|
Lähettäjä: täti
Päivämäärä: 7.5.18 16:45:05
"Lähettäjä: --
Päivämäärä: 27.8.17 23:12:32
Musta ei enää tässä iässä olisi siihen, siis sellaisen toiminnan tukemiseen. Kun tietää, miten lyhytikäisiksi ne hevosparat jäävät ja miten kurjaa ja kipeää se elämä yleensä tuntihevosena on. Nuorena näitä asioita ei tajunnut."
Mä taas olen ilolla seurannut nykyistä kehitystä verrattuna siihen, kun 25 vuotta sitten aloitin ratsastamaan. Tässä hiukan vertailuja:
- 90-luvulla moni tallinpitäjä ei ollut mitenkään ammattilainen
- Hevosten satuloista kokeneetkin suunnilleen katsoi vaan että onko suora vai kaareva ja mikä on etukaaren leveys. Eli tuntihevosilla saattoi oll hyvinkin epäsopivat satulat. Eikä niihin kyllä panostettukaan.
- Kengittäjä oli joku naapurin Pena, jolla pysy vuolupuukko ja vasara kädessä. Taidosta niin hajua. Kuhan oli halpa.
- Opetus oli tyyliä "vedä oikeasta ohjasta", "potkase sitä!" vaikka meilläkin oli ihan oikeasti ammattimainen opettaja.
- Jos heppa pullisteli, käskettiin potkaista sitä mahaan, ei enää pullistele (puistattaa vieläkin ajatus...)
- Karsinat oli tosi pieniä. Hyvä kun heppa mahtui kääntymään niissä.
- Lihasjumit, mitä ne on? Hepat vaan kiukutteli ja raippaa piti antaa että toimivat.
- Hevoset saattoi juosta helteelläkin putkeen 3h. Mikä juoma-tauko? Päivässä yksi hepo saattoi mennä jopa 4-5h
Nyt kelaus nykyhetkeen ja olen seurannut menoa useammalla tallilla:
- Hevoset käytössä n. 1-2h päivässä. Ihan maksimissaan kolme.
- Hevosten satulat sovitetaan kunnolla. Varsinkin ratsastuskouluilla tässä on petrattu tosi paljon, koska kipeä heppa ei ole kiva ratsastaa ja asiakkaat äänestää jaloillaan. Lisäksi juminen heppa on sairaslomalla enemmän.
- Karsinoiden koko on kasvanut järkeviin mittoihin ja hevosten ulkoiluaika pyritään maksimoimaan
- Hevosia ei enää opeteta lyömään/potkimaan, ellei oikeasti ole vaarallinen tilanne. Hevosten käsittely on muutenkin muuttunut aivan täysin! Hevoset pyritään käsittelemään rauhassa ja opettamaan, että ihmiseen voi luottaa, tilanteessa kuin tilanteessa.
- Opetus on muuttunut hevosystävällisemmäksi. Ei enää mitään 30min laukkasessioita, vaan tehtäviä rytmitetään ja eri ryhmien tehtävät mietitään mielekkäiksi hevosille ja ratsastajille. Opetuksessa kiinnitetään huomiota ratsastajan istuntaan ja siihen että avut saadaan läpi mahdollisimman pienin elein, joka on molemmille osapuolille mukavempi
- Kengittäjät ovat ammattilaisia. Ei enää niin paljoa jalkaongelmia.
- Hevosilla saattaa käydä jopa hierojat. Näin käy mun kaverin tallilla. Kerran kuussa hieroja hoitaa hevoset läpi.
- Tallinpitäjien ammattitaito on kasvanut. Ruokinta on järkevää, samoin hevosten käsittely ja hoito sekä se, miten tallin asiakkaita neuvotaan hevosia kohtelemaan.
Tottakai poikkeuksia aina on, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa kokoajan :) Meilläkin tallilla tunneilla mukana yli 20v hevosia. Just tallinomistaja sanoi, että kun ei ole vara ostaa suorana hienoja, ostetaan niitä raakoja ja itse sitten ratsutetaan ne ja saavat olla tallissa niin pitkään kun tunteja voivat tehdä. Mielellään mahdollisimman pitkään, koska ne hepat on työkavereita. Niihin työkavereihin oppii luottamaan ja uuden luottohepan löytyminen ei ole todellakaan ihan helppoa.
Tottakai kipeät hoidetaan ja jos ei enää kestä ratsastusta niin joko eläkekotiin esim. seurahepaksi tai ikivihreille laitumille. Mutta ideana se, että heppojen tulisi kestää mahdollisimman pitkään hyväkuntoisina. Ei ne opetusmestarit ole halpoja eikä niitä ole joka oksalla.
|