Lähettäjä: Voi jee... 
Päivämäärä:   17.2.21 23:20:16

Minulla meni jo kauppiaat sekaisin. Eli Speedexin rehuja myy Läntmannen Agro. Samankaltaista valkuaistäydennysrehua edustaa myös Black Horse Breeder. Hankkijalla taas samaa kastia ainakin Racing Protein. Kylmästi väitän, että näillä kaikilla pussin kyljen mukaan syötettynä päästään kasvattamaan terveitä suoritushevosia. Ne jotka väittävät selviävänsä pelkällä heinällä, niin heillä todella täytyy olla tarkoin viljeltyä ja analysoitua heinää ja varsojen syöntikyky tarkalleen mitattuna. Täällä Suomessa. Harvalla tosiasiassa on, vaikka koulukirjoista on mukava tällaista lukea ja luennoilla kuunnella

Lähettäjä: Ww 
Päivämäärä:   17.2.21 23:49:08

Juuri näin! Törmäsin tänään työmatkalla talliin jossa oli vapaalla heinällä olevia varsoja pihatossa. Tuli vaan paha mieli pömppömahasista, rähmäsilmistä. Kaikilla näkyi kylkiluut ja selkäranka. Näyttivät vielä palelevan.. ajattelin mielessäni, että kyllä on pienillä hevosen aluilla karua, heti alusta asti. Noita tuollaisia pelkällä heinällä voi kutsua jo elikoiksi.
Siis huom. ammattilaisen pitämiä.

Lähettäjä: Minä vaan 
Päivämäärä:   18.2.21 10:32:00

Se on jännä kun tuotantoeläimet, kasvuaika, liha ja maito, kasvatetaan tuottamaan rehulaskelmien perusteella, mutta hevonen ei voi mitenkään selvitä jos sitä syötetään edes suuntaa antavasti laskelmien perusteella.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.2.21 11:46:02

Varsa voi kasvaa hyvin hyvällä heinällä, kauralla ja oikealla kivennäislisällä. Kalsium ja fosfori ovat keskeisiä, johon luuston vahvuus ja kestävyys perustuu. Niiden puutokset voivat edesauttaa varsojen kasvuhäiriöiden syntyä. Näin hevosia on kasvattettu ennen kuin teolliset rehut olivat saatavilla. Ja hyviä varsoja näistä kasvoi, ei irtopaloja ja moni kasvatti saavutti myös pitkän eliniän. Teollisten rehujen ansiosta ruokinta on helpompaa. Varjopuoli niillä on hammasongelmat iän myötä, karies jne. joita ei ollut niin runsaasti ennen teollisuusrehuja ja säilöheinää.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   18.2.21 19:44:03

Hammasongelmia ei myöskään osattu ennen katsoa samalla tapaa. Silloin kengittäjän sutaisu riitti ihmisten mielestä, nykyään ymmärretään monessa paikassa osaamisen, rauhoituksen ja kunnon valaistuksen tärkeys. Happaman heinän vaikutus kiinnostaisi tietää.

Ilman muuta voi kasvaa terveitä hevosia heinällä, kauralla ja kivennäisellä, tärkein on että varsa saa kaiken tarvitsemansa oikeassa suhteessa ja lisäksi liikuntaa sopivasti.

Irtopaloista herää kysymys jalostuksesta. Jos olisi rehuista kiinni, olisi sitä joka rodussa tasaisesti? Irtopaloja on ollut myös ennen, missä määrin, sitä en tiedä.

Lähettäjä: jepjep 
Päivämäärä:   18.2.21 21:17:48

Irtopaloista on jo pidemmän aikaa ollut tutkimuksia, jossa on todettu tamman viimeisten tiineyskuukausien ruokinnan merkityksen olevan paljon suurempi kuin esim. väitetty varsojen liian voimakas ruokinta. Sen lisäksi vajaa tai vääränlainen ruokinta aiheuttaa kasvun hidastumista, luuston heikkenemistä, osteokondroosia ja irtopaloja paljon enemmän kuin maltillinen yliruokinta.

Tämän lisäksi varsan ruoansulatuselimistön kehittyminen jää puutteelliseksi jatkoa ajatellen. Tietysti jos kasvattaa vain niitä ikänsä vaihtelevalla heinällä eläviä pullahevosia niin mikäs siinä.

Lähettäjä: 64 
Päivämäärä:   19.2.21 01:00:01

Ei niitä varsoja aikoinaan kasvatettu pelkällä heinällä ja kauralla. Maalla osattiin ruokkia hevoset ja tunnettiin suvut. Hampaat mätäni suuhun silloinkin ja fiksummat otatti niitä pois, ja tulehdus väheni. Tuolloinkin oli hevosia, joiden purukalusto oli loppu jo kymmenen ikävuoden kohdalla. Toisilla taas ei mitään vikaa. Ikävä tuottaa pettymys, mutta maailmalla hoidetaan edelleen hampaita näin. Se on perushammashuoltoa. Suomessa homma on levähtänyt käsiin kun klinikan tohtori haluaa kehittää itseään ja paikkailee ja rakentaa uusia ” pakollisia” hampaita asiakkaiden lompakolla. Ja asiakas ostaa itselleen hyvää omatuntoa, kun on tehnyt parhaansa.
Toki tätä tapahtuu muissakin sivistyneissä maissa. Hauska olisi tehdä tilastot näiden hevosten eliniästä.
On niin monta muutakin syytä kuin hampaat mitkä vievät hengen ennen hampaita.

Lähettäjä: vanha 
Päivämäärä:   19.2.21 03:05:52

Lisäksi jo heinä oli jotain muuta kuin tehoviljeltyä timoteitä. Kuten oli laitumetkin, joilla kesäisin täydennettiin elimistön varastot.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   19.2.21 06:42:53

Miten voi työmatkalla nähdä saako ne varsat muuta päivän aikana?
Meilläkin kaikki vapaalla heinällä, mutta silti ruokitaan väkirehuin 2xpv

Lähettäjä: Ö* 
Päivämäärä:   19.2.21 09:01:02

Sissus. Olisikohan esim. joku joka työskentelee tehtävissä jossa käydään talleilla??

Lähettäjä: Tuuvan 
Päivämäärä:   19.2.21 09:31:01

ENNEN heinää tehtiin juhannuksesta elokuun alkuun. Ensin seivästettiin ja sitten ajettiin latoon. Varsinaisia siemenseoksia ei käytetty. Timotein seassa apilaa oli hieman, mutta ei paljoa, koska apilan runko kuivui huonosti ja lehdet tahtoivat varista korjuuvaiheessa. Apilan merkitys oli myös typen sidonta maaperään. Koska korjuuaika oli pitkä, osa heinästä oli hyvinkin kortista, jos korjuuala oli yhtään suurempi. Maaperän ravinnepitoisuudet vaihtelivat suuresti, ja näin myös siitä kasvavan heinän ravinnepitoisuus. Talvet olivat kylmempiä ja aikaisempia kuin nykyään, joten heinä säilyi ladoissa hyvin, koska ilman kosteus oli pienempi. Tutkimuksia maaperastä, sen enempää kuin heinäanalyysejä ei tehty.

NYT maaperä analysoidaan ja lannoitetaan sen mukaan, mihin tarkoitukseen viljeltävää kasvia käytetään. Siemenseokset valitaan käyttötarkoituksen mukaan, harvoin käytetään puhdasta timoteitä. Luonto määräävät korjuuolosuhteet myös nykyään, mutta ammattimaisesti toimittaessa pyritään siihen, että korjuuprosessi olisi mahdollisimman oikea-aikainen. Säilöntätavat ovat monipuolistuneet, ja paljon parjattu muovitettu (säilö- tai kuiva)heinä on parempaa kuin pinnalta homehtunut kuivaheinä. (Seuraus kosteista pitkistä syksyistä). Rehuanalyysin avulla voidaan saada pitoisuudet selville ja optimoida hevosen ruokinta.

Heinänviljelyn suurin ongelma on raha. Hyvää heinää kyllä pystytään tuottamaan, mutta viljelijän investoinnit kalustoon ovat valtavat. Jos hyvää heinää (käytännössä latokuivattua) haluaa, on siitä oltava valmis maksamaan.

Oikein tuotettu, nuori valkuaispitoinen heinä on loistava rehu varsoille. Mitä hevonen tarvitsee kivennäisen ja heinän lisäksi, on sitten rotu- ja rehunkäyttökyvyn ja hevosten pito-olouhteiden yhteisumma. Itse pidän runsasta korsirehua määrää ja heinämahaa pienempä pahana, kuin niukalla heinällä ja runsaalla väkirehulla syötettyä solakkaa varsaa.

Lähettäjä: vanha 
Päivämäärä:   19.2.21 10:32:09

Totta sekin.

Mutta ennen heinä tehtiin kun se oli valmista. Meidän leveysasteillamme ei ollut puhettakaan että ennen juhannusta olisi päästy vielä niittämään. Kesät oli kuitenkin oikeita kesiä. Ennen heinä kuivattiin auringossa, ja se käsiteltiin tilakohtaisesti. Heinä kaadettiin oikeaan vuorokaudenaikaan, ja korjattiin talteen samoin. Nykyään joudutaan odottamaan koneurakoijia, jotka tekevät ensin omat 50ha, sitten sama kone paukuttaa yötäpäivää kuivaa ja märkää ja valmista ja ylikuivunutta vuorokaudet ympäri. Kaikki menee muovipaaliin, eikä todellakaan tasalaatuisena, mitä esimerkiksi sopivan säilöntäaineen valinta edellytti. Tokikaan se ei tasalaatuista ollut ennenvanhaankaan, ei millääntavalla, mutta hevoset saivat hivenaineensa luonnon antimista, ja kyllä tammat, varsat, ja raskasta työtä tekevät hevoset ruokittiin kunnolla, jopa appeen teossa sain olla kakarana mukana. Olkisilppua kuiduksi, ohraa tai kauraa rouhittuna, vähän jauhoja suurusteena, haudutettiin kuumassa vedessä. Meillä pappa lisäsi myös kuivattuja ruisleipiä, silloin tällöin myös porkkanaa ja keitettyä perunaa. Vihantaviljaa ja -hernettä saivat keväisin heti kun alkoi kasvu olla sellaista että kykeni niittämään. Kalkista huolehdittiin, suola oli tärkeä myös. Sitä saivat myös heinien sekaan säilyvyyttä parantamaan heitellystä merisuolasta. Superfoodia!

Myöskään nykyisin kaikki heinäntekijät eivät ole niin valveutuneita, että ymmärtäisivät oikeasta korjuuajankohdasta muutoinkaan mitään, saati siitä käytetäänkö säilöntäainetta, minkälaiseen käyttöön heinästä tulee sopivaa, saati muovituksen määrästä.

Nykyajan heinä on täysin eri tavaraa kuin ennenvanhaan, kun pellot on olleet sekaheinällä, seassa pientareiden varpuja, pieniä pehmeitä koivunoksia lehtineen, raiheinää, nurminataa, ehkä sitä apilaakin jos on saatu pysymään seassa. Samaten auringossa kuivaaminen vaikutti heinän laatuun ja vitamiineihin. Niin ja kyllä meillä kalkittiin pellot aina. Lannoitettiin myös, palaneella olkilannalla ja oli niitä nurmilannoitteitakin jo. Pellotkin uusittiin kolmen vuoden välein, nurmet uusittiin suojaviljalla tai sitten vaan vaihdettiin kasvustoja lohkoittain niin että peltokin sai levätä. Hevoset piti ruokkia kunnolla, samaten lehmät, koska se elanto on ollut suorassa yhteydessä siihen, miten ne voivat.

Ennenvanhaan hevoset laidunsivat ahoilla ja metsälaitumilla. Sieltä kerättiin vitamiinit ja hivenaineet kun napsittiin vähän sitä ja vähän tätä, elimistön tarpeen mukaan.

Lähettäjä: Ripa 
Päivämäärä:   19.2.21 15:02:51

Yllä kirjoitetusta samaa mieltä. Mutta itse olen sitä mieltä että on turvallisempaa ruokkia viljalla ja perusheinällä, kuin repiä kaikki ainekset heinästä. Ensimmäinen helpompi kontrolloida. Kukin tavallaan.
Toki meillä eläimet kasvatetaan kilpaurheiluun ja kaikki muu pyörii sen ympärillä.

Lähettäjä: vanha 
Päivämäärä:   19.2.21 15:37:41

Luin nyt tuossa tekstini uudelleen, ja haluan vielä tähdentää että tavoitteeni ei ollut mollata nykyistä heinänviljelyä, päinvastoin.. Mutta vaatimukset ja puitteet ovat täysin erilaiset kuin ennen, nyt pitää tilakoot olla jo niin valtavia että heinänteko ajoittuu sillä satojen tuhansien paalaimella ja traktorilla väkisinkin pitkäksi jo omissa pelloissa, niin kalenterista kuin kellostakin katsottuna. Sen lisäksi joudutaan tekemään puolen kylän ja naapurikylänkin pellot että saadaan edes jotain katetta niille koneille, ja muovit, säilöntäaineet, varaosat ja apukuski maksettua.

Sen vuoksi arvostan hyvien rehufirmojen tutkimustyötä, en niinkään tuotantojätteiden hyödyntämistä lähtökohtanaan pitävää, mutta noiden luonnonmukaisten ravintoaineiden korvaamista niillä raaka-aineilla, jotka menisivät mahdollisimman lähelle niitä, mistä hevonen on aikoinaan saanut elintärkeän ravintonsa. Se hinta ei aina koostu siitä hevosenkuvasta, tiedän montakin rehumerkkiä joilla on varsin hyviä tuotteita oikeista raaka-aineista ja kehitystyön jäljiltä. Prosessointia en vierasta, juomamme maito ja syömämme kaurapuurokin on prosessoitua, mutta ennenvanhaisessa heinässä oli paljon enemmän hyviä asioita kuin nykyisessä. Maailma muuttuu. Meidän on vaan pakko yrittää perässä. :)

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   19.2.21 16:08:17

Mikä nyt sitten oli ennen? Varmaan seipäillä kuivatettuna tullut ok heinää jos oli hyvä kesä. Sitten kun heinät alettiin paalaamaan, tuloksena oli usein järkkyä homehtuvaa pölyistä tavaraa ja homepölykeuhko oli karjatilallisten yleinen ammattitauti. Tästä sai itsekin osansa kakarana kun teki tallihommia.
Kyllä esikuivattu säilö on ollut hevosille ja omistajille aivan huippujuttu.

Lähettäjä: heinähattu 
Päivämäärä:   19.2.21 16:25:59

No joo.. niin kauan kuin sitä on paalattu pienviljelijöiden toimesta. Kaadettu lohko kerrallaan ja elien mukaan korjattu. Nyt kaadetaan 100hehtaaria kerralla ja lopputulos on ihan herran hallussa. Yhtä aikaa kun tieto on kasvanut ja hevosheinän vaatimustasoa on tiedostettu, samaan aikaan systeemit on kasvaneet ja kallistuneet, eikä tuo paalaaminen aamu- ja yökasteen aikaan ole ainakaan positiivinen juttu, säilyi tai ei. Mut minkäs teet

Lähettäjä: 2v 
Päivämäärä:   19.2.21 22:12:41

Erittäin mielenkiintoista keskustelua!

Meillä on 4 kaksi vuotiasta kasvamassa. Kaksi suokkia ja kaksi puolieristä. Vain yksi niistä on omani, mutta ruokin ja hoidan koko lauman.
Omani saa kivennäisen ja rypsikronoa 3 dl vrk.
Toiselle varsalle pitää antaa Racing Junioria 1 l vrk.
Suokit saa kivennäisen ja rypsikronoa 3 dl vrk.

Kaikki näyttävät hyviltä ja saavat heinää niin paljon kuin syövät.
Olen alkanut miettimään, saako oma pv varsa liian vähän ruokaa kun vertaan muihin. En ole ennen kasvattanut varsaa. Yhteen ikävuoteen asti se söi varsarehua suositusten mukaisesti ja sen jälkeen vähensin tähän.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   20.2.21 01:08:29

Minä antaisin enemmän. Vähintään 4 litra päivä. Kolmessa erässä.

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   20.2.21 08:56:39

Miltä 2v sun varsa näyttää? Onko hyvät selkälihakset, ei tunnu ranka talvi karvan läpi kun silittelet ja painele selkää? Minkälainen karva? Mutu tuntumalla antaisin enemmän ruokaa, esim litra kauraa tuon kronon lisäksi (samoin muille lisäisin vähän). Mutta on mahdollista että varsat näyttävät pyöreitä ja iloisilta ja kaikki on hyvin, heinästä ja varsan koosta riippuen.

Lähettäjä: 2v 
Päivämäärä:   20.2.21 11:41:41

4 litraa rypsikronoa??!
Oikeesti?
Ihan hyvältä noi näyttävät. Tietenkin vaikea arvioida kun kaikilla on niin älyttömän paksu karva.
Meillä oli ennen litistetty kaura käytössä, mutta litistäjä hajos. Pitäisikö antaa koko kauraa? Ei ole mahdollisuutta litistää.

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   20.2.21 13:48:42

Joo koko kauraa tarkoitin että lisäisin esimerkiksi 1l päivässä. Tietenkin pikkuhiljaa nostaen.

Lähettäjä: kasvattaja 
Päivämäärä:   20.2.21 14:07:39

Tuo kauran syöttäminen on aina kaksipiippuinen juttu. Itse en kauraa halua syöttää, koska sen hyötysuhde vs syöttömäärä jää aika matalaksi, varsinkin kokokaurassa joka ei valitettavasti ole niin sulavaa. Varsoilla erityisesti.
Jos ne sun varsasi näyttävät olevan sopivassa kunnossa, itse tyytyisin syöttämään hyvnä (?) heinän lisäksi kalsium-pitoista kivennäistä sekä vähän valkuaistankkausta, jos Rypsi-Krono on sulle siellä muutoin helppo, sitä. Määrä noin deseinä on kyllä aika mitätön, minimissään esim. litralla on jotain merkitystäkin eikä annoksena kuitenkaan niin iso että siitä haittaakaan liikana olisi.
Rypsissä (kuten myös soijassa) lysiini on edelleenkin se jota hyvästäkään heinästä ei saada riittävästi. Yleinen käsitys on että tärkein ajankohta sille on tiineys, imetys ja varsan ensimmäinen elinvuosi. Mutta kyllä ne nuoret kasvavat ja kehittyvät siit äeteenkin päin, joten ainakin omilleni annan valkuaista, ensin kasvua ja vahvistumista varten, ja jatkan siinäkin vaiheessa kun kasvu lakkaa ja lihasmassan teko alkaa. Itse pidän hyviä tammojen/ varsojen valkuaispitoisia täysrehuja myös arvossaan. Mutta jos haluaa käyttää näitä kotimaisia, se litra tai kaksi valkuaislisän vuoksi ei ole haitaksi -sen sijaan vajeesta on nopeastikin haittaa.

Lähettäjä: 2v 
Päivämäärä:   21.2.21 08:30:15

Kasvattaja, kiitos.

Lähettäjä: Päivi 
Päivämäärä:   21.2.21 16:39:25

Racing junior litrasta hepo saa kivennäisaineita 62gr......

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.21 19:15:06

4 litraa kronoa on kyllä järkyttävä määrä. 2 litraakin on jo paljon

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.21 21:25:29

Mitäs syöttäisitte ylilihavalle nuorelle? Ei heinämahaa vaan kunnon kylkiläskit ja vesi seisoo selässä. Heinää pois ja valkuaista tilalle? Vai pelkkää kivennäistä heinän lisäksi?

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   21.2.21 23:16:17

No miten itse ajattelet asiaa? Jos pelkäät syöttömääriä..
Vaihda heinä vähemmän sokeriseen ja ota joki varsarehu/tammarehu kylkeen. Alta litra riittää. Kesäksi sulla on suht hieno hevonen.

Jos tulisi tallilleni. Syöttäisin kunnolla. Laihtuisi se silläkin tavalla. Ruokien leikkaaminen minimiin. Pikadietti tyylisesti. Poltat ensin lihakset ja rasva jää. Sitten keho pitää kiinni rasvasta viimeiseen asti. Ja jos on terve eläin. Liikettä, liikettä, liikettä..

Lähettäjä: Hh 
Päivämäärä:   22.2.21 05:24:29

H,
Kuinka paljon voi lihavalle nuorelle, tai nuorelle yleensäkin antaa liikettä?
Kaksi vuotiasta juoksuttaa pyörässä?

Lähettäjä: Hh 
Päivämäärä:   22.2.21 05:25:01

Juoksuttaa pyörössä?

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   22.2.21 07:16:30

Kyllä lähtisin 2 v ajamaan, en juoksuttamaan.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   22.2.21 14:06:45

Eikö se liiku tarhassa. Leikkikaverit? Ota se käsihevoseksi ja kipinkopin lenkille. Kuntoutuu omistaja, että nuori. Meillä tuon ikäiset on ajossa. Pari kertaa viikkoon. Hömpyttelyä.

Lähettäjä: MP 
Päivämäärä:   22.2.21 15:41:52

Varovasti sen laihduttamisen kanssa. Hitaasti on parempi kuin mitkään kuurit. Hyperlipidemia ei ole leikin asia.

Lähettäjä: Talliloimi 
Päivämäärä:   22.2.21 21:05:41

Jos ei ole kokemusta ajamisesta ja varusteita valmiina, en tuosta vaan alkaisi liikunnaksi ajamista suunnitella.
Mikä tahansa liikunta on hyväksi.
Lenkille narun päässä; sillä ei ihan heti varsalle saa kuntoa ja lihaksia, jos ei nyt ole omistaja todella kovassa kunnossa.
Kunnon liikettä tarvitaan.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   22.2.21 22:55:44

Ei se ajaminenkaan tähtitiedettä ole. Tuskin hevonen on sairaalloisen lihava? Sehän on kasvava varsa. Mutta kuten yllä liikettä, liikettä, liikettä matalalla sykkeellä.

Lähettäjä: Euro 
Päivämäärä:   23.2.21 00:32:42

Kerron oman kokemukseni. Ostin tälläisen hevosen maitovarsana. Se oli häiritsevän pienikokoinen 6 vuotiaaksi asti. Vatsaongelmat ja luuston kasvuhäiriöt olivat koko ajat ongelmana. Leikkuutin mm irtopalat takajaloista 3v.
Ostaessani varsa oli kitukasvuinen, matoinen ja karvan laatu oli tuhruinen. Kesti yli vuoden saada iho ja karva kuntoon. Emän omistaja oli ylpeä siitä ettei tamma saanut kuin kivennäislisän ja heinää. Niinkuin suomentamman kuuluukin? Ei kai niille voi muuta antaa.

Kun talvikarva hävisi pallomaisesta tammasta se näytti aika karsealta. Varsa oli syönyt sen viimeisetkin lihakset ja ravinteet. Selkäranka törrötti ylöspäin. Mutta varsaa katsoessa.. ei sekään ihan kaikkia eväitä ollut emältään saanut. Jälki viisaana. Eikö tuota tamman pitoa voi järjestää tasalaatuisemmin? Tarvitseeko sen jojoilla terveyden kanssa? Samoin varsat. Onko Laidun oikea paikka vain kasvaa ja kehittyä? Koska pelkällä heinä+ kivennäiset ruokinnalla varsa saa kasvuun tarvitsemat aineet vain laitumella. Silloin on vara venähtää hurjasti. Eikö juuri tämä ole vaarallista?
Mitä opin tästä.
En osta tällä tavoin hoidettua varsaa. En ainakaan ikäluokka kilpailuihin. Ne alkavat hajota viimeistään toisena kisakautena. Ei vaan luusto ja jänteet kestä.

Lähettäjä: Jepu 
Päivämäärä:   23.2.21 04:08:44

Jep.
En osta minäkään enää. En saituuttaan enkä tyhmyyttään vajaasti ruokittuja. Nämä ongelmat ei muuten välttämättä edes näy suoraan päällepäin. Esim. pelkällä pellavansiemenvellillä saa kyllä rasvaa kylkiin ja kiiltoa pintaan, mutta sisältä jää kaikki sitten kesken. Heinää kyllä syötetään vaan sekin vaihdettu laihaan, mikä yleensä on sitten sisä sokerista kun valkuaista pelätään kuin ruttoa. Monasti juuri se lihava varsa jätetään huonolle. Mutta jos tammat ja varsat leviää kaikki jo kotona, ja myydytkin kaikki alle 8v, pitäisikö jonkun kellon soida?

Kasvuhäiriöitä saa kyllä kaikille, eikä kestä maha, lihakset eikä jalat. :(
Laidun ei korjaa kuin murto-osan talven vaurioista, ja koko kasvuajan puutteita ei korjaa mikään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.2.21 08:38:25

Tuo kitukasvuinen varsahan oli matoinen. Jos varsa on täynnä matoja, on melko sama, miten sitä on tai ei ole ruokittu.

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   23.2.21 09:17:09

Minulla myös kokemus nälkäisenä pidetyn tamman varsasta. Varsan oli vielä ostanut emän alta 3kuukauden iässä mies, joka omasta mielestään pelasti varsan. Toki hevosihminen olisi ottanut emänkin mukaan ja aloittanut varsan ruokinnan emän lihottamisella. Varsa oli pienikokoinen rakenne hirviö, mutta todella sisukas puurtaja. Starttihevonen siitä tuli, kunnes etusääri katkesi lähtökiihdytykseen. Tällöin ikää taisi varsalla olla 5 vuotta. Onneksi ei ollut enää minun tallissani, näen asiasta vieläkin painajaisia. On tullut sittemmin ruokittua tammat ja varsat aika vahvasti, toki liikkuvat pihatossa vuorokauden ympäri eivätkä seiso karsinassa rasvoittumassa.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   23.2.21 17:07:52

Hevosissa on aina tietty määrä matoja. Kyllä ne lihovat ja kasvavat ruualla. Ongelma on sitten eri asia. Heinällä syötetyt kelpaa köpöttelyyn, mutta kuten tilanne ylhäällä. Jokin äkillinen tilanne voi olla kohtalokas kun ruokinta on ollut vuosikausia pielessä.

Lähettäjä: kääk 
Päivämäärä:   23.2.21 18:17:09

Eipä voi omalle 2v:lle antaa kuin sen pari desiä proteiininappulaa, muuten lihoo. Heinää saa käytännössä vapaasti. Ei oo heinämahaa, ei näy kylkiluut, juuri ja juuri tuntuu. Karva ja jouhet hyvät (ei saa myöskään mitään öljyjä tai pellavaa).

No, näkeehän sen sitten isompana, onko pilalla.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   23.2.21 18:56:52

Mikset vähennä sitä paska heinää ja lisää valkuaista? Lihominen ei tarkoita että se voi hyvin? Jos aineenvaihdunta on nuorella noin säästöliekillä, kertoo se myös insuliinin muodostumisen ongelmasta.

Tuo 1 dl ei riitä täyttämään edes ihmisen tarpeita, niin kuinka se voisi täyttää 400kg eläimen tarpeita? Oikeesti kysymys näiden alta litran syöttäjille. Ymmärrättekö todella mikä ravintoaine tekee mitäkin.
Näytä minulle heinäanalyysi josta saa päivässä 500kg eläin 1000g eli kilon sulavaa valkuaista, eli aminohappoja. 1g/ per painokilo on hengissä pysymistä. 2g/kg on kasvavat/ urheilijat/tammat.
Sokeria, kuitua, tärkkelystä voi olla vaikka kuinka paljon. Näiden ominaisuudet ei rakenna tai muodosta mitään. Lihottaa ja muuttuu rasvaksi. Valkuainen ei KOSKAAN muutu rasvaksi tai lihota.
Näitäkin satutätejä täällä palstalla pyörii.
Suomessa on yksi rehumyyjä, kuka tekee näitä hokkispokkus laskelmia. Julkkiksetkin käyttää näitä. Sen näköisiä ne hevoset sitten ovat. Kyllä kylkiluut näkyy koreasti ja kaula on tyhjä.

Tuo hevostietokeskus. Voi tsiisös. Taso on jotain, vetää sanattomaksi. Ohjeiden sisältö on ehkä sama kuin julkinen työterveys.

Ihan kuin möisi ilmaa purkissa. Keisarin uudet vaatteet?
Edelleen fakta, että hevonen kyllä säilyy hengissä. Hevonen elää vaikka oljella ja vedellä vuosia. Ihminenkin pärjää riisillä. Mutta ollaanko me suomessa niin köyhiä että täytyy oikein rajoittaa.
Meidän hevoset näyttää nykyään kolmannen maiden hevosilta. Ero on vain se että niillä on uudet varusteet ja vehkeet. Ei ihme kuin satulat ei sovi luiden päälle.
Tässä keskustelussa on muutama joilla on oikeasti käsitys kasvattamisesta ja ruokinnasta. Tämä ilahduttaa minua suunnattomasti. Varsinkin tämän muotivillityksen aikana.

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   23.2.21 19:33:23

Valkuainen ei KOSKAAN muutu rasvaksi tai lihota.

—

Kyllä muuttuu. Tietenkin, jos energiaa saadaan ruuasta liikaa tarpeeseen nähden, niin kyllä valkuainenkin muuttuu rasvaksi. Sekin kun sisältää ENERGIAA. Aivan ensimmäisenä valkuaista ei aleta tunkea rasvasoluihin, koska hiilihydraatit ja rasvat menevät sinne helpommin. Mutt jos tilanne on se, että valkuaista tulee koko ajan yli tarpeen ja samalla energiantarve ylittyy myös jatkuvasti, niin kyllä myös se proteiini varastoituu kylkiin.

Noin muuten olen K:n kanssa samaa mieltä, että hevosen ruokinnassa desimitalla voi heittää vesilintua (pl. vahvat proteiinirehut).

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   23.2.21 20:06:04

Kerro minulle ruokintamäärä, missä kohtaa valkuainen muuttuu läskiksi?

Lähettäjä: tara 
Päivämäärä:   23.2.21 22:09:04

Jos heinän SRV on 74 ja varsat syö heinää 15 kg päivässä niin ne saavat sulavaa raakavalkuaista 1110 g. Ei se tänän ihmeellisempää ole. Meillä SRV heinässä on juuri tuon 74. Heinässä on myös lysiiniä vaikkei sitä rehuanalyysissä ole erikseen mainittu. Netistä löytyy keskimääräiset lysiiniarvot erilaiselle heinälle (aikaisin, myöhään korjattu jne). Joten kyllä ne varsat voivat saada lähes kaiken tarvitsemansa tiettyjä hivenaineita ja vitamineja lukuunottamatta HYVÄSTÄ heinästä. Lisänä kivennäinen niin nuokin on hoidettu. Ja jos varsa näyttää kuivalta niin sitten tietysti lisää väkirehuja + matojen tsekkaus lantanäytteestä.

Lähettäjä: kääk 
Päivämäärä:   23.2.21 22:15:29

heinässä ka 860g/kg, sulava raakavalkuainen 101g/kg ka, eli eikö tätä pidä 400kg hevosen syödä reilu 9kg/vrk että tulee tuo 2g/kg täyteen.

pari desiä proteiinirehua vastaa valkuaismäärässä noin puolta kiloa tätä heinää, jolloin hevosen syödessä n. 9kg heinää/vrk täyttyisi tuo 2g/kg valkuaista.

No syökö se 9kg heinää vuorokaudessa? kuka tietää, kun saa sitä vapaasti. todennäköisesti kyllä. eipä 9kg esikuivattua säilöä mikään kovin iso määrä ole 400kg hevoselle.

Lysiinin määrää heinässä en tiedä, joten sen laskeminenkaan ei onnistu.

Lähettäjä: huoh 
Päivämäärä:   24.2.21 01:07:23

Heinän lysiini ei riitä. Uskokaa nyt jo. Suomalaisessa heinässä ei valkuaisen laatu riitä, tuoreen ja hyvälaatuisen laidunruohon valkuainen riittäisi mutta korjatu korsirehun ei. Eikä riitä heinästä saatava valkuainen muutoinkaan kriittisimmässä kasvuvaiheessa olevalle varsalle, jonka elimistö ei kykene aikuisen tavoin heinää vielä käsittelemään eikä sulattamaan. SRV-arvot eivät käy yksi yhteen yksimahaisten kanssa muutenkaan, saati varsojen, joiden tarvetta ei lasketa samojen taulukoiden mukaan.
Tämän lisäksi tamman tiineyden loppuvaiheen + imetysjakson valkuaisvaje tekee pahimmillaan varsan kasvulle korjaamatonta vahinkoa.

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   24.2.21 08:33:16

Minulle varsa on 1-2 vuotias hevonen. Koska pihassani asuu ravureita, eivät varsat paina vielä 400kg. Ja toisaalta, kuulostaa hurjalta että jaksaisivat puputtaa 15kg heinää. Selvä ero niissä on kun seurailee, varsa syö koko ajan (vapaa heinä) ja aikuiset silloin tällöin. Varsan ei tarvitse olla lihaksikas broileri vaan mieluummin hyvällä talvikarvalla varustettu karhunpoikanen. Pikkuisen pullukka. Semmoinen joka liikkuu paljon ja syö, ja nukkuu, liikkuakseen taas. Tähän päästään monella ruokinnalla, eikä mikään laskuri näytä yksilön tarpeita. Toivon kaikkien maailman varsojen saavan tarpeeksi ruokaa, ja varsinkin kantavien tammojen. Hyviä varsoja teille!

Lähettäjä: kasvattaja 
Päivämäärä:   24.2.21 09:41:34

Varsa ei syö tuollaisia määriä heinää muutenkaan, ja vaikka söisikin, sen elimistö ei kykene ravintoaineita sulattamaan kuten aikuisen hevosen.
Ravintoaineiden puutos laittaa varsan kyllä mahalaukkunsa äärirajoilla puputtamaan sitä heinää kun se yrittää saada kerättyä niitä kasvunsa vaatimia ravintoaineita keinolla millä hyvänsä, eikä tarvitse ihmetellä miksi joidenkin ihmisten varsat on lihavia. Samat ihmiset valitettavasti perustelevat lisäruokintakammoaan sillä, että varsat on muutenkin lihavia.

"Lihava" ei vaan ole oikeinruokittu hevonen. Varsat ei vedä sitä korsirehua tupla-annoksia jos niille tarjotaan laadukasta valkuaista ja kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet kuten tuohon kohtaan kuuluu.

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   24.2.21 14:58:02

LähettäjäK
Päivämäärä23.2.21 20:06:04

Kerro minulle ruokintamäärä, missä kohtaa valkuainen muuttuu läskiksi?

—

Kun syöty energiamäärä ylittää kulutuksen. Ei sen ihmeellisempää. Jo tätä ennen ylimääräinen proteiini on kuormittanut munuaisia ja poistunut osittain virtsan mukana elimistöstä, siis mennyt ns. läpi. Valkuaista voidaan hyödyntää vain tietty määrä esim. lihaskasvuun, ylimääräinen osuus menee hukkaan = ensin energiaksi ja sen jälkeen läskiksi kylkiin, jos ruuasta saatavan energian määrä on suhteessa kulutukseen korkea.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.2.21 18:25:57

Nim. Kääk laittoi minut hiljaiseksi. Nöyrryn ja myönnän että oikeassa olet. Itse syötän 3g painokiloa kohden.

Sen takia jankkaan ” mahdoton saada heinästä. 2g/kg hevonen kyllä kasvaa ja kehittyy. Kyllä! Mutta täytyy olla tod. Hyvää heinää jotta saa tarvitsemansa valkuaisen. Keskimäärin perushevonen saa sen 600g/päivä ja usein tarve jää vajaaksi.

Jaksan vielä väittää että se valkuainen ei lihota, vaan heinän muut aineosat. Vahva valkuaispitoinen heinä sisältää aina muutakin. Ja raakavalkuaisen osuus on huonosti hevosen käytettävissä.

Jos heinä olisi ” valkuaislähde” se olisi jo eroteltu ihmisten käyttöön. Kuten muitakin kasveja on ” pilkottu”. Hyvä keskustelu pitkästä aikaa!

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   24.2.21 18:55:27

K, voit toki väittää mutta faktat eivät muutu. :-)

Usein se menee käytännössä toki niin, että ei valkuaispitoisella ruualla ole helppo lihoa. Mutta kokonaisenergiamäärä ratkaisee. Samoin pelkällä sokeria tai rasvaa sisältävällä ruualla voi laihtua, kunhan kulutus on enemmän kuin syöty energia.

Ihmiset eivät oikein pysty hyödyntämään kasvien ravinteita samoin kuin eläimet. Esim. rauta ei juuri imeydy kasvikunnan tuotteista - siksi onkin hassua että tosi vahvana elää vaikkapa myytti pinaatin rautapitoisuuksista. Joo, rautaa voi olla, mutta kun se ei toimi ihmiskehossa. Samoin proteiinien aminohappoprofiilit ovat kasvikunnan tuotteissa ns. vajaita, ja niitä täytyy täydentää eläinperäisillä tuotteilla jos täyden hyödyn haluaa.

Lähettäjä: No just 
Päivämäärä:   24.2.21 19:11:57

400 kg täysikasvuinen hevonen on ruoansulatukseltaan täysin eri asia kuin kasvava tai edes kehittyvä varsa.

Lähettäjä: Eiomalla 
Päivämäärä:   24.2.21 19:12:35

K on kyllä oikeassa. Valkuainen ei muutu hevosenkaan elimistössä energiaksi, vain hiilihydraattien ja rasvan rakenne ovat sellaiset, että voivat muuttua varastorasvaksi eli läskiksi. Valkuainen poistuu aineenvaihdunnan kautta elimistöstä ja liiallinen valkuainen todella rasittaa siis munuaisia ja aiheuttaa ylenmääräistä virtsaamisen tarvetta. Mutta valkuainen ei palamisprosessissa muutu missään vaiheessa varastorasvaksi. Se on faktaa.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.2.21 19:19:25

Kiitos = )

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   24.2.21 19:30:09

arkistakaa faktanne ja huudelkaa vasta sitten. Kiitos.

Ymmärrättekö, että 1 g proteiinia sis. 4 kcal energiaa. Mihin se ylimääräinen energia menee? Ei se voi vain kadota! Rasvaksi menee tietenkin, jos kulutuksen ja energiansaannin suhde on plussalla.

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   24.2.21 19:32:51

En tiedä miksei tähän voi linkittää, mutta Google kertoo jos haluaa oppia. Esim. Ruokatieto.fi-sivulta. —>

”Ylimääräinen proteiini ei kuitenkaan muutu lihaskudokseksi, vaan se varastoidaan elimistöön rasvana.”

Lähettäjä: Höpöhöpö 
Päivämäärä:   24.2.21 19:58:41

Ei varastoidu, sitä pitää olla TODELLA paljon ennenkuin munuaiset lakkaavat sitä prosessoimasta siirtymään virtsaan ja pois.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.2.21 20:02:16

Juuri näin.

Lähettäjä: Höpöhöpö 
Päivämäärä:   24.2.21 20:10:42

Raja-aminohapoissa on se ikävä puoli, että jos tiine tamma/ kasvava varsa saavat esimerkiksi nyt vaikka sitä lysiiniä vaikkapa puolet tarpeesta, se rajoittaa kaikkien muiden aminohappojen tuotantoa samassa suhteessa. Tarkoittaa sitä, että mistään muustakaan sulavasta valkuaisesta imeytyy ainoastaan puolet.

Lähettäjä: Eiomalla 
Päivämäärä:   24.2.21 20:15:37

Proteiinin energiapitoisuus on huomattavasti matalampi kuin hiilihydraatin tai rasvan ( rasvassa on energiaa sitoutuneena yli kaksi kertaa enemmän kuin hiilihydraatissa). Lisäksi valkuainen pilkkoutuu aminohapoiksi vasta paksusuolessa, mikä vaikuttaa olennaisesti valkuaisaineiden metaboliaan hevosen elimistössä. Valkuaisaineet voivat varastoitua ylimäärin syötettynä glukogeeniksi hevosen lihaksiin ja aiheuttaa lihasongelmia, mutta yleisempää on valkuaisaineiden ylimäärän aiheuttamat iho- ongelmat, ripuli, paksusuolen mikrobikannan häiriöt ja nivelongelmat.

Lähettäjä: Eiomalla 
Päivämäärä:   24.2.21 20:39:22

Ruokinnalla tuloksiin 4 on tietolähteenä.

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   24.2.21 21:11:00

HH ja prot 4 kcal/gramma. Rasva 9 kcal/gramma.

Prot muutetaan elimistössä glykogeeniksi ja se voi varastoitua hiilihydraatin (sokeri/tärkkelys) tavoin lihaksiin. Sitten se käytetään sieltä lihaksista energiaksi, aivan kuten hiilihydraatit, kun varastoihin ei enää mahdu lisää. Tässä siis oletus, että hevonen on yliruokinnalla jatkuvasti. Silloin taas lisäenergiantarvetta ei ole, vaan ylimääräinen energia (HH/rasva/prot) käytetään energiaksi, oli se sitten lihaksissa tai ei.

Mihin se energia proteiinista katoaa? Ei mihinkään? On arveltu, että osa valkuaisen sisältämästä energiasta kuluu elimistön sulatusprosesseihin, muttei kaikki.

Edelleen, tämä ei ole mielipidekysymys :D

Jos Ruokinnalla tuloksiin väittää tuollaista, niin sinne täytyisi laittaa oikaisupyyntö.

Mutta kuten sanoin jo aiemmin viestissä, että tällä asialla ei ole JUURIKAAN käytännön merkitystä koska harva ruokkii hevosiaan liialla valkuaisella ja B) valkuaisen tarve kasvavalla on kuitenkin suuri, joten iso osa menee elimistön käyttöön.

On kuitenkin virheellistä väittää, ettei proteiinia käytettäisi energiaksi. Sen todistaa jo tuo RT4-kirjan teksti, että se muuttuu glykogeeniksi.

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   24.2.21 21:13:55

Anteeksi, olinpas huolimaton tuossa. Eihän tuossa kirjassa siis (tuossa kohtaa) väitetä etteikö prot voisi muuttua rasvaksi. Tuo kohtahan vain vahvistaa väitteeni.

Lähettäjä: MM 
Päivämäärä:   24.2.21 21:20:09

Hevosen ruoansulatuselimistö ei toimi kuten ihmisen.

Lähettäjä: sama 
Päivämäärä:   24.2.21 21:27:08

Tamman kanssa samaa mieltä. On hämmästyttävää, miten edelleenkin monilla on se käsitys, että valkuainen ei lihota ja etteikö se aiheuttaisi ongelmia jos sitä saa yli tarpeen.

Ja kyllä ihmispuolellakin on liiallisesta proteiininsaannista onglemia. Tätähän haetaan juuri lihasmassan saamiseen. https://www.terve.fi/artikkelit/syotko-liikaa-proteiinia. Artikkelissa myös mainitaan, että liika proteiini myös nostaa diabeetikoilla insuliinia ja tätä samaa tutkimusta on tehty vähänlaisesti hevostenkin kohdalla, mutta epäilty juuri, että myös valkuainen nostaisi hevosellakin insuliinia samoin kuin sokerinen heinä.

Lähettäjä: Runt 
Päivämäärä:   24.2.21 21:51:26

Insuliini on täysin eri asia kuin rasvan kertyminen tai liiallinen energian saanti. Proteiini on elimistön rakennus- ja korjausaine, ei polttoaine kuten hiiöihydraatit ja rasva.

Piani valkuaislisä on paljon turvallisempaa kuin pienikin vaje, tämä erityisesti kasvaville, tiineillä ja imettävillä.

Lähettäjä: Eiomalla 
Päivämäärä:   24.2.21 22:04:40

Wau ettei edes rautalangasta väännettyä tekstiä ymmärretä!

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.2.21 22:58:13

Miten tämä valkuaiskeskustelu lähti taas lapasesta. Ja raamattuna ruokinnalla tuloksiin 4!!! Kyllä nälänhätä ois maailmalla loppu jos tuo valkuaisen Liika saanti olisi ongelma. Oikeesti?

Lähettäjä: sama 
Päivämäärä:   25.2.21 06:06:03

Nyt haluaisin kuulla K:lta muutakin perusteluja kuin vain omat väitteet. Varsoille ja tiineille valkuaisensaanti on tärkeää, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö liika valkuainen aiheuttaisi ongelmia. Eikä hevosen ruansulatus sillä tavoin poikkea etteikö samat lainalaisudet toteutuisi kuten meillä ihmisillä.

Nykyisin niin ihmis- kuin hevospuolellakin on trendiruokintansa ja sehän on juuri proteiini ja sen myötä halutaan saada kuntoilun ohella lihaksia, tämä näkyy molemmissa. Jos joku väittää, että proteiini ei lihota niin en lainkaan ihmettele, että käytännössä näin toimitaan. Katsotaanpa niitä hevosia varsoista aikuisiin. Kyllä lihavuus on suurempi ongelma kuin laihuus. Pyöreä varsa nyt ei ole paha, mutta nykymaailmassa kun hevosella on ainaiset pidot niin tärkeää on myös ylläpitää niillä varsoillakin sopusuhtaista lihavuuskuntoa. Koska eroa ei ole kesällä eikä talvella, päinvastoin. Se mikä ennen oli hevosten kohdalla normaalia kiertokulkua, talvea kohden varastoitiin kesälaitumilla ylimääräisiä kiloja ja talven tullen ne karisivat pois. Nykyisin ei näin ole. Joten sanoisin, että ihan oman itsensä pettämistä on puhua, etteikö se mikä jää yli lihottaisi olipa se sitten proteiinia.

Joten nyt sitten kehiin muutakin kuin omia mielipiteitä. Asioista voi puhua ja hyvä on myös perustella näkemyksensä muutoinkin kuin aliarvoimalla Hevostietokeskuksen tai Ruokinnalla tuloksiin 4 lähteitä. En minäkään kaiken kohdalla olisi samaa mieltä, mutta jos K on näin pätevä tuomaan esille näkemyksiään niin niille pitäisi myös löytyä muutakin pohjaa kuin se oma mielipide.

Lähettäjä: kasvu 
Päivämäärä:   25.2.21 08:19:15

mikä tämä kauran vähättelybuumi oikein on? Kyllä sekin on lisärehu, valkuaista ja energiaa.kaikki mitä hevonen tarvitsee!!! toki vitamiinit jollei kivennäisessä niitä jo ole. Mutta samaa kauraa ne pussirehutkin sisältää suurin osa.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   25.2.21 18:48:05

Riittävä määrä proteiinia pitää eläimen terveenä ja kehon kunnossa. Liian alhainen proteiini sairastuttaa, ja usein – ainakin koirilla – liian alhainen valkuainen näkyy ensin turkin kehnoutena, sen jälkeen alentuneena vastustuskykynä ja heikentyneinä veriarvoina, sitten aletaan menettämään lihaksia ja aivan viimeiseksi eräällä tavalla kuollaan nälkään vaikka kaloreita olisikin tarpeeksi.
Liian suuri proteiinimäärä ei haittaa, vaan ylimäärä pissitään pois, koska keho ei varastoi proteiinien aminohappoja ja niiden muuttaminen energiaksi ja sitä kautta läskiksi on suunnattoman onnetonta.
Valkuaista pitäisi saada lähemmäksi 4g/kg kohden, jotta se voisi käydä sisäelinten vaivaksi. Hevosen pitäisi syödä 30kg heinää päivässä! Suomessa on päässyt vallalleen nämä uskomukset. Esim. Ruotsissa tehty tutkimus pelkällä heinällä pärjääminen. On vain yksi otanta ja jos itse tekstin lukee. Siellä todetaan lopulta, että pelkällä heinällä syötetty eivät saaneet suuria etuja. Ja tuo ylimääräinen proteiini muuttui läskiksi on hevospuolen uskomuksia, niinkuin rivit ja valkuaispatit. Kerran minulle ehdotettiin ottamaan kaikki valkuainen pois, kun hevonen ontui???näitä riittää. Suosittelen kernaasti lukemaan ulkomaalaisia tutkimuksia, jos kielitaito riittää.

Lähettäjä: sama 
Päivämäärä:   25.2.21 20:33:28

Pari sivustoa

https://vetpro.co.nz/protein-what-why-how/
- sivustolla määrät raakavalkuaisena

https://www.duwell.co.nz/resources/33/
excessive-protein-in-the-equine-diet-can-cause-significant-problems/

Sorry en osaa linkittää.

Lähettäjä: joojoojoo 
Päivämäärä:   25.2.21 20:38:25

Ristus mitä vänkkäämistä. Onko tässä nyt kyse siitä kenen pitää saada se viimeinen sana vai?
Ymmärtääkseni kukaan ei ole väittänyt proteiinin merkittävän ylisyöttämisen olevan riskitöntä. Mutta suhteessa alisyöttämiseen, pieni ylisyöttäminen on AINA turvallisempaa kuin pienikään aliruokinta. Yrittäkää nyt ymmärtää myöskin että kyse on tässä kai koko ajan tiineistä, imettävistä, maitovarsoista sekä kasvavista, eli ihan oman ruokintaryhmänään käsiteltävästä hevosryhmästä.

Sama juttu on muuten kalsiumin kanssa. Vaje on paljon kriittisempi kuin tilanne, jossa joutuu varoiksi syöttämään vähän extraa.

Lähettäjä: Tamma 
Päivämäärä:   25.2.21 21:20:19

Edelleen, en ole väittänyt mitään valkuaisen syöttömääristä. Ainoastaan korjannut K:n virheellistä tietoa siitä, ettei proteiini KOSKAAN muuttuisi läskiksi.

(Tunnustaudun tässä täten itsekin yliruokkijaksi ja olen sitä mieltä että pääasiassa hevosen ruuat mittaan kiloissa ja litroissa, ei deseissä. )

Mutta hei, poistun ketjusta, ettei tarvitse enempää vängätä. Jos ”mutta kun mä sanon niin” on kovempi argumentti kuin viralliset lähteet, niin ei hyvää päivää.