Lähettäjä: Uusi 
Päivämäärä:   8.6.18 15:04:21

Nykyisessä paikassa olen ollut töissä 20 vuotta.
Nyt mielessä pyörinyt jättää nykyinen työ. Osasyynä firman myynti. Nykyisen omistajan johtamistyyli ei ole mieleeni. Työtaakka on kasvanut suureksi, että ei meinaa ehtiä kaikkia tekemään.
Huolimattomuusvirheitä tulee, mutta ei mitään vakavaa, kun huomaan ne ajoissa.

Totuushan on, ettei tämän ikäinen enää tahdo kelvata töihin. Kouluun tai jollekin kurssille pitäisi ensin mennä.
Hoitoalalla saattaisi jotain töitä löytyä. Yrittäjyys on yksi vaihtoehto.
Lyö vain tyhjää, että mikä kiinnostaisi.
Onko joku onnistunut löytämään töitä yli viisikymppisenä?

Lähettäjä: Elli 
Päivämäärä:   8.6.18 15:24:05

Itse valmistuin hoitoalalta viisikymppisenä. Töitä on riittänyt välillä vähän liiaksikin asti :)

Lähettäjä: Uusi 
Päivämäärä:   9.6.18 13:56:47

Oletko Elli hyvin jaksanut? Ei ole liian raskaaksi käynyt?

Lähettäjä: senioritäti 
Päivämäärä:   9.6.18 20:10:54

Minulla näyttäisi olevan myös sama edessä. Firmalla jossa olen ollut viimeiset 15 vuotta työtilanne on huono. Tällä hetkellä olen lomautettuna.
Ja on pieni pelko takaraivossa että firma saattaa mennä nurin.

Edessä olisi varmaankin pakko kouluttautua uuteen ammattiin mutta mihin kun ikääkin on jo 58.

Lähettäjä: metusaalemi 
Päivämäärä:   11.6.18 12:16:40

Aloitus voisi olla omalta näppikseltä paitsi että itse joudun pihalle yt-kierroksen jälkeen. Samoja kysymyksiä pyöritellään täälläkin eikä vastausta löydy. Sen tiedän että hoitoala ei ole mulle, ei terveys kestä enkä usko olevani parhaimmillani alalla.

Sen sijaan tekniset alat kiinnostaisi. Loppujen lopuksi isoin ongelma on kuka palkkaa viiskymppisen...

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   11.6.18 15:45:51

Ihan samat mietteet tällä 50-vuotiaalla. Takana jo monet yyteet ja suoraan sanottuna oma arvostus työnantajaa kohtaan laskenut jyrkästi. Työmäärä kasvanut ja seuraavista yyteistä jo huhutaan. Työ on edelleen kivaa, mutta paikat alallamme kiven alla. Mies toppuuttelee, ei kuulemma kannata lähteä. Tämä on kamala ikä.

Lähettäjä: Elli 
Päivämäärä:   11.6.18 17:58:30

Hyvin olen jaksanut. Hoitoala kun ei ole pelkästään vanhusten hoitoa, vaan joukkoon mahtuu kevyempiäkin työtehtäviä.

Lähettäjä: ll 
Päivämäärä:   12.6.18 11:27:32

Hakekaa uutta työtä, kun vielä olette entisessä työpaikassa (vaikka lomautettunakin), jos yrittäjyys ei ole vaihtoehto. Työllinen on kuitenkin huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto, kuin työtön. Ikärasismia harrastetaan tosiaan yleisesti, kun työnantajalla on mistä valita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.6.18 19:38:16

On paljon helpompi saada uusi työ työssäolevana tai vastavalmistuneena viisikymppisenä kuin työttömänä viisikymppisenä. Siksi kannattaa ajoissa hakea uutta työtä ja opiskella uuteen ammattiin.

Tiedän muutamia, jotka ovat olosuhteitten pakosta joutuneet hakeutumaan uuteen työhön lähes kuusikymppisenä. Sosiaalityö on yksi ala, jossa on työvoimapulaa ja sopisi monelle sellaiselle, jolle ei hoitoala käy ja opiskelu sujuu. Pitääkin muistaa nyt viimein ilmoittautua suorittamaan sosiaalityön jakso avoimessa, jos sitäkin tulevaisuudessa tarvitaan.

Lähettäjä: IKÄÄ 56 v. 
Päivämäärä:   13.6.18 00:58:01

Minulla oli idiootti / luonnehäiriöinen esimies, Vaihdoin toiseen kaupunkiin, samanlaiseen työhön ja ikää on 57 vuotta. Nyt normaali esimies ja terve työyhteisö, Tein puoli vuotta töitä määräaikaisena ja ny minut vakinaistettiin.

Lähettäjä: Buena 
Päivämäärä:   11.7.18 13:45:46

Viiskymppinen täälläkin enkä enää nykytyötä jaksa. Vahva suunnitelma lukea agrologiksi, mutta kyllä hirvittää kun koulunpenkillä pitäisi istua neljä vuotta.. Olen silti sitä mieltä, että parempi vaihtaa hommaa nyt kun ei ole vielä ihan pimahtanut, kuin sitten täydessä burniksessa jonkun vuoden päästä harmitella, että nytpä sitä olisi jo valmistunut/valmistumassa..

Tottakai talous- yms. käytännön jutut huolettaa, mutta yleensä asiat järjestyvät, kun vaan uskaltaa levittää siipensä.

Vielä kun tietäisi mikä opinahjo olisi viisain valinta. Tämän kevään hauista myöhästyin. Onko ketään agrologiksi viime vuosina opiskelleita linjoilla?

Lähettäjä: Labrarotta 
Päivämäärä:   24.7.18 01:40:31

Mä lähdin koulunpenkille 49 vuotiaana. Valitsin alan, jossa takuuvarma työllisyys ja fyysisesti erittäin kevyttä, että jaksan vanhanakin.
Olen ollut valtavan iloinen päätöksestäni, alkuun jotenkin nolotti istua luennoilla parikymppisten kanssa, mutta huomasin, että kun vaan osallistuin keskusteluihin, pääsin porukkaan mukaan. Nykyään taidan olla suosituin työpari kun proffakin on nuorempi kuin minä enkä arastele kysyä typeriä kysymyksiä tai myöntää virheitä...

Vielä on pari vuotta jäljellä, kovaa opiskelua eikä aika riitä muuhun, mutta olen huomannut miten tämä vaikuttaa itsetuntoon ja arkeen: olen hyvin ylpeä itsestäni ja se säteilee koko hyvinvointiin!

Välillä kun alkaa uusi kurssi ja katson kirjaa, kauhu täyttää mielen ”ei hemmetti, en tajua tästä yhtään mitään!” mutta niin se on ollut alusta asti ja aina sitä selviää kurssista sitten kuitenkin!

Lähettäjä: ff 
Päivämäärä:   7.9.18 09:19:25

Mitenköhän sitä vastavalmistunut viiskymppinen työllistyy uudella alalla?? Työnantajan näkökulmasta ei kovin kannattavaa palkata kohta eläkkeelle jäävä alalla kokematon, kun tarjolla on nuoriakin joiden lisäkouluttaminen kannattaa enemmän.

Lähettäjä: kjl 
Päivämäärä:   8.9.18 08:24:25

Vastavalmistuneena viisikymppisenä ei ole yhtään huonompi hakea töitä kuin 1980-luvulla valmistuneena viisikymppisenä. Olen kokeillut molempia, ja ihan turha hakea tällä vuosituhannella töitä vanhalla tutkinnolla, jos ei ole tehnyt niitä töitä vuosikymmeniin.

Itsekin olen joutunut opettelemaan aivan uutta työtä melkein kuusikymppisenä. Työhön tarvittiin yllättäen tekijää,ja minä pitkäaikaistyöttömänä olin sopivasti työllistettävissä ja "tuoreen" tutkinnon suorittaneena kehityskelpoinen. Määräaikainen tämä vain on, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jospa tästä ura urkenisi eläkeiän kynnyksellä.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   20.9.18 23:10:08

tämä ikäpuhe on ihan höpöä. KAIKKI ikäluokat puhuvat niin itsestään, iästään riippumatta. kaikki iät ovat siis syitä työllistymättömyyteen?! Taidot ja tahto ratkaisevat, se mitä lisäarvoa ja hyötyä tuot työpaikalle tullessasi. suunta ja intohimo eivät ole huonoja juttuja, mutta niillä pätevät usein nuoret ja kiihkeät, iän tasoittamien pitäisi korostaa muita ominaisuuksiaan työnhaussa. tärkeintä on pystyä jollain konkreettisella todistamaan se, mitä väittää osaavansa.
case-tyyppiseen tehtävänratkaisun sisältävään haastatteluun kannattaa valmistautua. ei mitään merkkaa, jos ei osaa (ohjelmaa tms), kun osaa sanoa, että ottaa yhteyttä siihen, joka osaa, tai osallistuu sisäiseen koulutukseen, tai että olettaa tämän kuuluvan perehdytykseen ja avaa omaa ajatteluprosessiaan. daa, siinä sulle nykyaikaisia töitä.

Lähettäjä: 1.*** 
Päivämäärä:   21.9.18 21:19:51

Ensin pitäisi päästä edes siihen haastatteluun...
Nyt olen kunnallisessa työsuhteessa, mutta kun ikävuosien 50-54 välissä laitoin muutamia hakemuksia, niin vain yhteen haastatteluun pääsin.

Paikkaan haettiin kolme työntekijää ja olin sijalla 6./ 70. Hieno juttu, olin ylpeä itsestäni ja ihan tyytyväinen, etten juuri silloin tullut valituksi, loppujen lopuksi.
Paljon parempi työpaikka odotti oven takana vähän myöhemmin :)

Lähettäjä: Näin 
Päivämäärä:   21.9.18 22:09:35

Ei ikäpuhe ihan höpöä ole. Ei kaikki työnantajat ole kiinnostuneet iäkkäimmistä työnhakijoista.
Eräs toimitusjohtaja sanoi, ettei kannata palkata 60-luvulla syntyneitä, kun ne sairastelee jatkuvasti.
Toinen päätti, että henkilökunnan keski-ikää aletaan alentamaan.

Lähettäjä: Labrarotta 
Päivämäärä:   30.9.18 16:14:53

No mun alalla on pula työntekijöistä. Käytännössä teemme 6kk työharjoittelun ja siihen firmaan jäädään.
Koulutus on ”suljettu” eli siihen valitaan 10 henkilöä vuodessa. Se on aika vähän. En ole huolissani työllistymisestä yhtään!

Lähettäjä: Blöö 
Päivämäärä:   30.9.18 21:17:28

Mun tuttava vaihtoi alaa tuon ikäisenä ja on ollut tyytyväinen :)

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   28.10.18 20:25:32

Labrarotta/ minkätyyppinen työ ja koulutus? Onko harjoittelu palkallinen? Siis tuo 6kk

Lähettäjä: mummeli 
Päivämäärä:   29.10.18 13:03:15

Mä en kyllä vaihtanut alaa enkä koulutusta ja koko aikuisikäni olen ollut työelämässä. Sain uudelta paikkakunnalta vakipaikan yli kuusikymppisenä, joten viisikymppiset ehtivät vielä vaikka mihin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.10.18 12:33:12

50 vuotiaana ehtii vaihtaa alaa tai työpaikkaa.
60 vuitiaaana ammatin vaihtaminen on jo vaikeampaa.

Lähettäjä: Labrarotta 
Päivämäärä:   3.11.18 04:25:23

Biotekniikka, harjoittelu on pakollinen ja siitä ei makseta. Mutta sen voi tehdä opintojen loppusuoralla kun vaatimus on 2h/päivä...
Todella mielenkiintoinen ala, ehdottomasti tulevaisuutta!

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   3.11.18 10:55:06

Olen hyvässä talossa, duuni ok ja palkallakin pärjää. Mutta olen tylsistyny. Tehnyt 20v samaa. Tuijotan ruutua 8h päivässä.
Haaveilen artenomiopinnoista mutta 4v opinnot tuntuu niin mahdottomalta järjestää etten ole oikeasti alkanut edes selvittää. Irtisanoutua en halua, parisen vuotta olisi mahdollisuus saada opintovapaata. Täytyykin hakea speksit ja yrittää hahmotella voisko ton toisen 2v edes teoriassa mitenkään järjestellä oppilaitoksen ja työnantajan kanssa.

Lähettäjä: No mutta 
Päivämäärä:   11.1.19 20:39:17

Jos Lounais-Suomeen muuttaminen ei haittaa, haetaan esim Meyer Turun telakalle jatkuvasti rekrykoulutuksilla uusia työntekijöitä niin suunnittelu kun tuotantopuolelle. Uudenkaupungin autotehtaallekin taitaa olla haku koko ajan päällä.

Lähettäjä: tilli 
Päivämäärä:   27.1.19 14:31:46

Ammattikorkeakouluissa näyttää olevan myös monimuoto-toteutuksia. Periaatteessa kai mahdollistaa ainakin osittaisen työnteon opiskelun ohessa.