Lähettäjä: Miettijä 
Päivämäärä:   7.7.20 19:43:27

Mietin tammalleni.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.7.20 19:44:06

:'D

Lähettäjä: Kasvattaja 
Päivämäärä:   7.7.20 19:45:46

Profivetissä Sari Kalliomaalla ollut spermaa ainakin pari vuotta sitten. Kysele sieltä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   7.7.20 22:12:51

Kai ihan hyvä periyttäjä :D

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   8.7.20 06:53:30

No huippuperiyttäjä, kai sen nyt suurinosa tietää ja sen ettei ehkä ihan amatöörin ratsuja.

Lähettäjä: Jonna 
Päivämäärä:   8.7.20 08:07:43

CO aina myyvä isäoriina, jos haluat myydä varsan. Kuten mainittu niin huippuperiyttäjä, mutta jättää amatööreille ja jopa ammattilaisille vaikeaa/vaativaa luonnetta. Jos itse haluaisin käyttää CO-verta käyttäisin varmaan jotakin CO:n poikaa/oria jolla CO emänisänä jolla on CO:ta parempi luonne ja ratsastettavuus. Itselleni en CO-jälkeläistä tekisi vaikka olenkin pitkän linjan hevosihminen, ratsuttanut ja kouluttanut monia nuoria ja kilpaillut paljon, toinen esimerkki on Kashmir van Schuttershof, sekin hyvä periyttäjä mutta ne lahjakkaatkin jälkeläiset tuuppaavat olemaan turhan haastavia, ammattilaisillakin on niiden kanssa vaikeuksia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.20 08:58:42

Komppaan Jonnaa. Hyvän hinnan varsoista saa, jos emäkin suorittajasukua, mutta itselleni en halua.

Lähettäjä: Kasvattaja 
Päivämäärä:   8.7.20 11:23:16

Minulla Kashmir van Schuttershof tamman isä. Upeampiluonteista tammaa ei minulla ole koskaan ollut.

Lähettäjä: Jonna 
Päivämäärä:   8.7.20 11:51:40

Kasvattaja: poikkeuksia löytyy toki yksilötasolla ja myös emät ja niiden luonne vaikuttavat jälkeläisiin, mutta sekä CO että Kashmirin jälkeläiset ovat tunnettuja haastavuudestaan. Se että niillä on helppoja ja leppoisiakin jälkeläisiä ei poista sitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.20 11:56:02

Hevostalli.netissä poistaa. Kun jollain on poikkeus, niin ei saa yleistää.

Lähettäjä: Fia 
Päivämäärä:   10.7.20 05:49:42

Millälailla ne on haastavia?

Lähettäjä: Jonna 
Päivämäärä:   10.7.20 08:26:07

Kuumia, herkkiä, monet ovat huonoja suustaan. Eikä sillä sopivalla tavalla kuumia ja herkkiä kuten hyvät estehevoset usein ovat, vaan hermostuneita ja puutteellinen yhteistyöhalu ratsastajan kanssa (osittain koulutuskysymys, mutta noin niinkuin "perusasetuksiltaan")

Lähettäjä: justjoo 
Päivämäärä:   10.7.20 09:50:28

No höpöhöpö. Ovat toki kilpahevosia eikä mitään lasten pullaratsuja, mutta jälkeläismäärään mahtuu hevosia ihan laidasta laitaan. Jollei osaa ratsastaa vahvempitahtoisia hevosia, pitää opetella -tai käyttää niitä pystyynkuolleita oreja. Tietenkin pitää tamman valinnassakin osata valita haluaako kasvattaa hevosia harrasteluun vai kilpakäyttöön.

Lähettäjä: Jonna 
Päivämäärä:   10.7.20 11:15:08

justjoo, ihan maailman huippuratsastajatkin ovat sitä mieltä että CO jättää lahjakkaita JA vaikeita hevosia, ja että emätamma + kouluttaja ja ratsastaja pitää valita todella tarkkaan monien kanssa.
On aika monta oria pystyynkuolleiden ja CO:n välistä. Itse en astuttaisi omia tammojani CO:lla koska riskinä on saada hevonen joka on amatöörille turhan vaikea, ja amatööreille suurin osa hevosista päättyy. Sen sijaan voisin hyvin käyttää jotakin CO:n poikaa, pojan- tai tyttärenpoikaa.

Lähettäjä: Malla 
Päivämäärä:   11.7.20 08:08:48

Hevosen luonne ja ratsastettavuus on musta asioita joihin pitäisi keskittyä paljon nykyistä enemmän. Harvasta varsasta tulee niin hyvää kisahevodts että se päätyy ammattilaisten käsiin ja niille muillekin pitäisi löytyä sopivat ratsastajat. Yhteistyöhaluinen hevonen myös antaa suuremman osan kapasiteettiaan ratsastajan käyttöön. Eli jos hevosen ”biologinen maksimi” olisi vaikka 150 cm mutta sillä ei huonon ratsastettavuuden takia saada tuloksia kuin 130 tasolla vs hevonen jonka biomaksimi on140 ja myös suorittaa sillä tasolla myös amatöörin kanssa. Itse kasvatan mieluummin jälkimmäisiä jos noista pitäisi valita

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.7.20 10:24:53

Hyvä vertaus muuten, mutta korkeuksia on hiukan pudotettava. Kun korkeudet nousee, tehtävät vaikeutuu ja liikutaan mukavuusalueen ulkopuolella, vaaditaan niin hevoselta kuin ratsastajaltakin toisenlaista luonnetta. Kaikki haluaisivat ksvattaa tosi hyviä ja tosi helppoja, mutta on pakko hyväksyä se se tosiasia, että ne hevoset jotka hyppäävät isoja ratoja eivät välttämättä sovellu amatöörihevosiksi. Kaikista kantakirjoista löytyy oreja joista haetaan raakaa suorituskykyä ja joilla ratsastettavuus ei ole ykkösprioriteetti. Ja löytyy niitä joilla yritetään tasata tämän jalostuksen pahimpia ylilyöntejä. Ja muut löytyy sitten jostain tästä välimaastosta. CO edustaa epäilemättä ensin mainittua äärilaitaa ja oikeaan tammaan yhdistettynä tulos voi olla lottovoitto. Moni on onnistunut, todennäköisesti vielä useampi epäonnistunut, harrastajalle iso riski kuitenkin.

Lähettäjä: Iih 
Päivämäärä:   11.7.20 11:11:28

CO ei nuorena itsekään vakuuttanut radoilla, vaikka oli koko ajan maailman huippuammattilaisten käsissä. Hyvin haastava otus.
Lisäksi sen murheena on Clintonilta ja Heartbreakerilta peritty huono spermanlaatu. Pakastesperman ostamisessa on aika riski huomioiden sen laatu ja hinta.

Tavallisen harrastajakasvattajan kannattaa katsoa jotain COn poikaa (joissa on sitten helpompia yksilöitä)

Lähettäjä: Geno 
Päivämäärä:   11.7.20 11:38:46

Hyvä periyttäjä, nykyään huono tiineyttäjä. Jälkeläiset pääsääntöisesti KILPAhevosia, myös luonteeltaan! = Suomesta et niille kuskia löydä!

Lähettäjä: Marvel 
Päivämäärä:   11.7.20 16:43:07

Kyllähän CO:laisella voi näppärä amatöörikin kisata, jos valmennus on kunnossa. Onhan näitä Suomessakin