Lähettäjä: Erotako? 
Päivämäärä:   9.6.18 22:23:48

Mitä mummot tekisivät seuraavassa. Olemme 50-vuotias pari. Ei yhteisiä lapsia. Mies alkoi ryypätä kunnolla äitinsä kuoleman jälkeen. Sitä edesl masennus ja burnout. Muu jaksaminen on nyt sen mukaista. Työssä käy mutta kotona ei tee yhtään mitään. Olutta juo. Ei riehu, eikä rällää. Kotona aina yöt. Nukkuu paljon.

Itsellä menee hermo ja olen harkinnut eroa jo jonkin aikaa. Ahdistaa ja masentaa jo itseänikin. Miehessä on hyviä ominaisuuksia sen verran, että mm. äitini ja pari lähintä ystävääni pitävät eroa vikatikkinä. Totta onkin että yhtä anteliasta ja peruskilttiä miestä en ole edes tavannut. Aikanaan tapaamisemme oli suurta rakkautta. Yksinäinen vanhuuskin pelottaa.
Voiko tämä olla väliaikaista?

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   9.6.18 23:20:56

Voi se olla väliaikaista ja joku voisi toivoa esim.väkivaltaisessa suhteessa oleva paikallesi, mutta Sinua tympii ja sekin on tosiasia. :)

Auttaisiko joku matka jonnekin herättelemään apatiasta, joko yhdessä tai erikseen?

Vaihtelulla on tapana virkistää ja tuulettaa ajatuksia, omatkin asiat näkyvät eri vinkkelistä kun aivot saavat lisää virikkeitä.

Ero on harvemmin ratkaisu tasa-arvoisen parisuhteen solmuissa, ensin kannattaa aina katsoa, ettei joudu hätiköityjä päätöksiään perästäpäin katumaan.

Mieskään ei taida olla onnellinen, olisihan kaksi tyytyväistä parempi kuin kaksi onnetonta?

Kokeile keskustella, ei syyttävään vaan asialliseen sävyyn, että onko tämä sellaista elämää mitä haluamme ja jos ei niin mitä voitais tehdä itsemme ja toistemme hyväksi?

Kerro mitä sitten tapahtui tai miten itse aattelet. :)

Lähettäjä: Erotako? 
Päivämäärä:   10.6.18 02:24:50

Näinhän tämä on. Kun ikää tulee, tulee kummasti realismia vaatimusten suhteen mutta omalle ahdistukselle en voi mitään. Se on juuri nyt kaamea ja johtuu siitäkin ettei muiltakaan elämän osa-alueilta ole nyt juuri hyvää tullut.

Miten ennen niin valoisasta ja aikaansaavasta miehestä on tullut vastoinkäymisten ja alkoholin takia niin musta ja toivonsa menettänyt? Ja miten se kaljoittelu on jäänyt päälle?

Olemme olleet matkoilla. Minä ulkomailla ja mies mökillään pohjoisessa erakkohenkisesti. Enemmän tuo on meitä erilleen ajanut kuin yhdistänyt. Keskustelu on vaikeaa. Mies on pohtinut omaa lapsuuttaan ja on katkera. Minulla ei ole eväitä siihen auttaa, kun ei ole osaa eikä arpaa niihin tapahtumiin.

Lähettäjä: Winteriscoming 
Päivämäärä:   10.6.18 12:12:48

Kun alkoholille antaa pikkusormen, se yleensä vie koko miehen. Harvoinpa nuo raitistuu, yleensä tahtoo mennä pahemmaksi. Eikä sitä hommaa sitten jaksa kukaan katsella. Yksin eläminen on suuri helpotus. Keskustelkaa hoitoon menemisen mahdollisuuksista.

Lähettäjä: se.pienitalli 
Päivämäärä:   11.6.18 21:57:55

Onko ne masennus ja burnout saatu hoidettua kunnolla? Jotenkin hän vaikuttaa että hän
juo jostain syystä, jota ei ehkä tajua itsekään.
Ettei joku psyykkinen sairaus aiheuttaisi juomista. Ja pieni humala on miehellesi paras olo mitä
hän enään pystyy tuntemaan.

Ja onko miehesi terveys tarkistettu?

Ja kotiinkin tulo voi olla vaikeaa jos hän häpeää juomista. Mutta ei pysty lopettamaan sitä.
Löytyisikö miehellesi itselleen joku syy lopettaa juominen. Joku juoppo tulee uskoon.
Toinen lopettaa lääkärin määräyksellä. Kolmas löytää raiuttuuden AAA kerhon kautta.

Mutta raitistunut ihminen ei siedä yhtään viinaa, ei edes lasilista kotikalja. Entisen Juopon puolison pitää ymmärtää miehensä rajat.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   12.6.18 10:19:12

Mulla sama juttu, kiltti mies, taitava taiteilija/muusikko. Pari viimeistä vuotta on hänen juomisensa vaan mennyt pahemmaksi. Työssä käy hänkin, mutta on jo hiprakassa, kun tulen töistä. Viikonloppuisin juo kirkkaita, viikolla kaljaa.

Olen uhannut jättämisellä ja vaikka millä, mutta niin kai se on ettei toista voi pakottaa jos ei itse halua. Pari vuotta sitten hän sairastui kakkostyypin diabetekseen, muttei sekään ole hänen juomistaan rajoittanut.

Oma isänikin oli juoppo, mutta onneks tajusi lopettaa ja hakea apua. Raittiina on isäni ollut jo liki 30 vuotta. Toivon vaan, että miehenikin tajuaisi lopettaa, koska rakastan häntä kovasti ja selvin päin tosiaan ihan mahtava persoona.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.6.18 19:34:12

Miten mies itse suhtautuu juomiseen? Jos hän pitää sitä oikeana ja hyvänä tapana rentoutua, niin ei voi mitään.

Ei sinun ole pakko erota, ei ainakaan vielä. Muista kuitenkin se tosiasia - ja muistutua miehellekin - että juominen väistämättä pehmittää päätä ja huonontaa terveyttä.

Yksikään juoppo ei ole lopettanut juomista siksi, että joku muu on rakastanut häntä niin kovasti. Tämä tiedoksi S:lle, joka lienee aivan liian nuori tai ainakin lapsellinen mummopalstalle. Silloin juoppo voi havahtua ja raitistua, kun ei ole enää ketään joka rakastaisi vaan hän on jäämässä yksin. Ei silti lopeta juomista vaan sen syy vaihtuu: ennen joi siksi, kun oli niin kamala akka ja sen jälkeen siksi,kun ei enää ole akkaa.

Lähettäjä: Erotako? 
Päivämäärä:   12.6.18 20:20:53

Mies myöntää olevansa alkoholisti. Kävi pitkään terapiassa, mutta mielestäni siitä ei ollut mitään apua. Nuori terapeutti työterveydestä.

Tämä ei juo kirkkaita onneksi ollenkaan. On ollut nuoruudessaan vuosien ajan absolutisti, mikä saakin mut miettimään voisiko vielä lopettaa.
Psyykkisiä ongelmia ihan varmaan ja itsetunto alamaissa pitkään jatkuneiden vastoinkäymisten takia. Jos minä en huuda ja naputa, emme tappele koskaan. Varmasti edelleen masentunut, mutta ei suostu lääkitsemään itseään muulla kuin alkoholilla.

Pahintahan tässä on, että tuo mustuus tuntuu tarttuvan minuunkin. Mitään suunnitelmia ei voi tehdä, kun toinen ei jaksa.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   12.6.18 21:19:59

Kokeile jotain ihan erilaista. :)
Kokeile edes viikko tai kaksi:

-Pidä tuoreita tuoksuvia kukkia keittiön pöydällä ja tv-huoneessa,
-laita iloisenväriset/tyylikkään kesäiset verhot ja matot,
-käytä raikkaansävyisiä astioita,
-pidä nättejä mekkoja, kukkapinniä hiuksissa ja hyräile kotiaskareita tehdessäsi,
-jos hän kysyy mikä vaivaa, niin vastaa että on ihanaa kun on kesä ja valoisat päivät.

Nauti kesätunnelmasta myös itse, voihan olla että siitä jää jotain pysyvääkin iloa, vaikka aluksi se pitää tekemällä tehdä ja lopuksikin voi käydä niin että hyödyt itse eniten, älä odota mitään muuta ettet suotta pety, mut kerro kuinka kävi.. :)

Lähettäjä: se.pienitalli 
Päivämäärä:   13.6.18 08:14:25

On totuus että.

Vanha juoppo lopettaa juomisen vain omasta tahdostaan. Häntä voi tukea, mutta ei pakottaa.
Avioerolla uhkaaminen ei paranna masennusta tai lopeta juomista. Hänen olo ainoastaan pahenee.

Oikealla hetkellä kysytty: Mikä on noin vaikeaa? Kerro mikä nyt on noin vaikea?
Saattaa saada ihmisen puhumaan.
Kertomaan huolistaan.

Kuuntele silloin mitä miehellä on asiaa. Älä lisää silloin hänen tuskaa kysymyksillä.
Väärään aikaan esitetty kysymys saattaa saada hänet vaikenemaan pitkäksi ajaksi tai jopa lopullisesti.
Tällaisessa asiassa on hankala neuvoa, kun. meillä jokaisella on erilaiset vaikeudet.

Miehen on vaikea tai jopa mahdoton puhua omista vaikeuksistaan.

Lähettäjä: MH 
Päivämäärä:   15.6.18 14:00:44

Mies lääkäriin. Kaikki peruskokeet ja testosteronin mittaus myös.

Lähettäjä: Erotako? 
Päivämäärä:   26.6.18 22:34:22

Mies on käynyt lääkärissä ja terapiassa. Ei siitä ollut mitään apua, pikemminkin muuttui vaikeammaksi.Lääkkeitä ei suostu syömään. Kysytty on ja juteltu. Viimeksi itki menetyksiään juhannuksena. Toinen addiktio on työ. Alan olla ihan lopussa. Kai se alkaa olla tässä ja aika luovuttaa minunkin. Mitään suhdettahan meillä ei enää ole, eikä mies halua mitään rakentaa.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   26.6.18 23:11:56

Jos kerran mies ei 'kanna korttaan kekoon' ongelmien selvitykseen, niin muista vanha sanonta:
'Parempi yksin, kuin huonon kaverin kanssa.'

Totut kyllä itsenäiseen elämään ja onnea sille tielle. :)

Lähettäjä: Erotako? 
Päivämäärä:   27.6.18 00:25:27

Näin on. Tässä on valittava nyt oman jaksamisen ja toisen masennuksen ja addiktioiden kanssa. Voihan tuo vaikka piristyäkin kun pääsee kodin rauhasta eroon. Herkkä mies ja huonot keinot.