Lähettäjä: sinkkumummo 
Päivämäärä:   27.10.16 18:45:01

Auttakaa mummoa mäessä! Pitkä avioliitto ja ero takana, ja yksin kitkuttelun jälkeen vihdoin ja viimein alkaisi olla valmis uuteen suhteen. Mutta mistä ihmeestä semmoisen kehittää?? En käy baareissa tai ravintoloissa, töissä on vain työkaverereita, harrastuksissa lähinnä naisia. Ja miestä oisin tosiaan etsimässä. Tinderiä mainostettiin mutta en taida uskaltaa. Mitä tehdä?

Lähettäjä: Firebird 
Päivämäärä:   28.10.16 14:34:03

Ei mistään. Kyllä se on tässä iässä yksin pärjäiltävä vaan.

Lähettäjä: veera 
Päivämäärä:   28.10.16 14:36:45

Valitettavasti vaikea enään mummona saada ketään kaveria näin se vaan on.

Lähettäjä: maisa 
Päivämäärä:   28.10.16 14:40:28

Vapaat keski-ikäiset ja vielä hyvät miehet ovat kyllä niin vähissä, että meikäläinenkin kyllä heittää nyt kirveen kaivoon tässä asiassa.

Kaikennäköisiä on nyt eron jälkeen treffattu ja olen tullut siihen tulokseen, ettei fiksuja, asiansa hoitavia miehiä ole vapaana.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   28.10.16 14:49:13

Vaihda harrastuksia miesvaltaisempiin, lähde seuramatkoille, lomaromanssikin kivempi kuin ei mitään, käy yleisötapahtumissa, hakeudu avustustoimintaan, älä mistään odota liikoja, vaan pidä silmät auki ja anna elämän kuljettaa. :)

Lähettäjä: Mummo 
Päivämäärä:   28.10.16 16:53:01

Mene tansseihin lavoille ja tanssiravintoloihin.
Tansseista löytyy urheilullisia reippaita miehiä, joihin on helppo tutustua.

Lähettäjä: yksin 
Päivämäärä:   30.10.16 10:27:48

Niinpä erosta jo kahdeksan vuotta ja sen jälkeen EI MITÄÄN! Ikää liki 60v. Tällaisena pilvisenä harmaana päivänä masentaa. Töissä käyn, kunnostani olen pitänyt huolta, kertaviikkoon ratsastan, talous tiukalla. Tänään tuntuu etten enää jaksa.
Sorry , minusta ei apua kyselijälle.

Lähettäjä: piste 
Päivämäärä:   31.10.16 11:02:38

Parempi yksin kuin huonon miehen kanssa.

Mä kun erosin 50 vuotiaana, kävin treffeillä aika paljon. Miehistä paljastui kyllä aina outoja juttuja. Valehtelivat suurinpiirtein kaikesta, suu puhui eriä mitä käytäntö oli.

Ja tekivät näitä nuorison suosimia katoamistemppuja. Eli käytiin kahvilla ja "voi kun oot kiva nainen"-lurituksien jälkeen ei enää vastattu edes viesteihin. Ja muistan eräänkin keisarin: oli sovittu, että hän tulee mun luo syömään. Kävin kaupassa ja valmistelin iltaa varten. Tuli viesti, että tapaakin lapsensa ja on pakko perua, eikä sen jälkeen enää mitään.

Minä en jaksa enää tätä rallia, ollaan sitten yksin.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   31.10.16 11:20:50

komppaan niin täysin kaikkia edellisiä. Ei kukaan laita huonoa miestä kiertoon, vain jämät on jäljellä, normaaleja ei ollenkaan.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   31.10.16 12:02:45

miksihän sit naisia on niin paljon vapaana, kai niissäkin ees jotain vikaa lie;) ?

Lähettäjä: Syntymäpäivänä 
Päivämäärä:   31.10.16 14:11:43

Sattuipa mukava keskustelun aihe juuri tähän päivään, kun täytän jo yli 50v.

Olen sitä mieltä, etten halua/jaksa ketään papparaista enää tässä iässä, ystävämies on ja nimenomaan ystävä, samanikäinen, myös sinkku.

Olen ihan itse valinnut yksin elämisen, kun en enää sopeutuisi saman katon alle.

Jos joskus tapaa kivan miehen(silloin harvoin, kun käyn ravintolassa ja yksin), niin on joko varattu tai sitten muuten kiva, mutta renttumainen.

Näitä renttuja jotenkin olen vetänyt puoleeni koko elämäni tai muuten vaikeita miehiä. En ole itsekään mikän helppo luonne, joten itsessäkin on kyllä vikaa.

Henkisen kehityksen tiellä olen ja haluan tulla paremmaksi ihmiseksi, mutta se on pitkä tie, tosin mielenkiintoinen.

Ensin negatiivisuus pois ja avoimuus tilalle liittyen parisuhteeseen, muuten olen kyllä avoin, empaattinen, puhelias, hyvä kunntelemaan jne.

Ei ole hyviä ystäviäkään enää monta, kun turhanpäiväiset ja negatiivista energiaa tuovat olen karsinut pois. Kaikki he, jotka eivät ole oikeita ystäviä.

Nyt olen löytänyt henkisen kehityksen kurssilta monta hyvää ja lämmintä ihmistä, mutta miehiä siellä ei juurikaan ole, eikä ainakaan mielenkiintoista, tai vapaata miestä.

Olen ajatellut, että voisin joskus laittautua ja mennä ihmisten ilmoille. En ole ruma, enkä liian lihavakaan.

Olen käynyt pubissa ihan ilman meikkiäkin, kun odottelin ystävämiestä istumaan iltaa. Olihan se ihan mukavaa, kun jotenkin rentunoloinen, mutta hyväkäytöksinen raaamikas mies tuli kehumaan terasilla, että oletpa kaunis nainen. Ei ollut liian humalassa, eikä ehdotellut mitään, kunhan tuli juttusille ihan muuten vaan.

Kyllä varmaan jonkun löytäisi, jos jaksaisi käydä baareissa, siellähän suomalaiset miehet käyvät, mutta kun ei oikein huvita. Siellä käyvät myös ne juopot tai muuten epämiellyttävät miehet.

Miehen ei tarvitse olla komea, rikas tai hyvässä asemassa, kunhan olisi rehellinen, aito, henkinen ja omillaan toimeen tuleva. Siipiveikkoja ihan tarpeeksi ollut tyrkyllä. En halua enää vaikeaa parisuhdetta.

En koe tätä omgelmaksi, että elän yksin. Joskus vain tulee mieleen, miltä tuntuisi kokea vielä rakkautta, välittämistä, huolenpitoa, lämmintä ystävyyttä myös parisuhteessa.

Entisen miesystäväni kanssa on ollut vaihtelevaa ystävyyttä jo vuosikaudet, mutta aina välillä päädymme eri teille, kun olemme molemmat niin voimakastahtoisia. Viimeksi päättyi siihen, kun en halunnut olla aina yhteisten iltojen maksajana ja mies jäi aina velkaa jne. Ei tästäkään mitään tullut, vaikka hyviä ystäviä oltiin ainakin 20 vuotta.

Jos on tarkoitettu, että joku vielä tulee, niin sitten se olkoon niin, muuten en edes ajattele enää mahdollista uutta suhdetta.

Lähettäjä: Syntymäpäivänä 
Päivämäärä:   31.10.16 14:15:27

Lisäys: Minulla on kaksi ystävämiestä, joista toinen ei ole nyt kuvioissa. Toinen on ja pysyy, 30 vuotta sitten hevospiireissä tavattu. Ei sen kummempaa ole ollut, eikä tule.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   26.11.16 14:58:48

nostellanpa tämäkin aihe, eli kissa pöydälle;)

Lähettäjä: f 
Päivämäärä:   26.11.16 15:41:01

Ja yli 50vee miehillä eturauhasvaivoja ja alakerta ei oikein enää pelitä ja brena maistuu. Ota vaan nuorempi.

Lähettäjä: Raakki 
Päivämäärä:   26.11.16 15:44:57

Entäs netti? Voisko joltain treffipalstalta löytyä? En itse ole uskaltanut kokeilla...

Lähettäjä: x-x 
Päivämäärä:   26.11.16 19:50:53

Lyhyt kokemus parilta treffipalstalta; karkeasti arvioiden ilmainen suoli-24 vetää puoleensa myös kaikki ongelmaiset. E-kontaktilta löytyi myös ihan kunnollisia miehiä;)
Hullunrohkea ei kannata olla, mutta netin kautta voi törmätä myös sellaiseen, jota muuta kautta ei olisi kuunaan tavannut.

Lähettäjä: t 
Päivämäärä:   26.11.16 21:08:02

No mä en ottaas miestä jos tuo tosta kaatuu. Mutta leskimiäs vois olla hyvä, missä niitä löytääs? Kualin ilmotuuksiia lukemahan..

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   26.11.16 22:08:51

f.lle vaan terkut ei kaikilla miehillä alapäävaivoja ole mutta se saattaajohtua haluttomuus vastapuolen polkupyörän vararenkaista tai kottikärryn joita aika monella naisella on vyötäröllä. menee siinä halut nuoremmaltakin kun etsii tavaraa poimujen välistä;)

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   27.11.16 09:30:41

"Ei kukaan laita huonoa miestä kiertoon, vain jämät on jäljellä, normaaleja ei ollenkaan."

Voihan se hyväkin mies olla laittanut sen naisensa kiertoon, eli ei parisuhteen kariutumisen syy ole aina miehen huonoudessa tai ole aina pelkästään naisen päätettävissä...

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   27.11.16 09:33:19

... ja varmaankin jep:in tarkoitus oli sanoa, ettei kukaan laita hyvää miestä kiertoon, ei huonoa ;)

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   27.11.16 10:49:33

kyllä se on aina kahdenkauppa tuo parisuhdekin, mutta jostain syystä saa huomata tälläkin palstalla että naisten mielestä vika on aina miehissä.
nyky naiset vaan tuntuu olevan niin innokkaita sen vieraan miehen perään etteivät kaikessa viisaudessaan edes tule ajatelleeksi että vikaa voisi olla itsessäkin;).
miettikääpä joskus kun lähdette vaikka kaupungille, laitatte ittenne viimeisenpäälle ja meikkaatte lisäksi oikein avinaista pusakkaa ym ym.
mutta kotona ollaan kuin seinästä repästy hirviö,
ja sama käytökseen muille lirkutellaan mutta kotona se tiuskaisu ja murjotus on jokapäiväistä.
sitten miehet on p.skoja kun tulevat töistä ja hiukka hikikin tuoksahtaa,
joskus muinoin sanottiin tuota tuoksua rahan hajulle mutta mikään ei ole kuin ennen!
jos ei koskettanut arvon leidejä niin hyvä, mutta lueskelkaapa näitä palstoja, tulette huomaamaan kuinka moni nainen mielellään kävisi vieraissa ja käy;).
Nimim. kunnollinen:)

Lähettäjä: Raakki 
Päivämäärä:   27.11.16 11:59:35

Voihan se olla noinki, mutta kyllä tosi usein miehille, varsinkin puhumattomille sellaisille pukkaa jos jonniimoista ikä- ja elämänvaihekriisiä, että sitä ihailua on lähdettävä etsimään kodin ulkopuolelta. Katu-uskottavuus ei saa kärsiä. Naisiahan riittää oli ukko varattu, tai ei.

Lähettäjä: :3 
Päivämäärä:   28.11.16 15:42:58

Täältä herätellään uskoa, sillä vajaa vuosi sitten löysin elämäni miehen. Ja takana yli 20 v. ex-miehen kanssa ja 5 v. yksineloa. Jos mulla kävi tuuri, voi käydä muillakin. On niitä olemassa.

Lähettäjä: Taimi 
Päivämäärä:   29.11.16 10:53:41

Miten noin suurinpiirtein löytyi? Sattumalta, vai panostitko etsintään?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   29.11.16 14:40:34

Joo jepin oli todellakin tarkoitus sanoa, ettei kukaan laita hyvää miestä kiertoon ;) Tunnen monta kivaa, nättiä, normaalia yksin elävää naista ja heillä kaikilla on vaikeuksia löytää "veroistaan" miestä. Taitaa olla ihan tilastoakin aiheesta tehty. Ei siis todellakaan ole kyse pahapäisyydestä, vararenkaista tai muusta sellaisesta :(

Lähettäjä: misstä 
Päivämäärä:   29.11.16 16:33:46

näitä nättejä ei ylipainoisia ja muutenkin täyspäisiä mukavia naisia löytyisi,
kun ei tule kapakoissa käytyä, eikä viitti yksin tansseihin lähteä.
mukava olis harrastella yhdessä ja oishan se kiva vielä löytää se loppuelämän
rakkaus:)

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   30.11.16 08:34:38

sieltä tansseista, koirapuistoista, kaupan kassajonosta ;) kun mekin ollaan aika paljon kotosalla/naisvaltaisissa harrastuksissa/työpaikoissa, niin ei varmaan baarissa kohdata.

Lähettäjä: pirkko 
Päivämäärä:   30.11.16 12:36:16

Mä erosin pari vuotta sitten 50 vuotiaana. Ja kyllä mulla kysyntää on ollut siitä lähtien. Ihan kunnon miehiäkin noiden pelimiesreppanoiden lisäksi. Minä käyn ravintolassa, olen Tinderissä... Pidän myös itsestäni huolta.

Mutta...pitkän avioliiton jälkeen en näköjään enää haluakaan parisuhdetta. Mua on aina alkanut noi miehet ahdistamaan. En halua kuorsausta enää kuunnella, en kokkailla, enkä pestä miehen pyykkejä. Mä viihdyn hyvin yksin ja vihdoinkin olen vapaa tekemään ihan mitä vaan haluan.

Lähettäjä: Renttu 
Päivämäärä:   1.12.16 01:10:31

Täällä yksi nykyisin jo renttuuntunut 55 sopusuht mies. On tuossa katseltu ja haettu kaveria, vaan tuntuu muilla olevan vaatimukset niin kovaa tasoa. Eli onko treffipalstat näyteikkuna kuvuneen opettanut että ehkä huomenna kuitenkin löytyy ehkä parempi ja jätän tän tähän.

Kun katsoo peiliin ja näkee että se parasta ennen päivä on mennyt, niin miksi vaatimukset on kuin priimalla. Pitäis ymmärtää että se aika unelmien prinssistä on ohi ja sovittaa omat vaatimukset myös reaali tasolle.

Mutta mennään nain, mitä turhaan itseään kiusaa. Saa olla vapaasti ja ilman turhia haaveita. Sinä siellä, minä täällä ja ei ole pelkoa että tarviis tehdä jotain asialle.

Lähettäjä: jops 
Päivämäärä:   1.12.16 19:30:59

Jos ulkonäkö- ja paino- ja poimuasiat on ne tärkeimmät, niin on vähän turhan itsekäs ihminen, jonka varmasti on vaikea löytää rakkautta.
Rakkaus kun ei ole ulkonäköriippuvainen sikäli, että kun rakastaa, ihastuksen ja rakkauden kohde näyttää ihanalta ja kauniilta puutteistaan huolimatta. Tai ne eivät ole enää puutteita vaan piirteitä. Siisteydestä huolehtiminen kertoo siitä, että ihminen on tasapainossa ja hyväksyy itse itsensä. Vaikka parasta ennen -päivä olisi ohi, ansaitsee silti olla rakastettu. Ensin pitää hyväksyä itsensä ja puutteensa, löytää tasapaino, silloin rakkaus löytää sinut.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   13.12.16 19:41:52

Poimuja siellä ja poimuja täällä. Minä naimisissa...mutta jos en olisi, niin miehen luulisin löytäväni. Miehellä ei ole poimija ..juuri lähtee hiihtämään pitkää lenkkiä. Ei näytä minun poimut häiritsevän. Onneksi olen saanut hyväitsetuntoisen miehen ja taidan pitääkin hänet poimuistani huolimatta.

Lähettäjä: juuso 
Päivämäärä:   26.12.16 10:17:38

Minä ilmoittaudun vapaaehtoiseksi koekaniiniksi, mutta en varmaan
kelpaa, kun olen liian vanha. Eikä niistä muistakaan hyveistä tiedä,
riittääkö alkuunkaan. Ei ole testattu, tai no joskus, aikoja sitten.

Lähettäjä: hanna-mari 
Päivämäärä:   27.12.16 19:13:02

hei taallakin yks 50-nen ..nyt 5 vuotta sinkkuilua ja kaverina naimisissa oleva mies . Ongelmana se tyypillinen alan rakastua ja ottaa pattiin kun ukko on naimisissa.

Lähettäjä: Arja 
Päivämäärä:   14.1.17 16:53:17

Nonni. Juuri kun tänne vähän aikaa sitten kirjoittelin, niin sattuipa mukavasti.

Laitoin facebookissa kaveripyynnön entiselle ihastukselleni entisellä kotipaikkakunnallani yhä asuvalle miehelle. Hyväksyi pyyntöni ja alkoi viestittely siellä facessa. Ensin ei muistanut kuka Arja olen, koska minusta ei ole kuvia läheltä otettuna sivullani. Laitoin sitten ylioppilaskuvani miehen puhelimeen ja sitten muisti ja siitäpä se riemu repesi..ei olla koskaan seurusteltu, ei mitään lähempää kontaktia ollut, mutta minä olin ihastunut häneen silloin.

Ollaan loppiaisesta lähtien oltu joka päivä juttusilla viesteillä facebookissa.
On kerrottu elämän vaiheet ja ystävyydestä puhutaan, vaikka kysyi, että onko mulla miestä, ei ole, eikä kuulemma hänelläkään ketään naissuhdetta. Kertoi eronneensa ja muut tärkeät elämänvaiheet.Suunnittelee tapaamista ja viimeksi sanoi autolla hakevansa minut sinne maalle ensi kesänä eli kovasti toivoo ei ole tulossa kutsumatta. Paljon oltiin jo puhuttu kun otti toistamiseen puheeksi tapaamisen. Olen varmasti liian malttamaton, kun jotenkin petyin, että ensi kesänäkö vasta..mitä vaan voi tapahtua, voi jommallakummalla olla jo toinen tai muuten jotain muuta estettä. Mitä ihmettä? Mitä järkeä lähteä ajamaan tänne Helsinkiin, kun junat ja lentokoneet kulkevat. Olen sitä mieltä, että kyllä meidän on tavattava, ennen kuin sinne hänen tilalleen lähden oleskelemaan.
On kaiken lisäksi myös hevosmies eli ravihevosia kasvattaa yms. En vastannut tähän viestiin, jossa kertoo minut hakevansa. Tietää kyllä, että minulla on varaa lähteä vaikka seuravalla lentokoneella sinne kotikuntaani.

Meinasin olla kolme päivää pois koko facebookista, kun jotenkin niin pisti miettimään, jotta lopetanko tähän, vielä olisi tilaisuus hävitä kuvioista. No en sitten malttanut, kun puhelimella katsoin, niin vähän väliä siellä kävi, mutta ei kirjoittanut uutta viestiä edellisen perään.

Eilen illalla myöhään kävin vastaamassa viestiin, mutta en sanallakaan maininnut tapaamista. Laitoin itse keksimäni runon, en rakkausrunoa, vaan sellaisen symbolisen. Tänä aamuna kiireessä vastasi kauniisti, niin kuin yleensäkin. Ymmärsi pointin.

No mikä on sitten ongelmana: Se, että muistan niin tarkkaan nuoruudesta tämän miehen luonteen, jotta nainen ei kiirehdi eikä ala tyrkyksi ja sen takia en voi edes ehdottaa, että tapaisimme aikaisemmin, niin selviäisi, onko muutakin kuin ystävyyttä. Tämän hän haluaa itsekin selvittää. Ollaan muisteltu kauniita lauluja nuoruudesta ja sanoo, ettei koskaan kenellekään ole näin paljon kirjoitellut ja joka päivä, välillä tuntitolkulla.

Voiko olla totta edes, että näin henkevän, koulutetun ja fiksun kaverin löysin.
Ei imartele eikä lepertele turhia.

Nyt jäitä hattuun ja unelmat pois..mikä kiire tässä on, sanoi serkkuni ja tyttäreni, että älä ota stressiä.

Mutta kun en voi luonteelleni mitään, hän oli silloin aikoinaan niin saavuttamaton.
Nythän meillä on jo ikää ja mies just täyttää 60 vuotta, olen vähän nuorempi.

Olen nähnyt hänen kuviaan siellä facebookissa, eikä ole hänkään mikään kiiltokuvapoika enää. Minä en ole enää yhtään sen näköinen kuin 1980 yo-kuvassa. Pelkään, että hän pettyy, kun en ole missin näköinen enkä niin sutjakka kuin nuorena.

Mummot neuvokaa ja kertokaa kokemuksianne, että mitä kannattaisi tehdä nyt..pysynkö ystävänä vaikka tunteet nousivat jo sydämeen vai poistunko takavasemmalle, niin säästyn tulevilta sydänsuruilta.

Rakkaus on pitkämielinen, myös ystävärakkaus ja sen takia menin ja kirjoitin sen runon.

Lähettäjä: 51v 
Päivämäärä:   14.1.17 19:46:04

Itse ajattelisin niin, että jos nyt poistut takavasemmalle ja lopetat koko jutun, niin sinua jää varmasti mietityttämään, että miten teidän olisi voinut käydä, ja ehkä harmittamaankin kun et jatkanut yhteydenpitoa. Voithan toki päätyä sydänsuruihinkin lopulta, mutta nekin ovat vain elämään kuuluvia juttuja eikä niitä pysty aina välttämään, edes näin mummoikäisenä ;) Sinuna katsoisin tämänkin kortin luottavaisin mielin!
Tuon miehenkin luonne tai pikemminkin asenteet ovat muuten voineet tässä vuosikymmenien aikana hyvinkin muuttua eikä hän välttämättä enää karsasta naisen aloitteentekoa... Ehkä voisit jonkin aikaa kirjoiteltuanne ottaa tämänkin asian puheeksi, aikuisiahan nyt molemmat olette ja tästäkin asiasta täytyisi pystyä keskustelemaan.
Tsemppiä ja onnea matkaan!

Lähettäjä: Arja 
Päivämäärä:   15.1.17 13:24:28

Kiitos 51 v. No sitten eilen illalla kirjoitin ystävällisesti, että en mitenkään voi ottaa häneltä sellaista palvelusta vastaan, että minun takiani ajaisi pitkän matkan edestakaisin. Jatkoin, että ei ole mikään ongelma minun hypätä lentokoneeseen joskus tulevaisuudessa ja että olen muutenkin ajatellut käyväni kotikaupungissani(näin olen ajatellutkin)ja että minulla on siellä muitakin ystäviä, niin kuin onkin ja että ajattelin olla hotellissa yötä ja hengailla siellä muutaman päivän. Tein selväksi, että osaan täältä itsekin lähteä sitten, kun siltä tuntuu jne.

Tänä aamuna oli taas viestitellyt, mutta ei puhunut enää tapaamisesta halaistua sanaa. En siis sanonut, että häntä nimenomaan olisisin tullut tapaamaan, vaikka nimenomaan tulisin.

Jo aiemmin molemmat kirjoitti jo aika alussa, että haluaa tavata, joten se on sanottu ja hän ensin, itse en olisi ehdottanut.

Kertonut myös, miten elämä vastoinkäymisineen on muuttanut häntä ja kertoi hyvät luonteen puolensa.

Uskon, että on saattanut muuttuakin,mutta ei mies periaatteistaan tingi senkään vertaa kuin nainen.

Sanoo olevansa tosissaan tämän tapaamisen kanssa, mutta kun muistan, millainen hän oli vuonna 1977, kun tapasimme ja silloin vain pojankloppina leikki tunteillani, niin olen varuillani.

En ole niin vain vietävissä, mutta en leiki vaikeasti tavoiteltavaa, koska ei siitä ole mitään hyötyä. Olen itsenäinen ja vapaa nainen, talous tasapainossa ja vaikka pää pilvissä kävinkin pari päivää, niin osaan olla myös realisti. Toivottavasti en vastannut liian topakasti, että tämä nainen pysyy täällä ja lähtee silloin kun huvittaa. Mutta näinhän se on.

Menen vastaamaan taas tämänaamuiseen viestiin. Miten kauan tällaista viestimistä jaksaa jatkaa..eikö hän uskalla soittaa vai mikä lie nyt ..no jonkin aikaa katselen, mihin viestittely johtaa.

Eipä ollut enää tervehdys yhtä sydämellinen kuin yleensä..voihan se mieskin ottaa nokkiinsa, kun en hyväksynyt hänen hakemisehdotustaan.

Lähettäjä: Tirlittan 
Päivämäärä:   15.1.17 20:29:13

Joskus matkalla on helpompi tutustua toiseen kun kumpikaan ei pelkää toisen arvostelevan asumistaan, pitkän matkan jälkeen jo sitten tietää onko kaveri mukava vai niuho.

Miehen voi saada varuilleen myös jos on varakas, siitä ei sovi puhua koska yhteiskunnan historianormi on se että mies on elättäjä ja vaimo siipeilijä.
Itsetunto kärsii jos naista pitää katsoa rahallisesti ylöspäin. :)

Lähettäjä: Arja 
Päivämäärä:   16.1.17 12:03:09

Vanha kiinalainen sananlasku sanoo, että jos haluat oppia tuntemaan ihmisen, niin lähde hänen kanssaan matkalle. Ei tarkoita elämän matkaa, vaan ihan matkaa jonnekin pidemmäksi aikaa, jotta näkee toisen luonteen, kun pitää vieraassa ympäristössä selvitä ja tutustua.

Joo, no en ole niin varakas, että toista häiritsee, tosin en tietenkään mitään pankkitilin saldoa kerro, voihan se olla miehellä suurempikin. Tämäkin puhuttu, ettei rahalla merkitystä, eikä omaisuudella. Juu, ei tässä vaiheessa ainakaan. Ja kun se raha tuppaa vähenemään, ei lisääntymään ainakaan minun kohdallani.

Samanlaista viestittelyä edelleen ja lämmöllä kirjoittelee. Ei siitä säikähtänyt, kun toppuuttelin tänne tulemista.

Aika pohjoisessa asuu, niin tiedän sen matkan, ettei ihan parissa tunnissa olla autolla perillä.

Mutta tämä tästä, kertokaa muut elämäntilanteestanne, kiva lukea.