Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.7.17 10:16:07

Mietiskelen, mitä tehdä. Minulla on vakituinen työ, joka tuntuu hyvinkin jo nähdyltä, ja kiinnostaisi erittäin paljon opiskella kokonaan uusi ala mutta- ikää on jo.
Onko täällä löytynyt muilla uskallusta heittäytyä
vanhemmalla iällä takasin nuorten maailmaan?
Onko ikä ollut este/hidaste?
Punnitsen, satsatako työn, harrastusten ja perheen ohella pääsykoelukemisiin, sillä ala joka kiinnostaa, vaatii panostusta jo hakuvaiheessa. Sekään kun ei olisi ihan helppoa, löytää väsyneenä kaiken keskellä aikaa. Plussia ja miinuksia siis pohdin ja olen iloinen jos täältä löytäisin uusia näkökulmia, ajatuksia!

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   18.7.17 17:22:03

Aloitin pari vuotta sitten muurarikoulun, siellä oli vanhempia ja nuorempia, eikä ketään kiinnostanut ikäkysymykset lainkaan. :)

Hauskaa oli ja rento ilmapiiri, mutta oma kroppa oli liian lihava rakennustelineille ja näin piti keskeyttää, joskin taito tuli osin opittua, eli hoituu piiput ja muurit tarvittaessa. ;)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.7.17 21:40:29

Jos tavoite on yliopistossa, aloita avoimessa. Se auttaa myös pääsykokeissa, nopeuttaa valmistumista ja on tarkoitettu työn ohessa suoritettavaksi. Maksaa jonkun verran, mutta on sijoitus tulevaisuuteen.
Jos ihan ammattikoulua ajattelit, niin sitten vaan aikuislinjalle hakemusta.

Lähettäjä: S. Helga 
Päivämäärä:   19.7.17 16:53:42

Itse valmistuin yliopistosta 46-vuotiaana, eikä opiskelusta ollut juuri mitään hyötyä. Muutamaan työhaastatteluun olen päässyt, nyt en enää niihinkään. Aika turha opiskelukeikka ainakin omalla alallani. Harmittaa...

Lähettäjä: Sad Lisa 
Päivämäärä:   19.7.17 18:52:26

Saan kandidaatintutkintoni valmiiksi tänä vuonna, ikää on 59. Opiskelu on antanut valtavasti sisältöä elämään, suosittelen ilman muuta!

Lähettäjä: Lapseton mummo 
Päivämäärä:   22.7.17 18:15:23

Minä tuossa ennen vuosituhannen vaihdetta opiskelin toisen yliopistotutkinnon. Olin gradun tehtyä nelikymppinen. Oli täysin uusi ala. Tutkinnon saatuani perustin yrityksen ja sitä nyt olen nyt pyöritellyt ja viihdyn mainiosti. Ei ole ikävä vanhaa työsarkaa missään suhteessa.
Ja olen myöhemmin myös jatkanut näitä nykyisen alan opintoja. Aika moni lehtori on ollut minua nuorempi. Proffa sentään on saman ikäinen. Opiskelijoissa löytyi erikoistumisvaiheessa jonkin verran muitakin itseni ikäisiä, vaikka suurinosa tästäkin porukasta olisi käynyt iältään lapsekseni, jos sellaisia olisin hankkinut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.17 12:51:55

Yli nelikymppisenä valmistuin maisteriksi ensimmäisen kerran, toinen tutkinto on nyt kesken - ja on ollut jo aika pitkään.
Hupaisa tilanne oli eräässä ruokapaikassa, jossa annetaan alennusta opiskelijoille. Olin syömässä siellä aikuisen lasteni kanssa. Tarjoilija kysyi opiskelijakorttia, ja lapset kääntyivät katsomaan minua...

Minun tutkinnostani oli hyötyä, ehkä. Luultavasti olen onnistunut pysyttelemään ansiosidonnaisella suurimman osan työttömyysajastani sen ansiosta. Vaikka sitähän en voi tietää, olisinko saanut paremmin työtä aiemmalla opistotutkinnolla ja sopivilla lisäkursseilla yliopistotutkinnon sijasta.

Lähettäjä: Hoitsu 
Päivämäärä:   19.9.17 22:40:59

Valmistuin vuosi sitten sairaanhoitajaksi ja ikää reilusti yli 50. Töitä riittää👍🏻

Lähettäjä: Pähkis 
Päivämäärä:   25.9.17 22:21:50

Juuri aloitin sh-opinnot työn ohessa.. Ikää 51 v. Välillä vähän naurattaa nuo nuorten jutut, mutta hyvin ollaan kaikki samaa porukkaa kuitenkin. Pippalot jää meikäläiseltä väliin, ei enää jaksa ja kotonakin haluaisi joskus ehtiä olla... :)

Lähettäjä: e 
Päivämäärä:   15.10.17 21:27:54

44 v. ja kolmas korkeakoulututkinto kohta suoritettu. Toinen maisteritason tutkinto valmistuu alkuvuodesta, ihan uudelle alalle. Ikä ei ole ollut este, eikä edes hidaste. Ala on yksi Suomen tavoitelluimmista, joten opiskelemaan pääsy oli kunnollisen valmistautumisen takana ja opiskelemaan pääsy onnellinen asia. Olen kyllä tosi hyvilläni, että olen nyt kohta valmis ammattilainen alalla, joka tuntuu itselle juuri oikealta!

Lähettäjä: Pendoliino 
Päivämäärä:   10.11.17 18:09:49

Opiskelen harrastuksekseni, välillä turhauttaa, välillä on kivaa. Aika näyttää, tuoko opiskelu jotain hyötyä vai ei. Ystävät sanoo, hölmö olen, käytä aikasi järkevämpään. Ikä lähempänä kuuttakymmentä kuin viittäkymmentä.

Lähettäjä: Toukka 
Päivämäärä:   17.11.17 00:16:51

Aloitin yliopistossa nyt, ikää 48v. Suurin osa opiskelijoista huomattavan paljon nuorempia mutta on joukossa pari vanhempaakin.
Paljon menee aikaa ihan perusasioiden oppimiseen kun kouluvuosista on niin pitkä aika, mutta tosi kivaa kuitenkin!

Lähettäjä: Åsa 
Päivämäärä:   4.12.17 21:10:55

Pääsin sisään yamk tutkintoa suorittamaan. Koulu alkaa tammikuussa, hirvittää, jännittää pärjääkö, osaanko opinko vielä. Ikää 40.
Panikoin myös riittääkö rahat, saanko ikinä töitä uudelta alalta jne.

Lähettäjä: Sad Lisa 
Päivämäärä:   18.12.17 22:07:14

Onnea, Åsa!

Sain kanditutkintoni valmiiksi, mutta maisteriopintoja en tavoittele. Mieli tekisi kuitenkin oppia jotai lisää ja nyt mietinkin, mihin seuraavaksi ryhtyisin.

Lähettäjä: Åsa 
Päivämäärä:   28.12.17 22:17:15

Kiitos Sad Lisa!
Toisilla on sellainen mieli, että aina pitää jotain oppia. Se on rikkaus.