

Eipähän tarvitse elätellä turhia toiveita ja sitten taas pettyä uudestaan ja uudestaan.
Kun nukkuu eri huoneessa ja vuoteessa, ei pääse syntymään tilannetta että yrittäisi edes puoliunessa lämmitellä toista lemmenleikkeihin.

Se muu läheisyys on ihan yhtä surkealla mallilla kuin ennen, eli täysin olematonta.

Mies on kyllä tilanteesta ihan ymmällään, eikä tajua vaikka puhuttu on.

Hän kun on tyytyväinen kun saa hellyydenosoituksia, mutta on itse paikallaan kuin tatti eikä tee elettäkään antaakseen "samalla mitalla" hellyyttä takaisin.

Mies ei ymmärrä kuinka minun on henkisesti helpompi nukkua toisessa huoneessa, varmat pettymyset torjutuksi tilemisesta estyy omalla huoneella.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   24.9.19 23:51:52

Kyllä minäkin harrastan seksiä vaikka itseäni ei tekisi mieli ja mies haluaa, mitä se on minulta pois. Yhdessä ollaan!

Lähettäjä: Minä 
Päivämäärä:   29.9.19 20:18:00

Luin ketjun kiinnostuneena. Mulla ei ole enää ongelmia parisuhteessa kun erosin *parisuhteesta* =kimppakämpästä. Lapset aikuisia, lähdin kun viimeinen lapsi lähti. Ei meillä riitaa enää ollut, varmaan 10 vuoteen, muttei mitään hellyyttäkään saatika että peitto olisi heilunut. Olihan siinä monta syytä miksi se siihen meni, en käy enää erittelemään, aluksi oli hyvin.
Minä kaipaan läheisyyttä, hellyyttä ja seksiäkin. Tunnustan sen nyt, vaikka vuosia ajattelin, että olen nyt tässä kun muuta en voi. Yksi *pikahoito* tuossa oli. Harmitti, kun tämä mies oli siinä jamassa, ettei kyllä ole kunnossa mihinkään parisuhteeseen, vaikka kiva mies onkin. Mutta hetken läheisyys oli kieltämättä kivaa, toki pitkän päälle en halua näinkään.
On vaikea löytää tällä ikää (50+)kilttiä, luotettavaa, huumorintajuista, hyvällä itsetunnolla varustettua keskustelukykyistä miestä, joka tykkää läheisyydestä, ei ole juoppo tai muuten yliongelmainen. En pelkää sinällään kenenkään menneisyyttä, jos asiat nyt on kunnossa, kaikilla ne omat kasvukivut on. Mistä niitä löytää? Tinderistä?
Olen tirlittanin kanssa samaa mieltä, kyllä toisen iloksi voi joskus teeskennelläkin, pakottamista en toki hyväksy.
Tsempit aloittajalle ja muille, olen kyllä hyvä esimerkki siitä, miten ei kannata tehdä, minun olisi ehdottomasti pitänyt ymmärtää erota jo yli 10v sitten, silloin vielä ehkä olisi löytänyt uuden rakkaudenkin.

Lähettäjä: äijä 
Päivämäärä:   30.9.19 11:31:51

Täällä vanha äijä. Ei meillä riidelty eikä röttelöity. Yllättäen muori kertoi
joskus aikasemmin valehdelleensa. Ei enään merkitystä asioihin.
Hän lähti ensin vieraisiin. No juu, sitten taisi itelle käydä samoin.

Tilannetta varjosti kauan, kun ei voinnut mitään kiinteää hankkia.
Erotessa olisi joutunut maksamaan puolet omaisuudesta vaimolle.
Hän ei mitenkään olisi osallisena hankintaan. Ei koskaan pystynyt mitään
yrittämään. Nämä huushollihommat ovat pieniä asioita.

Nyt kuolema on erottanut, elämä eletty. Velkaa ei ole 35 v. ollut.
Harkinnassa ittelle vahvat ja varmasti tehoavat lääkkeet. Koska sitten
pystyn ne ottamaan ?

Lähettäjä: Kuka 
Päivämäärä:   24.11.19 21:52:30

Vaihtoon ja nauti seksistä. Uuden kamun kanssa. Niin itse tein!

Lähettäjä: vastoinpäin 
Päivämäärä:   25.11.19 07:06:26

Meillä minä (nainen) olen se kylmä osapuoli.
Läheisyys, kosketus ja seksi ei kiinnosta. Ei sitten tippakaan eikä kenenkään kanssa. Mieheni tietysti kärsii, koska hänelle läheisyys on tärkeää - minulle ei. En enää osaa koskettaa ja säikähdän, jos joku vähingossa koskee minuun. En siedä kenenkään missään tilanteessa tulevan "iholle".

En tiedä, mistä johtuu. Minulla on joskus ollut muutama avioliiton ulkopuolinen suhde, koska olin (nuorempana) turhautunut ja en kokenut saavani omassa liitossani sitä, mitä kaipasin. Ne menivät ohi ja liittommekin selvisi niiden yli. Nyt ei kiiinnosta edes ystävyys kenenkään kanssa, vaikka tiedän, että seikkailuihin olisi ehdokkaita. Jos ennen pidinkiin siitä, että herätin miehissä kiinnostusta, nyt se lähinnä ahdistaa ja jos huomaan tällaistä, vetäydyn.

Olen 50. Jotenkin kuitenkin on haikea olo, että jokin osuus elämässäni on jo ohi :(

Lähettäjä: 1.*** 
Päivämäärä:   25.11.19 09:56:40

Vanha äijä, minkä ikäinen olet?

Ei elämä välttämättä ole vielä ohi, jos löydät uusia ihmissuhteita, toimintaa, kiinnostuksen kohteita yms.

Tsemppiä!

Lähettäjä: 1.*** 
Päivämäärä:   25.11.19 09:58:02

Vastoinpäin, vaihdevuodet?

Lähettäjä: vastoinpäin 
Päivämäärä:   26.11.19 15:13:25

Ei ole ainakaan testin mukaan vaihdevuodet alkaneet. Itsekin veikkasin sitä ja kävin kokeissa, mutta ei selity nämä fiilikset näköjään hormooneilla :(

Lähettäjä: I 
Päivämäärä:   16.12.19 02:20:58

"Rakkaus on sitä, että kun on tullut luvattua ”tahdon”, tahdotaan, vaikka ei aina haluttaisi. Suurinta rakkautta on sietäminen."

https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/
sietaminen-suurinta-rakkautta-sanoo-asiantuntija-ja-kertoo-miten

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   17.12.19 20:01:07

Ihme on tapahtunut, mies on varannut itselleen lääkäriajan!

On kuulemma jo aika tehdä asialle jotain.
Hankin "surruuttajan" ja luulen että hän on kuunnellut oven läpi surinaa, ja hoksannut että minulla on oikeasti tarpeita.
Hän kysyi tässä yhtenä iltana, että olenko hankkinut hänen korvaajan ja onko hänet syrjäytetty. Sanoin vain että tilasin netistä.
Miehen ilme oli kyllä yllättynyt ja hölmistynyt samaan aikaan, ja siitä alle viikko niin mies kertoi varanneensa lääkäriajan.

Saa nähdä pistääkö lääkäri verikokeisiin, pillerit kun ei haluihin vaikuta. Testosteroni olisi kyllä hyvä testauttaa.

Nyt vähän jänskättää, pitää kuitenkin muistaa ettei kasaa liikaa paineita ja odotuksia.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   19.12.19 06:03:54

"Ei ole ainakaan testin mukaan vaihdevuodet alkaneet."

Mielialan muutokset, tyhjyyden tunne ym. voivat tulla jo 10:kin vuotta ennen kuin FST-hormonin määrä putoaa niin paljon, että lääkäri tulkitsee muutoksen vaihdevuosiksi.

Itse aloitin hormonikorvaushoidon jo 42-vuotiaana, jolloin FST-hormoni oli vielä suhteellisen ok. Aloitin hoidon alunperin vähän muista syistä, tietyn sairauden takia. Elämä mullistui positiivisella tavalla, aloin nähdä väritkin aiempaa kirkkaammin ja valoisammin.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   6.1.20 22:10:53

Nyt on siniset pillerit (tai no rinnakkaislääke) hankittu ja testattu.

Ensimmäinen kerta toimi tosi hyvin, kirjaimellisesti ihan tyydyttävä kokemus kummallekin.
Mies halusi testata toisen kerran heti parin päivän päästä, ja eipä toiminutkaan. Ilmeisesti pää ei ollut hommassa mukana, eihän pilleri toimi jos ei haluja ole.

Ja pettymys oli miehellä suuri, ja nyt ollaan taas ihan umpikujassa.
Mies ei koske eikä halaa edelleenkään, ja jotenkin väistelee minuakin tuon epäonnistuneen yrityksen jälkeen.
Luulee vissiin että yritän houkutella lemmenleikkeihin ja häntä pelottaa että tulos on yhtä huono kuin viimeksi.

Olen yrittänyt puhua, ja mies kyllä tietää että pilleri toimii vain jos itsellä on halut päällä.
Ehkä se kaivertaa ettei niitä haluja sitten löytynytkään.

Testoja ei mitattu, lääkäri oli kirjoittanut reseptin vain muutaman kysymyksen perusteella.
Sanoin kyllä että jos pyytäisi seuraavissa verikokeissa ottamaan nekin.

Lähettäjä: Sama täällä 
Päivämäärä:   14.1.20 01:14:41

Meillä kävi sentään lääkärissä ja Testo arvot oli ihan alarajoilla, mut kuulemma katsotaan vielä kolme kuukautta ja sitten lääkitystä jos ei ruokavalion muutos ja painonpudotus auta. En jaksanut odottaa, enkä aina kinuta seksiäkään. Enkä jaksa lähteä sitä hakemaan muualtakaan, joten ostin hyväksi mainostetun glitoriskiihoittimen. Jumankekka kun onkin pähee vehje, tässä mitään miehiä enää tarvii. Nukkukoon rauhassa niin tää mummeli vetää yön hiljaisuudessa ihan omaa kivaa ja taas on hyvä mieli pari päivää.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   14.1.20 09:55:16

Painonpudotus on menossa meilläkin, ylipaino on varmaankin yksi tekijä miksi halut on nollassa.
Mies on ollut muutenkin ihan vetämätön jo pitkään, ei oikein saa aikaiseksi mitään.

Kysyin niistä testoista, että voisiko niitä testata seuraavan kerran verikokeiden yhteydessä (miehellä perussairaus jota seurataan säännöllisesti verikokein).
Hän sanoi että nehän on testattu jo, ei kuulemma tarvitse.
Joo, on testattu mutta 4 vuotta sitten!
Mies vähän suutahti kun sanoin että neljässä vuodessa ehtii kropassa tapahtua vaikka mitä.

Itsestäni huomaan, että olen ärtynyt, ja mies reagoi minun ärtymykseen samalla tavalla.
Noidankehä, joka pitäisi saada jotenkin katkeamaan.

Huomaan myös, että olen ryhtynyt katsomaan muita miehiä ihan eri tavalla, ja se huolestuttaa itseäni toden teolla.

Lähettäjä: pseudotilhi 
Päivämäärä:   24.1.20 20:20:38

Miten tilanne on kehittynyt? Tehoavatko pillerit?

Lähettäjä: mummo 
Päivämäärä:   26.1.20 11:29:36

Meillä ongelmia parisuhteessa myös. Mies on ruvennut mennen tullen minua haukkumaan ja arvostelemaan. Jäi myös valehtelusta kiinni vakavemmassa asiassa. Vetää myös haukkumisiinsa muita mukaan, lapset ja sukulaiset sanoi minusta sitä ja tätä, kylänukkojen mielestä olen vaikka mitä. Huuli pyöreänä katselen tuon touhuja ja ihmettelen kovasti. Liekö kuinka yleistä? Eroakin tässä on jo mietitty..

Lähettäjä: ; 
Päivämäärä:   27.1.20 18:00:38

VOI VOI senttään. Ei olla eukon kans riidelty ja räiskitty, eikä mykkäkoulua
ollut. Olis varmaan pitänyt puhua, mutta ei siitä tullut mitään.

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   30.1.20 07:43:55

Ei ole kehittynyt, ei ole ollut yhtään mitään sksiin viittaavaakaan edellisen kirjoituksen jälkeen.

Viime viikonloppuna oltiin mökillä, ja oli oikein mukavaa. Saunottiin ja pelattiin illalla korttia.
Tunnelma oli oikein mukava, ja ehdotin miehelle pillerin ottamista, sanoin että minulla tekee mieli.
Mies sanoi vain että "joo", mutta ei ottanut heti pilleriä.

Ilta kului yli puolenyön, ja alkoi väsyttää. Ja hampaita pestessäni mies tuli sanomaan että oli unohtanut ottaa pillerin.
UNOHTANUT, miten joku voi unohtaa!
Yritin sitten lämmitellä miestä, mutta hän käänsi minulle selän ja tokaisi, ettei se toimi kuitenkaan.

Jäljelle jäi vain vtutus, minun tarpeilla ei näköjään ole mitään merkitystä.
Taisi unohtaa tahallaan.

Parasta kai on antaa olla, kun ei tästä jää käteen kuin paha mieli.

Tiedän vain, että kun tilanne jatkuu, tunteet hiipuu ja jonakin päivänä jätän miehen.

Lähettäjä: ; 
Päivämäärä:   30.1.20 15:44:05

Äläs ny sentään jättämistä ajattele. Kun et vaan ole mikään äijänkutale,
niin tuu tänne. Olen kyl vanha, mutta kiotetaan jotenkin pärjätä.
Yksin oon ollu muutaman vuoden.

Lähettäjä: näinpä täällä 
Päivämäärä:   31.1.20 00:36:42

"Tai jos ei ole halittu niin luulisi ettei toistaisi samaa virhettä."

Tämä ei pidä paikkaansa! Minä elin kylmässä liitossa aivan liian pitkään. Mies ei halannut, pussannut, ei pitänyt lähellä ja minä menetin kiinnostukseni seksiin aivan täysin. Erohan siitä tuli.

Vasta eron jälkeen kävimme keskustelun, joka valaisi paljon. Miehen lapsuudenperheessä ei harrastettu minkäännäköisiä fyysisiä hellyydenosoituksia. Missäpä hän niitä olisi siis voinut oppiakaan? Toinen syy oli se, että miehen läheisyydentarve oli paljon pienempi kuin minulla. Ja kolmas, kertakaikkiaan typerä asia oli se, että mies pitää suutelemista epähygieenisenä ja epämiellyttävänä. Me emme siis alun alkujaankaan sopineet tältä osin yhteen. Kumpikin olisi päässyt paljon helpommalla, kun olisi tunnustanut itselleen tosiasiat jo paljon aiemmin.

Ja mitä tällä kaikella tahdon sanoa? Jokaisen kannattaa etsiä sellainen kumppani, kenen kanssa ne libidot ja läheisyydentarve kohtaavat. Minun itseluottamukseni ja haluni olivat tuon avioliittoni jäljltä nollassa. Kun pitkän yksinolon jälkeen lopulta uskaltauduin tutustumaan uuteen mieheen, hän oli onneksi toista maata.

Lähettäjä: h 
Päivämäärä:   3.2.20 16:57:38

Kommentoin ylläolevaan postaukseen, että kyllä halaamista ja hellyydenosoituksia voi aivan hyvin osata harrastaa, vaikka lapsuudenkodista ei sellaisia olisi "oppinutkaan". Olen itse tästä elävä esimerkki. Omassa lapsuudenkodissani ei juurikaan halailtu, tai siis kyllä joskus näin isän halaavan äitiä, mutta vanhempieni kanssa en itse ole halaillut, ainakaan sen ikäisenä että sen voisin muistaa. Muuten minulla on kyllä vanhempieni kanssa lämpimät välit.
Kuitenkaan minulle ei ole ollut mikään ongelma eikä kynnys osoittaa fyysisesti hellyyttä seurustelusuhteissa.

Lähettäjä: rastasvastas 
Päivämäärä:   5.2.20 19:03:27

Kauanko aloittaja arvioi kestävänsä miehen haluttomuutta? Vai onko seksittömään elämään tyytyminen kuitenkin vaihtoehto?

Tuossa voi tuntua, että kuihtuu naisena, kun on suhde, ja tavallaan ei kuitenkaan ole?

Hyötyykö mies taloudellisesti yhdessä asumisesta, vai miksi miehelle on tärkeä jatkaa kämppiksenä?

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   16.2.20 10:49:10

Minä olen parempituloinen, mutta kumpikin maksaa kuitenkin puolet juoksevista kuluista.
Minä saatan kyllä sitten yksin maksaa vaikka pikkuremontteja tai meille ulkomaanmatkan, koska voin ja tahdon.

Mutta toisaalta nyt kun mietin, niin mies käyttää ylimääräiset rahat vain itseensä, minä pistän rahani yhteiseen hyvään.
Jos hän saa jostakin ylimääräistä (veronpalautuksen tms), hän ostaa itselleen jotakin. Viimeksi osti itselleen uuden kitaran, ja seuraavaksi on suunnitellut läppärin ostoa.

Jotenkin on kuitenkin vaikea uskoa että hän olisi kanssani rahan takia. En nyt sentään niin hyvätuloinen ole.
Mutta kiitos rastasvastas hoksautuksesta, nyt loppuu yhteisten lomien tarjoaminen, mies saa itse maksaa jos reissuun meinaa haluta.

Ja kyllä kuihdun ja kärvistelen. Ja ärsyynnyn ja olen puutteessa.

Mies sanoi alkuviikosta, että jos hän ottaisi lauantaina pillerin, ja rakasteltaisiin pitkän kaavan mukaan illalla.
No lauantai oli ja meni.
Mies röhnötti sohvalla ja tuijotti telkkaria.
Käväisin suihkussa ja kuljeskelin täällä puolialasti, ja kysäisin pilleristä.
Mies vastasi että ei taida jaksaakaan, kun väsyttää.
Sepä siitä sitten, menin nukkumaan.
En tiedä milloin mies on mennyt nukkumaan, kun nukkuu vieläkin vaikka kello on kohta 11.

Taitaa kohta olla aika myöntää itselle, ettei tästä mitään enää tule.
Pitäisi vaan saada jostain se viimeinen kimmoke että lähtee tästä "parisuhteesta".

Lähettäjä: No tota 
Päivämäärä:   16.2.20 12:03:54

"Hyötyykö mies taloudellisesti yhdessä asumisesta, vai miksi miehelle on tärkeä jatkaa kämppiksenä?"

Ei se, että ei enää halua seksiä tai fyysistä läheisyyttä muuta sitä asiaa, että suhde voi muilta osiltaan olla ihan yhtä tyydyttävä kuin ennenkin. Ei haluton halua elää yksin eikä ole kyvytön yhteiselämään muilla osa-alueilla, seksi vaan ei enää huvita.

Lähettäjä: julle 
Päivämäärä:   18.2.20 14:40:37

Kun te naiset ny haluatte sitä yhtä asiaa, niin kai voisitte sitä hakea
muualta. Luulis olevan vain järjestelykysymys.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   22.2.20 23:03:11

"Lähettäjä: julle
Päivämäärä: 18.2.20 14:40:37

Kun te naiset ny haluatte sitä yhtä asiaa, niin kai voisitte sitä hakea
muualta. Luulis olevan vain järjestelykysymys."

Varmaan olis. Mutta miksi ihmeessä kenenkään pitäisi moista kiviriippaa elämässään katsella? Röhnöttäköön ukko omalla sohvallaan yksinään.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   23.2.20 12:32:31

Aloittajan tilanne on varmaan kurja mutta se myös selittää hänen mielipiteitään ja käytöstään parisuhdekeskusteluissa. Jaa jaa.

Lähettäjä: vierailija 
Päivämäärä:   4.3.20 21:16:05

Aloittajan tilanne kuulostaa kyllä hankalalta. Auttaisiko yhtään jos puhut miehen jollekin hyvälle ystävälle ja tämä ystävä puhuisi miehesi kanssa miesten kesken. Jos vaikka sillä tavalla hehkulamppu syttyisi.

Ikäni puolesta en tänne mummola-puolelle edes kuulu, mutta välillä käyn lukemassa viisaampien elämänkokemuksia.

Miesystäväni on piakkoin 61 ja tällä kyllä vermeet pelittää ilman apuja loistavasti ja tietää miten naista pitää käsitellä kuin kukkaa kämmenellä. Antaa hellyyttä ja huomionosoituksia paljon.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   5.3.20 09:42:58

Meilläpä onkin nyt hiukan toisinpäin, harmi kylläkin.

Haluja varmaankin on, mutta tekniikka vaatisi hiomista ja hiomista omalta osaltani.
Eipä olisi sitäkään vielä vuosi sitten uskonut.

Vaikka olen se Yliylipainoinen jötikkä, niin miehelle on kelvannut, vaan kun syksyn nurkilla tuli se kumma selkäjutska, niin ei uskaltanut edes ajatella mitään lusikkaa kummempaa, no mies jaksaa vaan huumorisävytteisesti vihjailla, että olisi se kiva jos mummo tekisi sitä ja tätä niinkuin ennenvanhaan.. :(

Olen tavallaan ihan kypsä omaan raihnaisuuteeni, kaikista riidoistamme huolimatta mieheni on sen arvoinen minulle itselleni, että haluaisin tehdä enemmän.

Joku sanoo että no laita nahjus itsesi kuntoon
-joo, on tässä työn alla, vaan kun on myös tavallaan tuota ikää ja paino on ollut umpipunaisella jo yli kolmekymmentä vuotta, niin ei vaan sormia napsauttamalla synny tuloksia.
Polvet menivät jo viisi vuotta sitten huonoon kuntoon, eipä paljon 'ratsastella' kun polvillaan ei voi olla.

Sillä voi sitten lohduttautua, että onpahan muutama vuosikymmen tehty vaikka mitä, eikä ole miehellä ollut tylsää, eikä itsellä myöskään ja toinen vähän arveluttavampi 'lohtu' on se että kun mies vihdoin 'alentui' käyttämään lukulaseja, niin hän on alkanut lukea todella paljon, älykännykän myötä hän iltaisin katselee netistä avaruus- ja muita kummallisia ohjelmia, vaan ei onneksi ole tarvinnut ns.aikuisviihdettä, vaan on kallistunut kulttuurin ja tieteen puolelle.
Kirjatkin ovat elämänkertoja, mm.Edith Piafin ja Baddingin kirjat olen nostanut hänen rinnaltaan, kun on nukahtanut illalla.
Kolmantena 'lohtuna' voinee pitää tuota, kun iän myötä työ on edelleen ruumiillista, mutta nyt se vaatii enemmän 'veroja' iltaisin, eli nukahtaa arkena lähes kun lyö päänsä tyynyyn. :)

Näin siis voi olla ongelmia ihan utopistisella puolella kun parisuhdetta miettii, toki pelottaa, että jos en saakaan itseäni parempaan kuntoon ennenkuin mies kyllästyy, niin sitten voi käydä köpelösti ja hänkin alkaa miettimään erilaisia ratkaisuja.
Kevättä kohti onneksi nyt mennään, lumet ja jäät häipyy, niin voinee lisätä kävelyä ja pidentää lenkkiä. :)

Lähettäjä: kiivi 
Päivämäärä:   10.3.20 01:10:44

Meillä ei ole seksiä ollenkaan, ei ole ollut ainakaan viiteen vuoteen. Lähes 60-kymppisiä ollaan. Minä en kaipaa sitä yhtään, eikä vissiin mieskään, sillä on eturauhasongelmia jne. Halaamista yms kyllä on, mutta ei seksiä. Mies on hyvä, passaa minua minkä ehtii, tehdään paljon asioita yhdessä, puhutaan ja kiistelläänkin paljon - ollaan vähän eri linjoilla politiikassa;) Nähdään ystäviä, matkustellaan, käydään mökillä. Lapset on aikuisia ja pärjäävät hyvin, ollaan läheisissä väleissä ja aikamiespoikaakin vielä halataan kun tulee kotiin käymään.
Olen tyytyväinen elämään enkä yhtään koe olevani vähemmän nainen.
Olen miettinyt että olen ehkä aseksuaali? Ei semmoisista tiedetty mun nuoruudessa...

Lähettäjä: rastasvastas 
Päivämäärä:   26.3.20 17:37:31

Miten tilanne on jatkunut? Onko mies yhtään aktivoitunut kevään aikana?

Lähettäjä: Ilman 
Päivämäärä:   31.3.20 21:24:45

Ei mitään kerrottavaa, kun mitään muutosta ei ole tapahtunut.

Molemmat ollaan nyt etätöissä kotona.
Ensin oli ihan mukavaa syödä lounasta yhdessä, mutta nyt alkaa jo olla työkavereita ikävä. Eikä se päiväkahvi puolison kanssa olekaan enää niin luksusta kuin alussa tuntui.

Jotenkin ei enää jaksa edes odottaa käännettä parempaan.
Taidan olla jo sitä mieltä että seksielämä tässä avioliitossa on mennyttä aikaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.20 15:24:22

Jos miehesi ei näe asiassa ongelmaa, hän tuskin on kovin aktiivinen hakemaan siihen apua tai ratkaisua. Ja vaikka hetkeksi piristyisikin, se ei ehkä ole pysyvä tila ja pitkällä tähtäimellä tilanne ei ehkä muutu.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   2.4.20 18:38:04

Tuo kiivin tilanne olisi kaiketi ihanne, eipä tekisi mielikään, mutta en tiiä sitten napsahtaako sellainen päälle jossain vaiheessa..
-Ei muuten, mutta jos meneekin uuteen suhteeseen ja yhtäkkiä halut katoavatkin. Siinä on sitten ihmettelemistä ja näin siis se vanhakin suhde menettelisi.

Lähettäjä: kk 
Päivämäärä:   3.4.20 14:07:49

Löytyi ihmeellinen teksti netistä. Jos tämän kirjoittaja todella on 21-vuotias, niin onpa hyvin perillä elämän realiteeteista. Tämä on kirjoitettu topikkiin, jonka aihe on "Kun rakkaus loppui".
https://keskustelu.suomi24.fi/t/8825565/kun-rakkaus-loppui

"Katso vaimoasi silmiin ja kerro hänelle, kuinka kiitollinen olet kaikesta. Naisten on saatava tuntea itsensä maailman kauneimmiksi, parhaimmiksi äideiksi/vaimoiksi aina välillä. Ole aito ja vilpitön. Nainen on niin kuin kukka, jota rakkaus kastelee. :)

Olen 21-vuotias tyttö ja miettinyt, mikseivät miehet osaa rakastaa naisia.
Meidät on loppujen lopuksi varsin helppo pitää onnellisina. Jos minä olisin mies, tietäisin tasantarkkaan,
mitä pitää sanoa/tehdä.

Eri toten muista nämä: hymyile hälle (se tarkoittaa, että hän on mielestäsi mukava), puhu hälle suht kohteliaasti (eli älä piikittele, hauku tai kiroile), kerro hälle miltä susta tuntuu (monet miehet on puhumati, mutteivät ymmärrä, että puhuminen saa naisen tuntemaan itsensä tärkeäksi, koska mies osoittaa että luottaa naiseen. Nainen myös tuntee helpommin myötätuntoa miestään kohtaan, kun tietää mitä tämä käy läpi), rakastele hellästi ja epäitsekkäästi (se, että vain annat etkä pyydä/vaadi itsellesi mtn, saa naisen melkein häkeltymään. Itseni varsinkin, koska elämässäni on ollut niin paljon itsekkyyttä miehen puolelta. Muista myös olla hidas joka ikisessä liikkeessä, kuin hän menisi rikki), tee jotain konkreettista, jolla osoitat kunnioitusta/rakkautta vaimoasi kohtaan.

Sujuva arki ei tarkoita sujuvaa parisuhdetta. Romantiikka (en tarkoita ruusuja ja kynttilöitä vaan vilpitöntä luottamusta, puhumista, ihailua..jne) ruokkii rakkautta. Kyllä se kukka kuihtuu, jos sitä ei kastele."