|
Lähettäjä: Miitta.
Päivämäärä: 15.2.17 06:48:48
Helou taas.
Kävin korvaläärillä. Toimenpide kesti maks. kymmenen minuuttia. Puudutus sattuu, mutta sitten helpottaa. Putki oli irrallaan korvakäytävässä ja välikorva täynnä nestettä.
Siis helppo nakki.
Näin se tehtiin:
Lähdin sunnuntaina puoliltapäivin ajamaan. Lakselv-Karasjok tuuli kinosti lunta tielle, huono näkyvyys.
Helpotti sisämaahan päin. Ajoin Kautokeinosta yli Suomeen ja Karesuvannosta Ruotsiin. Kiirunassa pysähdyin tankkaamaan ja kävin kaupassa.
-Siellä on yksi iso kauppa auki joka päivä kymmeneen asti.
Kiirunan jälkeen alkoi tuulemaan ihan viheliäisesti. Irtolumi pyöri ilmassa ja oli kolme plusastetta.
Köröttelin kuuttakymppiä ja mietin, että en taida päästä Narvikiin, mut jos rajalle pääsisin. Pelkäsin ylittää puomitettua osuutta Bjørnefjellet, se on ajoittain aika paha ja saattaa joutua kolonnaa odottamaan.
Pääsin Abiskon ohi ja siellä oli rekka poikittain tiellä nokka syvällä hangessa ja kaksi hinausautoa juuri saapuneina. Kävin ulkona katsastamassa ja tie oli aivan järkky luistinrata.
Käänsin auton ja ajoin takas kilsaa Abiskoon takaisin ja parkkeerasin turisti-infon parkkipaikalle. Viisasta sikäli, että Ruotsin uutisista tuli just erityinen kelivaroitus sille alueelle.
Parkkiksella oli sähkötolppiakin ja minulla oli jatkoroikka ja lämminilmapuhallin, mutta tolpassa oli lappu, että käytössä klo. 06-09, 18-21...ja kello oli silloin 00.10 eli ei mitään sähköä.
Mutta eipä minulla ollut mitään hätääkään.
Olihan mulla läjä vaatetta, termarissa lämmintä vettä, pussiruokaa, juomavettä, kuivalihaa, puukko, makuupussi, patja, priimuskeitin, (sillä voi hätätilassa lämmitellä autoa, mut pitää muistaa avata ikkuna) lapio, vetoköysi, otsalamppu (tietenkin varaparistojakin), ea-pakkaus, vessapaperia, kosteuspyyhkeitä ja kamera...
...Ihan normi setti. ;D
Kävin pakun peräkonttiin pötkölleen ja kuuntelin tuulta ja ropinaa. Auto huojui tuulessa, lähettyvillä olevan toisen auton varashälytin pärähti ties kuinka monta kertaa kun tuuli töni sitäkin.
Kuuden aikaan kävin ulkona "vessassa" ja maassa oli jään päällä reilu kerros vettä. Nukahdin vähän ja yhdeksältä sama tilanne. Ei liikennettä, ei hiekoitusta.
Minen liiku tästä mihkään ennenkuin muita on tien päällä, oli niinkuin periaate.
Soitin korvalääkäriin ja kerroin, että en ehdi sinne kello yhdeksitoista.
Sanoivat OK, soita kun pääset perille.
Kymmeneltä alkoi rekkoja liikkumaan ja tuuli oli vähän keventynyt. Aloin madella rajalle kolmeakymppiä. Hiekoitus oli minimaalista, vain keskellä tietä, mutta eipä ollut montaa vastaantulijaakaan.
Pysähdyin tullilla, kävin vessassa ja haastattelin liettualaisia rekkamiehiä, että mistä ovat menossa, paraneeko vai paheneeko jne. Sanoivat, että Norjan puolella on parempi. Aja varovasti. -Kiitos samoin teille.
Siis se pelottava tunturiylikäynti Bjørnefjell... Katin marjat!
Siellä oli aurattu ja höylätty. Soraa tie mustana, joten päästelin iloisesti yhdeksääkymmentä alamäkeen ja olin hetkessä Narvikissa.
Soitin korvalääkäriin, että nyt olen täällä. Sanoivat, että tule vaan heti... ja se kymmenen minuutin toimenpide oli siis siinä. :)
Pysäköin kampukselle. En löytänyt mentoria, lähdin kaupoille ja ostin kuin känninen merirosvo satamaan päästyään kaikkea mahdollista.
Kävin betonilabran pukutiloissa suihkussa ja nörttäilin koululla netissä, juttelin tuttujen kanssa.
Sit taas pakun peräkonttiin ja aamulla kuudelta ylös ja ...blaalblaa jne.
Yhdeksältä postitin salakuljetetut ylikuormanuuskarullat miehelle kotiin ja lähdin taas ajamaan.
Olin kotona puoli kymmenen eilen illalla. En jaksa selvittää paluumatkaa, mutta oli vähän alijäähtynyttä vettä, liukasta ja päälleajettuja, sekä ei-päälleajettuja poroja.
Sunnuntaina oli äitienpäivä ja eilen ystävänpäivä, ainakin mitä radio sanoi.
Eipä tullut mietittyä niitä, pääsin kotiin niin se riitti.
Elämä on kivaa :)
|