Lähettäjä: Lapseton mummo
Päivämäärä: 22.7.17 18:03:29
Minulla ei myöskään ole ollut minkäänlaista pesänrakentamisviettiä. Lasin aikoinaan päiviä, että täytyän 30 ja pääsen sterilisaatioon. Ja kyllä sitä silloin sai selitellä. Olisi ilmeis4sti ollut terveydenhuollon mielestä hyväksyttävämpää, jos olisi ollut edes yksi lapsi. Ja siunasin mielessäni sitä, etten ollut mennyt naimisiin vaan olin avoliitossa. Sillä ainakin 27 vuotta sitten vaativat puolison hyväksynnän ratkaisulle. Herranen aika aivan kuin nainen ei saisi ihan itse päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään. Toivottavasti tämä on muuttunut.
Aina tietenkin kysytään, että kadunko. Minä kysyn tylysti takaisin, että kadutko sinä tekemiäsi lapsia. Jostain kummasta syystä sitä aina ikäänkuin velvoitetaan selittelemään lapsettomuuttansa, mutta enpä ole juurikaan kuullut, että lapsia hankkivien valintoja kyseenalaistettaisiin samassa määrin. Jossain vaiheessa elämääni vastasin lapsettomuuskysymyksiin, että niitä vaan ei tullut. Ja näin oletettiin asian olevan lääketieteellinen ongelma. Ja kun sitten joku kehtasi kysyä, että olemmeko kaikki keinot käyttäneet, sanoin näin olevan ja vaihdoin puheenaihetta.
Tämä on vähän sama kuin, että usein oletetaan, minun "olevan miestä vailla", nykyisin kun elelen itsekseni. Viimeiset 11 vuotta olen asunut yksin omalla maatilalla. Ja kun sanon, että ei ole tarvetta eikä kiinnostusta, niin siihen hyväsydämisesti sanotaan, että "kyllä se sinullekin joku vielä löytyy" tai sitten, että "et vain ole tavannut vielä sitä oikeaa..." Olin aikoinaan avoliitossa yli 20 vuotta, kunnes tajusin, ettei siinä ollut mitään järkeä ja pakkasin tavarani. Olin tajunnut, että olin tyytyväisimmilläni aina mieheni ollessa työmatkalla, että nautin yksin olosta. Ja me vain tosiaan haluttiin elämästä niin eri asioita. Hän on seurallinen, nauttii sosiaalisesta elämästä ja matkustamisesta. Minä puolestani nautin yksinolosta, luonnosta ja vaikkapa kasvihuoneen ja kasvimaan hoidosta. Minä en ole käynyt lomamatkalla kertaakaan parisuhteen loputtua. Ei vain ole ollut tarvetta.
No meni nyt pikkasen asianvierestä, mutta ei siis ole lapsia, enkä ole niistä koskaan haaveillut.
|