|
Lähettäjä: Tirlittan
Päivämäärä: 28.8.17 11:52:05
Napisen nyt ihmettelyni tännekin, kun tuo puutarhapuoli on niin 'lepotilassa'. :
Vieläkin puuttuu se syyslannoite, mutta yksi viime vuonna istuttamistani ruusuista tekaisi kauniin kukan, ainoa outo juttu oli että otin siitä mielestäni keväällä pois lapun tästä ruususta
https://www.viherpeukalot.fi/i/?src=30107.jpg&w=600&h=776
mutta tältä se näyttää :D
https://www.viherpeukalot.fi/i/?src=30168.jpg&w=600&h=776
Joten taidan olla aika sekainen, kumpaakin laitoin penkkiin ja jätin lipukkeet varteen, mut muistan vielä ihmetelleeni miten tuo laventelinsininen muka selvisi ja mm.kestäviksi mainitut 'peace'-merkkiset kuolivat.
Myös kestäväksi mainittu 'Apteekkarinruusu' on pensasmallia,
https://www.viherpeukalot.fi/i/?src=30171.jpg&w=600&h=776
eli en niin ihmetellyt kun se kasvaa ja tekaisi sen kaksivärisen kukkansakin, mutta nämä 'hienommat' olen lähes kuvitellut, ehkä pettymyksiltä säästyäkseni, 'kertakäyttöisiksi'. :D
Tämä kukkiva olisi 'Berleburg'-lajinen linnaruusu, siellä on vielä toisessakin selvinneessä nuppuja ja mielenkiinnolla toivon että ehtisi edes yhden kukan avata, että näkisin olenko sekoittanut mielessäni nämä kaksi sitkeää sissiä, vai vaihtuiko väri talven aikana.
Onko ruusukokemuksia joillain teistä?
Kyse on tässä edelleen jaloruususta, kun lehdet ovat tummat ja kiiltävät ja kukkakin on kerrottu, eli ei villiversosta.
Oltiin synttäreillä, en pitänyt kräämikakuista vieläkään, en ole hetkeen saanut oikeaa kermakakkua missään ja alkaa jo tympiä nämä 'hienoudet', jossa joku liisteri korvaa niin täytteet kuin koristelunkin, mielestäni sen paikka on tapetin ja seinän välissä. :(
Muutenkin olen jotenkin kyllästynyt. Se on harmi tavallaan.
Heppalikan piippuja tekee joku ylikiireinen jonkun tutuntuttu päivätyönsä ja perhe-elämänsä ristitulessa, en tiiä koska suhtaudun asiaan muuta kuin sydämistyneellä kiukulla, pitkävihaisuus on astunut elämääni viime vuosikymmenten aikana, ennen selvisin kevyemmin. :(
En halua 'pissiäkään sinne tiluksille päin'.
Keksin siis joutavia tekosyitä jos heppalikka vaikka tarvitsisi jotakin etten vahingossakaan itse joudu sinne lähtemään. Siinä siis yksi harmi.
Toinen harmi on trubaduuripoika, hän näytti synttäreillä kalvakkaalta ja riutuneelta, kuten tietysti ne bardit ovat aina siinä elämäntuskassaan näyttäneet, mutta kauanko ihminen jaksaa ja kun ei voi auttaakaan..?
Ehkä voin yrittää siivota pihaani lisää ja pitää taloa siistinä, ettei hän saa mitään lisäpaineita vielä minunkin puoleltani ja vältellä mitään haastavaa puheenaihetta jos näemme, mutta laiha lohtu se lienee. :(
Valvontaraportissa oli ensin muka kaikki niinkuin ok, mut kun lukeminen edistyi, niin oli taas oikein kaiveltu joitain vikoja, en edelleenkään hyväksy, että eläinlääkäri menee makuuhuoneeseeni ja lyö tarkastusraporttiin päivämäärän milloin sieltä pitää olla vaatteeni siististi kaapissa! En voi sietää, sillä ei ole MITÄÄN tekemistä eläinsuojelun kanssa. Täällä on VIISI koiraa ja kissoja, miten niiden elämä häiriintyy siitä olemmeko sijainneet sänkymme vai emme??
-En vaan jaksa käsittää, mutta kun he ovat viranomaisia niin 18.10 mennessä on vaatteille yläkertaan ostettava tai tehtävä lisää kaappeja ettei yhtäkään enää näy.
On ääretön harmi etten tajunnut että koiria ja kissoja voi pitää vain sisustuslehden kuvien mukaisissa tiloissa.
Jo oli harmitusta kerrakseen. ;D
Mut joo, elämä on.. kasa harmeja.
Pation pohja on kaivettu, kävin itseni kanssa jossittelua, että olisiko pakko saada kuitenkin ruskeita tiiliä, mut kun punaisia olisi valmiina, mut kun ruskeat on kivemman värisiä, mut kun kukkakehikkosikin on punatiilisiä, jne. :D
Sit laitoin viimeisen viiskymppiseni tori.fi-myyjälle jolla oli jotakin laastia ja muutama tiili, no kävihän siinä niin että ok, se laastisäkki olisi maksanut kaupasta 33e, mutta tiilet ei olleet mistään kotoisin, 25 tulitiiltä piti olla, olikohan niitä viisi ja sitten ne loput jonkun tutun mukaan tulitiiliä, vaan enpä usko, mut ehkäpä se vauraanoloinen mies tarvitsi sen viiskymppisen minua kipeämmin sitten. ;)
Sain kuitenkin vision joka ehkä oli sen 50n arvoinen, nuo vanhat punaiset umpitiilet, niistä tulee loistava pohja patiooni ja näin luonnostaan myös penkit ja tulisija ovat punaisia. :)
En muistanut kuinka vastustamattomia nuo suuret, epäkeskot tiilet ovat, niistä henkii niin käsinkosketeltava historian havina että ihan heikottaa, niitä kuului siihen kauppaan kymmenkunta, mutta heti kun ne näin niin muistin että meillä on niitä itselläkin jonnekin kasattuna.
Ne ovat liian 'isoja' että niitä olisi voinut takkamuuriin käyttää, mut riittävät varmaan siihen pation 'lattiaan'.
Päivän saldo oli siis kuitenkin positiivisen puolella harmeista huolimatta. :)
|