Lähettäjä: KL
Päivämäärä: 10.5.23 10:06:26
Mielenkiintoisia ehdotuksia, kun kysytään juuri lyhyttä selkää ja hyvää takaosaa... Yhdyn toisen kommentoijan kommenttiin, että aika vähän on kysytyn kaltaisia on tarjolla.
Herkko Hurmaus on rungostaan hyvin sopusuhtainen ja sillä on hyvä takaosa. Jättänyt ominaisuuksiaan myös kohtuullisella prosentilla eteenpäin.
Pörnä-Poika on tiivisrunkoinen, mutta takaosa on tosiaan jyrkähkö. Jälkeläisissä on rungon suhteen aika paljon vaihtelua, mutta jälkeläismäärä on pienehkö ja isommat ikäluokat ovat vielä ihan keskenkasvuisia eli periyttämisestä vähän vaikea sanoa.
Kulta-ahon Kasimir on myös rungostaan sopusuhtainen ja sillä on hyvä takaosa. Jälkeläiset vielä nuoria, mutta omaan silmään siellä on useampi hyvällä rungolla varustettu nuori pitkistäkin tammoista. Kasimirin kohdalla kannattaa huomioida oriin herkkä luonne sekä vähän huonompi kaulan malli ja käynti.
Jalopenolla on lyhyt selkä ja melko hyvä takaosa. Se on myös kohtuudella jättänyt näitä ominaisuuksia jälkeläisiinsä, kuten myös käyrähköjä kintereitään (huomioitava tosin se, että myös monella tammalla on käyrät kintereet eli tuskin vain oria voi niistä syyttää). Jalopenon parhaat ikäluokat ovat vasta tulossa, joten myöhemmin voi joitakin harmittaa, ettei tullut käytettyä. Viimeistä vuotta tänä kesänä käytössä.
Maranello ja Valtteri Valloitus ovat molemmat pitkärunkoisia ja Maranello on jättänyt tätä ominaisuutta myös eteenpäin. Valtterista on sanottava, että sen jälkeläiset eivät tunnu olevan erityisen pitkärunkoisia, vaan useilla varsoilla on tiivis, sopusuhtainen tai jopa lyhyt runko/selkä. Pitkärunkoiselle tammalle en kuitenkaan ehkä käyttäisi. Takaosa Valtterilla on hyvä ja myös monella sen jälkeläisellä.
Hillan Jarran on itse tiivisrunkoinen, eikä sen takaosa ole huono. Jälkeläisiä sillä on vain vähän ja esillä olleista erityisesti tammoilla on pitkä selkä ja/tai runko. Jälkeläismäärä on kyllä sen verran pieni, että voi olla sattumaakin. Ukkosen Poikahan oli hieman pitkärunkoinen ja matalajalkainen, mutta Jarranin emä on vahvasti Jonneen linjattu, ja Jonne taas on ollut kuvien perusteella rungoltaan ja takaosastaan melko asiallinen.
Antti Armas ei ole kovinkaan pitkäselkäinen, mutta lautanen on jyrkkä, kuten myös usealla jälkeläisellään. Jos haluaa hyvää takaosaa niin ei minusta ole ori siihen tarkoitukseen, vaikka toki jälkeläismäärä on pieni ja siitäkin moni ei ole käynyt näytillä tai ei löydy kunnon kuvaa mistään. Muutoin kannustan tämän oriin käyttöön, suku on sen verran vanha ja harvinainen!
Vili Veikeä voisi myös olla vaihtoehto. Se on tiivisrunkoinen ja sillä on hyvä takaosa. Todella joustavasti liikkuva ori ja harmillisen vähän käytetty! Pienestä jälkeläismäärästä näytetyillä/kuvallisilla sopusuhtainen tai tiivis runko, mutta takaosissa vaihtelua. Emänsä ei ole ollut mikään rakennekukkanen, mutta Vili Ponteva oli sekä rungostaan että takaosastaan asiallinen. Vili Ponteva kokeilemisen arvoinen, jos oriista muuten tykkää.
|