Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   8.4.21 19:09:15

LähettäjäHöpö höpö
Päivämäärä8.4.21 18:40:34

Tarkoitin sinua, J:tä, Totta ja muita nimimerkkejäsi.

^ Pahoittelen jos loukkaannuit ja tuntuu että arvostelu kohdistuu omaan tai ihailemaasi oriin. Onhan se toki niinkin että makuja on monenlaisia ja ponityyppiset piekkarithan alkavat olla enemmistöä kuitenkin. Sallinet meidän toisinajattelevien kuitenkin edes muistella menneitä.

Lähettäjä: Mä vaan mietin 
Päivämäärä:   8.4.21 19:56:25

En tiedä keneksi tuo omituinen höpöttäjä minua luulee, mutta ihan rauhassa saa kuvitella omiaan. :) Minulle riittää tässä tämä yksi nimimerkki.

Ovathan ne ponin oloiset pienhevoset söpöjä tosiaankin, en sitä ollenkaan kiellä.
Ennen oltiin tarkkoja ettei mikä tahansa pitkä runkoinen pieni suomenhevonen ollut virallisesti pienhevonen, nyt ollaan lipsuttu tähän ponimuotiin

Lähettäjä: TP 
Päivämäärä:   9.4.21 21:40:27

Kyllä se matalajalkainen mäyräkoiramalli taitaa edelleen tyyppi-ja runkopisteissä näkyä. Suomenpienhevosenhan tulisi rungoltaan olla kuitenkin sopusuhtainen, mikä omasta mielestäni koostuu mieluiten kolmesta yhtä suuresta osasta.
Hyvin liikkuvia, hyvätyyppisiä, sopusuhtaisia oreja kuitenkin on edelleen, osa vaan ei ole ihan niin paljon kenties "esillä" kuin toiset.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   9.4.21 22:32:54

Kolme yhtä suurta osaa on myös silloin kun jokainen osa on liian lyhyt, kuten näillä nykyisillä lyhytlinjaisilla poneilla. Kuitenkin kyseessä pitäisi olla suomenHEVONEN.

Lähettäjä: TP 
Päivämäärä:   10.4.21 07:04:33

Toki, sama pätee tietysti pitkärunkoisiin. Että osat voivat olla saman kokoisia, huolimatta siitä onko runko lyhyt tai pitkä.
Siihen taas vaikuttaa kulmaukset, jotka jalkojen pituuden ja rungon syvyyden kanssa luovat mielikuvaa sopusuhtaisuudesta. Onko ponimaisilla sitten liian jyrkät kulmaukset ja runko kuitenkin liian syvä tai vankka, voi olla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.4.21 07:35:09

Onhan niillä nykypäivänä lyhyet, jyrkät lautaset ja lyhyeen palikkaan asettuu hyvin sopusuhtaisesti myös jyrkkä lapa. Bonuksena sitten lyhyt selkä mihin aikuinen yrittää sovittaa liian isoa satulaa. Jos tämä on jonkun mielestä kiva asia koska on samankokoista niin voi voi. Se on hyvä asia jos palikat on samankokoisia siinä kohtaa kun ne muodostuvat oikeista asioista, loiva, pitkä lapa, vahva, iso takaosa ja niiden välissä em. osien määrittelemän pituinen, hyvä selkä sopivine lanteineen.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   10.4.21 08:32:44

Nelijalkaisella eläimellä kuuluu olla selvä selkä. Enkä ymmärrä väitettä, että suokilla usein pieni etuosa. Kyllä näillä massaa edessä on, kun ovat maatalon työhevosia alkujaan. Pikemminkin etumataluus on ongelma ratsulla. Itse en jalostaisi lyhyempää selkää, vaan keskittyisin takaosaan. Siellä ne puutteet on.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   10.4.21 09:41:09

Se "pieni etuosa" ei tarkoita etuosan massaa tai jotain kaulan paksuutta vaan syntyy rakennepuutteesta, jossa pysty lapa ja sen seurauksena avoin lapa/olkavarsikulma tekevät sen, että etuosa on sivusta katsoen lyhyt. Tämä aiheuttaa myös sitä etupainoisuutta. Yhdistyy usein jyrkkään lautaseen ja avoimiin takakulmauksiin, mikä puolestaan tekee takaosasta lyhyen ja heikon. Ihanteellisessa rungossa on tosiaan loiva lapa joka mahdollistaa myös sen, että etujalat eivät ikäänkuin "kaadu" rungon alle eikä hevonen seiso ja liiku etunojassa. Oikea-asentoinen, pitkä ja riittävän leveä lautanen yhdistettynä oikeisiin takajalan asentoihin on hevosen tärkein osa, joka kyllä nykyään jalostuksessa useimmiten iloisesti unohtuu. Ja näitten välissä pitäisi löytyä sopusuhtainen, ei notko eikä liian suora selkä, ja lyhyt vahva lanne.

Vääränlaisista palikoista koostuva lyhyt runko ei ole yhtään tavoiteltavampi asia kuin väärällä tavalla koostunut pitkä runkokaan, vaikka lyhyttä runkoa nykyään tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä. Hintana maksetaankin yleensä ensimmäisenä se tärkein, iso ja voimakas takaosa. Itse otan mieluummin vaikka pitkänkin rungon, kunhan sen mittasuhteet on kunnossa ja kulmaukset oikein.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.4.21 10:34:07

Hauskaa, kun monet huippusuomenhevoset ei mahdu ihannehevosen muottiin. Esim Kelmi oli pitkärunkoinen. Mutta sillä oli hyvä takaosa. Eli perä tärkeämpi kuin rungon pituus.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.4.21 10:37:33

Corleone pitkä runkoinen, Pipo lyhyt ja molemmat huipulla. Pipon vaikutus suuri, korkin vielä pieni.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   10.4.21 11:09:58

Pitkärunkoisuus ei ole mikään miinus. Pitkä selkä heikolla pitkällä lanteella on. Iso, vahva takaosa ja loiva, hyvä lapa ei yksinkertaisesti mahdu lyhyeen runkoon. Siksi etu- ja takaosat jyrkkenee ja lyhenee koko ajan ja selkäongelmia riittää, kun runkoja halutaan vaan lyhyiksi tietämättä miksi ja miten.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   10.4.21 13:17:19

Mielenkiintoista keskustelua, kiva seurata! Voisko joku ystävällisesti vinkata hevosen nimeltä jolla erityisen hyvä takaosa ja hevosen jolla erityisen huono takaosa. Ketään haukkumatta, yritän vaan itseäni sivistää kuvien avulla.

Lähettäjä: Kertokaapas 
Päivämäärä:   10.4.21 13:37:09

Mikä sitten tekee noista paremmin liikkuvista pienhevosista sellaisia? Onko niillä jotain liikettä tuovia sukuja takana? Minua kun just kiinnostaa sellainen kevyt, ilmava ja isoliikkeinen pienhevonen, löytyykö?